Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p10632"

Sort by: Order: Results:

  • Kriisiviestintä viranomaisten näkökulmasta : Valtioneuvoston kanslian kriisiviestintäkokemuksia poikkeusoloissa keväällä 2020 
    Zabihian, Mona (2022)
    Tämä tutkielma käsittelee koronapandemiaa kriisiviestinnän kontekstissa viranomaisten näkökulmasta. Tutkielma on rajattu kevään 2020 poikkeusoloihin, jotka olivat voimassa Suomessa 16.3.–16.6.2020. Kriisi edellytti valtioneuvoston kanslialta aktiivista viestintää, jotta hallituksen päätökset saatiin jaettua kansalaisille ja muille viranomaisille. Tämä tutkielma tarkastelee valtioneuvoston kanslian viestintäosaston työntekijöiden kokemuksia kriisiviestinnästä poikkeusolojen aikana. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten valtioneuvoston kanslia teki kriisiviestintää ja millaiset viestinnän prosessit edelsivät viestinnän lopputuotteita kuten tiedotteita ja sosiaalisen media julkaisuja. Tutkielma tarkastelee kriisiviestintää erityisesti IDEA-mallin näkökulmasta, joka on tarkoitettu tehokkaiden, ohjeistavien kriisiviestien suunnittelun työkaluksi. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisältöanalyysi, ja sen tukena teemoittelu. Aineisto koostuu kuudesta valtioneuvoston kanslian viestijän haastattelusta. Tulosten perusteella ohjeistavat viestit olivat poikkeusolojen viestinnässä keskeisessä roolissa kriisiviestinnän ideaalin mukaisesti, mutta IDEA-mallin mukainen ohjeistava viestintä ei kaikilta osin toiminut kriisiviestinnässä. Kuitenkin haastattelujen perusteella kriisiviestintä sisälsi kaikki mallin neljä osa-aluetta eli sisäistämisen, selittämisen, toiminnan ja jakelun jollain tasolla. Kriisiviestintää haastoivat erityisesti huono varautuminen pandemiaan alkaen harjoittelun puutteesta ja suunnitelman vanhentumisesta. Lisäksi haastateltavat kokivat yhteistyön sosiaali- ja terveysministeriön kanssa haastavaksi, joka ei halunnut valtioneuvoston kanslian vastaavan viestinnän koordinoinnista. Myös sisäisen viestinnän ja lainsäädännön koettiin haastaneen sujuvaa kriisiviestintää. Viestintää ei myöskään otettu tarpeeksi ajoissa mukaan osaksi päätöksentekoa. Haasteet vaikuttivat jonkin verran IDEA-mallin eri osa-alueisiin kuten selittämiseen ja toimintaan. Esimerkiksi alueelliset toimijat jäivät viestinnässä pienemmälle huomiolle. Kansalaisviestintä oli pääosin sujuvaa ja haastateltavat olivat erityisen tyytyväisiä yhteistyöhön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tutkielman tulokset kuvasivat onnistuneesti kriisiviestintää valtioneuvoston viranomaisten näkökulmasta ja osoittivat keskeisiä kehityskohteita sen sisäisissä toimintamalleissa ja kriisinhallinnassa. Tulevaisuudessa viestintä on entistä tärkeämpää huomioida kriisinhallintasuunnitelmissa ja päätöksenteossa.
  • Tea identities: How tea drinking taste shapes identities among tea professionals and enthusiasts. : An interview-based study on the ways of tea in 2020´s Helsinki. 
    Eklund, Rilla (2022)
    Tea came to Finland almost 400 years ago, but the historical pathways towards the situation of tea in the country in recent years were not straightforward. Finland is still a country of coffee drinkers, one of the biggest per-capita consumers of coffee globally. In that light the consumption of relatively luxurious tea qualities is something significant worth studying sociologically. The aims of this study are to see what kind of meanings tea has in tea enthusiasts´ narratives and to analyze the larger themes that are derived from the data gathered. The research questions in this study are: How do tea professionals and enthusiasts narrate their identities in relation to tea? What kind of meanings do tea professionals and tea enthusiasts in the Helsinki tea scene give to tea drinking? The methodological approach to the research was designed to allow gathered drive the developing theory. I interviewed eight central people in the Helsinki tea scene, all of them tea-related and some of them tea shop owners. The research process was inductive, meaning that theory is driven from the data and the phenomenological aspects of tea were the main focus of the study The data showed that tea is first and foremost a sensorial pleasure for these interviewees. Semi-structured interviews were my main method of data-collection. The interviews were ethnographical, as many of them were collected in the field. Narrative analysis was to bring out the significance of the data. The main finding of this study was that spirituality is strongly linked to tea drinking. The motives to drink tea were explained through embodied rituals that have the capacity to carry the everyday-life. The rituals of tea drinking are important because tea is a whole culture with individual meanings that might have been passed on in childhood or learned in adulthood. Another significant observation is the perceived elitism surrounding tea drinkers and how taste differences were downplayed by interviewees to seem open and tolerant towards all tastes. The narratives also implied that there is hierarchy among tea drinkers and that image is upheld by both tea people and coffee drinkers.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO