Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Faculty of Social Sciences

 

Recent Submissions

  • Laari, Liisa (2022)
    The Social Identity Approach (Tajfel & Turner, 1979; Turner, 1987) has attracted increasing interest in the study of recovery from substance abuse. Interest is related, on the one hand, to increased research data on the importance of group memberships for health behavior (Best et al., 2016; Haslam et al., 2019) and, on the other hand, to the prevalence of recovery research in substance abuse and mental health field. Substance abuse has long been a special issue in social work (Pehkonen et al., 2019). Substance abuse has often been linked to the social environment, group norms and issues of social identification in both adolescents (Eisenberg et al., 2014; Fergusson et al., 2002) and adults (Frone & Brown, 2010; Livingstone et al., 2011; Neighbors et al., 2010). Therefore it is well reasoned to study how social identity is linked to the recovery from addiction. In my descriptive literature review, I am interested in what kind of research discussion social identity approach has inspired in the field of addiction recovery. The research material consisted of a total of 26 peer-reviewed international research articles. As a method of analysis, I used data-driven content analysis. The research discussion has taken place in Australia, the USA and England, but also in other European countries between the yeas or 2010 - 2021. The main topics in the research discussions have been: structuring of recovery as a change in social identity, the importance of a shared recovery identity for recovery groups, the importance of social networks, the development of substance abuse rehabilitation and critical discussions. Studies in the review provided evidence that recovery from substance abuse is supported by social identification with peer groups and substance-free social networks. The detachment from substance abuse was accompanied by an experiential change in social identity. According to the review, the perspective of social identity should be taken into account in substance abuse rehabilitation. The approach was criticized for ignoring the level of structural analysis and the normative approach to recovery.
  • Colliander, Vilja (2022)
    Tutkimus käsittelee mielenterveyskuntoutujille suunnatussa klubitalossa toimivia tavoitetoreiksi kutsuttuja ryhmätapaamisia. Tapaamisissa keskustellaan niihin osallistuvien mielenterveyskuntoutujien ja ryhmänohjaajien tavoitteista. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tavoitteellisuuden ihannetta tapaamisessa konstruoidaan. Klubitalon toimintaa ohjaavat toipumisorientaation arvot, jotka vertautuvat osittain motivaatioteorioihin kuuluvan itseohjautuvuusteorian painottamiin inhimillisiin tarpeisiin. Näitä peilataan Michel Foucault’n hallintateorialle rakentuviin Nikolas Rosen ajatuksiin itsehallinnasta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimii sosiaalinen konstruktionismi ja diskursiivinen psykologia sekä hallintateoria. Aineisto koostuu videoiduista tavoitetoriksi kutsutuista tapaamisista. Tunnin mittaisia tapaamisia on yhteensä kuusi. Tapaamiset ovat vapaaehtoisia. Niihin osallistuu vaihtelevasti 2–3 klubitalon henkilökuntaan kuuluvaa ohjaajaa sekä 4–8 jäsentä. Tapaamisilla sekä ohjaajat että jäsenet täyttävät tavoitteita koskevaa kysymyslomaketta ja keskustelevat tavoitteistaan. Tutkimuksessa kysytään, millaista tavoitteellisuuden ihannetta ja tavoitteiden asettamisen ja toteuttamisen prosessia klubitalon työntekijät konstruoivat puheessa ja puhetekojen kautta esitellessään omia tavoitteitaan ja kommentoidessaan mielenterveyskuntoutujien eli klubitalon jäsenten tavoitteita tavoitetoritapaamisissa. Analyysimetodina toimii keskustelunanalyysi ja näkökulmana analyysissa diskursiivinen psykologia. Analyysissa hyödynnetään ammatillista vuorovaikutusta ja ryhmänohjausta koskevaa kirjallisuutta. Aineiston perusteella todetaan, että klubitalon jäseniä kannustetaan muotoilemaan tavoitteita itse omien arvojen tai motivaation pohjalta. Ohjaajat korostavat tavoitteiden henkilökohtaisuutta ja asemoivat tavoitteet yksilön oman asiantuntijuuden ja vastuun alueelle. Ohjaajat korostavat vapaaehtoisuutta ja tavoitteiden henkilökohtaisuutta, mutta saattavat ohjata sekä välitavoitteiden että pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisessa. Jäseniä ohjataan kohti konkreettisia toimia. Ohjaaminen on hienovaraista ja tapahtuu esimerkiksi kysymysten tai uudelleentulkintojen kautta. Ohjaajat luovat myös malleja jäsenille kertomalla omista tavoitteistaan. Tavoitteiden ei tarvitse koskea työllistymistä, eikä tavoitteissa edistymiselle aseteta odotuksia. Vaikka tavoitetori perustuu vapaaehtoisuuteen, jäseniltä odotetaan halua asettaa itselleen tavoitteita ja osallistumista tavoitteita koskevaan keskusteluun. Jäseniä autetaan sisäistämään tavoitteellisuuden tekniikoita erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin sekä tavoitelomakkeen kysymyksenasettelun kautta. Ohjaajat eivät pyri muokkaamaan jäsenten tavoitteiden tai unelmien kohdetta vaan tapoja, joilla he pyrkivät saavuttamaan niitä. Tavoitteellisuuden ihanne, joka tavoitetorilla rakentuu, vertautuu itseohjautuvuusteorian painottamiin inhimillisiin tarpeisiin, omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Itseohjautuvuusteoria voidaan nähdä uusliberaalin itsehallinnan työkaluna, joka tuottaa tavoitteellisia subjekteja.
  • Penger, Sofia (2022)
    Socialarbetets ställning och roll inom hälso- och sjukvården är i dag inte helt entydigt, utan socialarbetarna tvingas ständigt hävda sin betydelsefullhet och professionalitet för såväl andra som sig själva. Socialt arbete inom hälso- och sjukvården fungerar på gränsytan mellan social- och hälsovården och för att utföra arbetet krävs en stark yrkesidentitet. Yrkesidentiteten hos socialarbetare formas av tidigare erfarenheter, värdegrund och strukturellt socialt arbete. Även personliga egenskaper, yrkesmässig utveckling och organisationen man jobbar i påverkar identitetsskapandet. Yrkesidentiteten ses inte som något bestående, utan förändras i takt med personlig utveckling och interaktion med andra yrkesgrupper. Det interprofessionella arbetet omformar yrkesidentiteten genom att utmana olika arbetsuppgifter och roller. Syftet med denna avhandling är att få kunskap om socialarbetares erfarenheter av hur deras yrkesidentitet har utvecklats och formats inom hälso- och sjukvården. Avhandlingens forskningsfrågor lyder: 1) hur beskriver socialarbetare sig som yrkesutövare i en sjukhuskontext, 2) hur beskriver socialarbetarna hur yrkesidentiteten skapats och utvecklats, samt 3) hur formas sjukhussocialarbetarnas yrkesidentitet i ett interprofessionellt sammanhang. Avhandlingen har en narrativ forskningsansats och forskningsmaterialet består av skrivna berättelser samt en fokusgruppintervju med socialarbetare som jobbar på stadssjukhus inom Helsingfors stad. De skrivna berättelserna har analyserats genom narrativ analys och fokusgruppintervjun genom tematisk kvalitativ innehållsanalys. Resultaten visar att sjukhussocialarbetarna tilldelas olika roller och möter förväntningar och utmaningar som formar deras yrkesidentitet. Det interprofessionella arbetets innehåll, rutiner och verksamhet bidrar till hur man uppfattar den egna ställningen på sjukhuset och hur man ser på det interprofessionella samarbetets förutsättningar och målsättningar. Nya former av interprofessionella verksamhetsmiljöer kräver i sin tur utveckling av samhälleliga, gränsöverskridande arbetssätt, förnyande av professionell kompetens och yrkesidentiteten.
  • Tiri, Saara (2022)
    Tutkielman tavoitteena on tarkastella kahden mittauspisteen pitkittäisasetelmassa koetun prosessin oikeudenmukaisuuden vaikutusta työn imuun. Tutkimushypoteesi oli, että koettu oikeudenmukaisuus on positiivisessa yhteydessä työn imuun muutosprosessissa. Tutkielman teoreettisena taustana toimii työn vaatimusten ja voimavarojen malli, jonka perusteella koettu prosessin oikeudenmukaisuus olisi yksi työn voimavaroista, joka olisi positiivisessa yhteydessä työn imuun. Lisäksi tutkielmassa hyödynnettiin ryhmäarvomallia ja ryhmään liittymisen mallia selittämään prosessin oikeudenmukaisuuden vaikutuksia organisaatiomuutoksessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimushanketta. Pitkittäistutkimuksessa tutkittiin Tampereen korkeakouluyhteisön henkilöstön sopeutumista Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen Ammattikorkeakoulun fuusion tuomaan muutokseen. Tämä tutkimus keskittyy pelkästään Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstön kokemuksiin, sillä Tampereen Ammattikorkeakoulu säilytti itsenäisyytensä fuusiossa. Kyselytutkimuksessa kerättiin aineistoa kolmessa eri vaiheessa: keväällä 2019, keväällä 2020 ja syksyllä 2020. Ensimmäinen kyselykierros toteutettiin fuusion alkuvaiheessa. Tässä tutkielmassa hyödynnettiin kahdella ensimmäisellä vastauskierroksella kerättyä dataa, jolloin otoskokko oli 1101–1102 vastaajaa. Aineiston analyysi toteutettiin SPSS-ohjelmistolla Pearsonin-korrelaatioita, eksploratiivista faktorianalyysiä ja hierarkkista regressioanalyysiä hyödyntäen. Pääanalyysin lisäksi toteutettiin lisäanalyysi, jossa tarkasteltiin työn imun vaikutusta koettuun prosessin oikeudenmukaisuuteen. Pääanalyysin tulokset eivät tukeneet tutkimushypoteesia, jonka mukaan koettu prosessin oikeudenmukaisuus lisäisi työntekijöiden työn imua. Sen sijaan lisäanalyysi työn imun vaikutuksesta koettuun prosessin oikeudenmukaisuuteen paljasti, että työn imulla on tilastollisesti merkittävä vaikutus koettuun prosessin oikeudenmukaisuuteen. Prosessin oikeudenmukaisuuden ja työn imun välistä yhteyttä on tutkittu vain vähän, joten tutkimuksen voidaan sanoa lisänneen tietoa muuttujien välisistä yhteyksistä.
  • Knuutila, Tatu (2022)
    This thesis focuses on rational bubbles. Such bubbles belong to the indeterminacy school of economics, as they deviate economic models from equilibria determined by real economic factors. This topic is studied with an extensive literature review on theoretical and empirical research. Additionally, independent contributions provide new evidence and elaborate the topic further. The theoretical literature review begins afar to elaborate the classic Samuelson–Diamond–Tirolé model. However, this classical model is deterministic, dynamically inefficient and contractionary. Review of literature focus on models that overcome these three weaknesses. Particularly models with financial frictions are given much emphasis. Rational bubbles are explored better in the framework of a Martin–Ventura model. The Martin–Ventura model is similar to the classic model, but it overcomes classical weaknesses with stochasticity and financial frictions. This model is examined in close detail and simulated to show how rational bubbles can have both expansionary and contractionary effects in the Martin-Ventura model. Bubble detection is an inseparable part of bubble theory, and empirical literature review introduces different testing strategies. For example, variance bound, unit root, cointegration, instrument variable and switching-regime tests are discussed. However, many tests require data on many variables that are hard to observe, and nevertheless, the results are often ambiguous. The independent empirical work uses aggregate data of GDP, capital stock, consumption and wealth in the USA and Japan. The aggregate wealth is univariately tested for bubbles with the PSY test and autoregressive change in persistence tests. The multivariate real effects of prospective wealth bubbles are studied with vector autoregression. Similar univariate and multivariate approaches have been applied in other empirical studies, but in more specific setups. The literature review shows that rational bubbles are a diverse concept that is extendable to many models. Furthermore, such indeterminacies often improve the performance and plausibility of conventional (deterministic) models. The theoretical and empirical contributions are aligned and provide tentative bubble-supporting evidence in both countries. In light of the results, both economies, the USA and Japan, have accommodated economic bubbles during the last five decades.