Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Faculty of Social Sciences

 

Recent Submissions

  • Sundelin, Erica (2022)
    Denna magisteravhandlings syfte är att undersöka perspektiv på sexförsäljning i artiklar från fyra olika dagstidningar. Två av dessa dagstidningar är finländska medan de två övriga är sverigesvenska. En av de finländska tidningarna är finskspråkig och den andra är finlandssvensk. Mitt syfte har varit att undersöka huruvida det förekommer likheter och skillnader i perspektiven på sexförsäljning mellan de finländska och de sverigesvenska artiklarna. Eftersom mitt finländska undersökningsmaterial utgjorts av både en finskspråkig och en finlandssvensk tidning har avsikten också varit att jämföra perspektiven på sexförsäljning som framgår av de finländska tidningarna. Detta för att se ifall det finns variationer mellan den finskspråkiga och den finlandssvenska tidningen. Jag har undersökt ämnet genom att utföra en kvalitativ och komparativ innehållsanalys av dessa tidningars artiklar som berör sexförsäljning. Mitt undersökningsmaterial har därmed bestått av artiklar om sexförsäljning som hämtats från de finländska tidningarna Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet samt de sverigesvenska tidningarna Dagens Nyheter och Svenska Dagbladet. Artiklarna som jag analyserat har publicerats mellan år 2016 till år 2022. Jag har valt en sådan tidsperiod, då jag önskat undersöka perspektiven på sexförsäljning från en så aktuell tidsperiod som möjligt. Antalet artiklar som jag analyserat har varierat mellan två till totalt 68, vilket visar på en stor variation. Utfallen av min undersökning har analyserats mot bakgrund av feministisk teori, som fungerat som min teoretiska referensram. Utfallen som min undersökning resulterat i visar att det förekommer både likheter och skillnader i perspektiven på sexförsäljning mellan de finländska och de sverigesvenska tidningarna. De båda tidningarna pekar på att utsatthet är en aspekt som starkt sammankopplas med sexförsäljning. Samtidigt lyfter båda tidningarna också fram att det även förekommer självständigt och frivilligt sexsäljande. Både i Finland och i Sverige lyfts det fram kritik mot ländernas nuvarande lagstiftningar samt funderingar om vilket juridiskt förhållningssätt som är det mest lämpliga gällande sexförsäljning. Skillnaderna mellan perspektiven syns bl.a. i hur olika mycket uppmärksamhet ett sexköp av en person i en särskild yrkesposition väckt. Offentliga personer som köpt sex har t.ex. observerats betydligt mer i Sverige. En annan skillnad är också att artiklarna om stödåtgärder för sexsäljare och sexköpare behandlats mer i de sverigesvenska artiklarna. Den finlandssvenska tidningen har betonat utsatthet något starkare än den finskspråkiga. Den finskspråkiga tidningen lyfter även fram fler exempel på sexförsäljning i många olika länder medan den finlandssvenska ger fler exempel på fall av sexköp som ägt rum i Sverige. Den finskspråkiga tidningen talar om sexförsäljning som ett arbete mer ofta än den finlandssvenska tidningen. Sexförsäljning förekommer inte lika mycket i gatumiljöer i Finland som i Sverige. Ett mycket tydligt gemensamt utfall är även att det är tydligt att ämnet är komplext och att det finns många olika perspektiv som bör tas i beaktande i diskussioner om fenomenet.
  • Kylliäinen, Riikka (2022)
    Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden laitos Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Riikka Kylliäinen Työn nimi: Kirjallisuuskatsaus vanhemmasta vieraannuttamisesta. Aikuisen lapsen näkökulma Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 12/2022 Sivumäärä: 54 + 2 Avainsanat: Vieraannuttaminen (parental alienation), vieraannutettu aikuinen lapsi (alienated / targeted adult child), kirjallisuuskatsaus Ohjaaja tai ohjaajat: Elina Virokannas Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Vieraannuttaminen määritellään tässä tutkielmassa toiminnaksi, jossa toinen vanhempi käyttäytymisellään vaikeuttaa monin tavoin lapsen suhdetta toiseen vanhempaan, päämääränä katkaista heidän välinsä kokonaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia ilmiöitä vieraannuttamiseen liittyy lapsuudessa vieraannutetun, tutkimushetkellä aikuisen lapsen näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on kerätty systemaattisesti monitieteisestä Scopus-tietokannasta ja se käsittää 12 vertaisarvioitua kokonaista artikkelia tieteellisistä julkaisuista. Artikkelit ovat englanninkielisiä ja julkaistu vuoden 2005 ja toukokuun 2022 välillä. Aineisto koostuu retrospektiivisistä empiirisistä tutkimuksista, joissa on käytetty puolistrukturoituja haastattelututkimuksia ja kyselytutkimuksia. Tutkimuksista viisi on laadullista ja seitsemän määrällistä. Katsauksen perusteella vieraannuttajavanhemman epäterveelle toiminnalle altistuminen aiheuttaa vieraannutettavalle lapselle monenlaista ristiriitaisuutta sekä pitkän ajan seurauksia, kuten itsetunnon haasteita, mielenterveyshäiriöitä, luottamuspulaa, vaikeuksia luoda suhteita, emotionaalista kipua sekä päihteiden käyttöä. Vieraannuttamisen tiedostaminen on analyysin perusteella tärkeä alku selviytymisprosessille, jossa pyritään löytämään tasapaino itsensä ja menneisyytensä kanssa sekä uudelleenrakentamaan suhde vieraannutetun vanhemman kanssa. Katsauksessa tulee esiin vieraannuttamisen ilmiöiden tunnettavuuden tärkeys. Asiantuntijoiden tarvitseman tiedon lisäksi lapsille tulee opettaa taitoja vastustaa vieraannuttamisstrategioita. Lisäksi vieraannuttamista kokeneet aikuiset lapset tarvitsevat vieraannuttamisdynamiikan ymmärtämistä.
  • Vlodder, Nina (2023)
    This study aims to map out how harm is socially represented in Facebook Watch videos with trigger warnings. In contemporary times, psychological terms have become increasingly popular in laypeople’s use. Although the transmission of scientific knowledge to common sense is not a new phenomenon, it has been expediated by the popularity of social media. Consequently, a new understanding of clinical terms, such as trauma and trigger warnings, are reflected in everyday practices, meaning making and communication between people. Historically, trauma was a physical injury, yet diagnostic manuals and shared understanding have shifted toward including psychological and emotional harm as bases of traumatic experiences. Likewise, trigger warnings have spilled from therapy to become a safeguarding practice in a variety of new settings. The thesis is situated primarily within Serge Moscovici’s social representations theory, which is well-geared to examine laypeople’s conceptualization of social phenomena and understand how scientific knowledge becomes a part of common-sense practices. The theory of concept creep by Nick Haslam, and clinical knowledge is applied as a secondary paradigm. The research question is: How is harm socially represented in Facebook Watch videos with trigger warnings? In total, 87 videos were collected from Facebook Watch service to assess how trigger warnings cue the risk of harm and how harmful content is understood. Videos were watched, evaluated, and analyzed through Braun and Clarke’s 6-phase reflexive thematic analysis. Further steps were taken to assess visual, sonic, and affective features to comprehend how the entirety of the content signified harm. As a result of the reflexive thematic analysis, the study identified four main themes for social representations of harm: Clinical reminders, Collision of values, Ambiguous entertainment value, and Collectively unsettling to the society. The results suggest that conceptualizing harm has moved from clinical understanding to subjective perceptions of trauma and harm. Social representations of harm were consistent with recent literature exemplifying the inflated harm concept. Harm was represented as ideas, opinions, values, theories, expressions, critiques, and images which go beyond graphic content. Although a large portion of the data (n=48) exemplified trigger warnings as a safeguarding practice based on clinical triggers or concerns for immature viewers, harm was occasionally portrayed as opposing value systems and polarization. Facebook Watch was found to constitute a powerful shared universe for social actors to create and share social representations of harm through videos, which are potentially affective, persuasive, and occasionally extreme. With the guidance of social representations theory and thematic analysis, the thesis demonstrates the practice of trigger warnings and how harm is socially represented in social media videos. The results indicate that further research efforts should focus on assessing and creating guidelines for safe and inclusive social media platforms for trauma and non-trauma background users. Current guidelines lack specificity and do not provide uniform recommendations for navigating harmful online content. Additionally, the study identifies the conceptualization of harm as a more inclusive and broad practice than outlined in clinical manuals, which ideally should be reflected in more comprehensive social media regulations to meet the users’ needs. Lastly, the study offers foundations and suggestions for further social psychological studies on harm through various methods.
  • Tirkkonen, Tero (2023)
    Ilmastonmuutos on ihmiskunnalle eksistentiaalinen uhka, ja sen pysäyttäminen tai ainakin sen vaikutusten minimointi on 2020-luvulle tultaessa ennen kaikkea poliittinen ongelma. Tässä maisterintutkielmassa selvitetään, miten suomalaisten eduskuntapuolueiden ilmastopoliittiset kannat ovat kehittyneet vuosina 2007–2019, ja peilataan niitä Suomen ilmastopolitiikan onnistumiseen, kun mittarina käytetään Germanwatchin Climate Change Performance Indexiä. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää erilaisia kehityskulkuja ja yhteisiä teemoja ja arvioida niiden vaikutusta, sekä arvioida puolueiden asemaa ilmastonmuutoksen muodostaman globaalin uhan käsittelyssä. Teoreettinen viitekehys muodostuu maailmanyhteisöteoriasta, ilmastopolitiikan tutkimuksesta etenkin Suomessa, sekä puolueiden merkitystä tarkastelevasta tutkimuksesta. Viitekehyksen tarkoituksena on asemoida tutkielma osaksi ilmastopolitiikan tutkimuksen kenttää, pohjustaa puolueiden merkitystä muuttuneen poliittisen osallistumisen kentässä, sekä luoda kuvaa siitä, kuinka globaalit trendit ja normit käytännössä siirtyvät ylikansalliselta tasolta kansalliselle tasolle ja kuinka puolueet osallistuvat tuohon siirtymään. Tutkimuksen aineistona ovat kahdeksan eduskuntapuolueen eduskuntavaaliohjelmat vuosien 2007–2019 eduskuntavaaleista. Ajanjaksolla käytiin vaalit vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019. Aineisto on valittu edustamaan eduskuntapuolueiden yleisiä kantoja, jotta puolueiden ilmastopoliittisista näkemyksistä ja kehityksestä on voitu muodostaa kattava yleiskuva. Tutkimus on toteutettu laadullisesti kriittisen diskurssianalyysin keinoin, ja metodina on käytetty Carol Bacchin ongelmarepresentaatiomenetelmää. Tutkimus osoittaa lähes jokaisen puolueen kantojen kehittyneen tarkasteluvälin aikana selkeästi; ainoa poikkeus on Perusuomalaiset, jonka ilmastotoimia kritisoiva kanta pysyi käytännössä samana läpi tarkastelujakson. Ilmastopolitiikka on pääasiassa sidottu talouspolitiikkaan, mutta sen alisteisuus on heikentynyt. Valtion roolissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja puolueet ovat yleisesti ottaen alkaneet nähdä valtion toimet ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi aiempaa tärkeämpinä. Elinkeinoelämän toimijoille materiaaleissa osoitettu asema on heikentynyt, eikä yksilönvastuuta korostettu tarkastelujakson lopussa yhtä paljon kuin sen alussa. Ilmastopoliittisten esitysten määrä ja konkretia kasvoivat huomattavasti. Ylikansallisen ilmastopolitiikan merkityksen korostaminen väheni tarkastelujaksolla, kun kansallisten toimien määrä ja painotus kasvoivat; esitän etenkin Pariisin ilmastosopimuksen vaikuttaneen tähän merkittävästi. Tutkielmassa esitetään myös puolueilla olevan merkittävä rooli globaalien normien ja trendien tuomisessa paikalliselle tasolle. Puolueiden, pois lukien Perussuomalaiset, saavuttama konsensus valtion roolissa ja monipuolisten ilmastopoliittisten toimenpiteiden määrässä ja laajuudessa on tutkimuksen perusteella ajanut Suomen kansallisen ilmastopolitiikan kehittymistä. Aktiivisesti osallistuva ja ilmastotoimia johtava valtio, ainakin osittain talouspolitiikan alta irronnut ilmastopolitiikka ja yhteinen pyrkimys kansallisiin toimenpiteisiin ovat olleet oleellisia tekijöitä Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimon kasvussa.
  • Lastunen, Juuso (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen uusien, vuonna 2019 voimaanastuneiden tiedustelulakien esitöitä – ministeriöiden ja niiden yhteydessä toimivien työryhmien valmisteluasiakirjoja ja mietintöjä, hallituksen esityksiä sekä eduskunnan valiokuntien asiakirjoja – turvallistamisteorian näkökulmasta. Tiedustelulainsäädännöksikin kutsuttu lainsäädäntökokonaisuus sisälsi useampia kokonaan uusia säädöksiä sekä voimassa oleviin säädöksiin tehtäviä muutoksia. Tiedustelulait säätivät ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti sekä Suomen sotilas- ja siviilitiedusteluviranomaisten toimivallasta, tiedustelun valvonnasta että lakien vaatimasta perustuslain muutoksesta viestisalaisuuden suojan osalta. Tutkimuskysymyksinä ovat, miten turvallistamisprosessi ilmenee aineistossa, mitä asioita turvallistetaan lainsäädännön esitöissä ja millaisin keinoin turvallistaminen on toteutettu. Tutkielman viitekehyksenä toimii turvallistamisteoria, joka ei nimestään huolimatta ole yhtenäinen teoria, vaan monimuotoinen teoriaperinne. Turvallistamisteorian ytimessä on ajatus siitä, miten turvallistamispuhetta harjoittamalla voidaan nostaa erilaisia teemoja turvallisuuskysymyksiksi ja tämän kautta edesauttaa erilaisten turvallisuustoimien implementointia. Turvallisuustoimet tyypillisesti ovat aiemmista menettelyistä poikkeavia, kuten tässä tapauksessa uusi lainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat toimivaltuudet. Aineiston analyysissa menetelmänä käytetään diskurssianalyysia. Diskurssianalyysi on osaltaan laajapohjainen lähestymistapa, jota voi käyttää hyvinkin monipuolisesti niin teksti- kuin puhemuotoisen aineiston analyysiin. Tässä tutkielmassa diskurssianalyysin käyttö rakentuu aineistosta nousevien lainsäädännön perusteiden havainnointiin – mitä perusteita havaitaan, miten ne tuodaan esiin ja miten lainsäädännön tarvetta niiden avulla perustellaan. Vastauksena tutkimuskysymyksiin havaitaan, että aineistossa on turvallistettu trendejä, joiden ei normaalisti oleteta olevan turvallisuuskysymyksiä. Tällaisia havaittuja trendejä ovat etenkin kansainvälistyminen sekä digitalisaatio. Turvallistamisen avulla on pyritty perustelemaan tiedustelulainsäädännön tarvetta Suomessa, ja aineistossa ilmenevä turvallistamisprosessi heijastelee teoriakirjallisuudessa esitettyjä ajatuksia, kuten Buzanin, Waeverin ja de Wilden hahmottelemia onnistuneen turvallistamisprosessin piirteitä. Käytännössä turvallistamisprosessi ilmenee turvallistamalla edellä mainittuja trendejä, johtamalla niistä uhkia sekä esittelemällä näiden uhkien konkreettisia esimerkkejä. Turvallistamisprosessi toteutetaan kohdistamalla puhetoimintaa yleisölle, jolle turvallisuustoimi, eli tiedustelulainsäädäntö, tulee oikeuttaa. Diskurssianalyysin myötä esiin nousevat myös aineistossa käytetyt diskursiiviset strategiat. Nämä strategiat ovat oletettuja tietoisia toimia, joiden avulla pyritään saavuttamaan jokin lopputulos eli tässä tapauksessa tiedustelulainsäädännön voimaansaattaminen. Ne siis vastaavat kysymykseen siitä, millaisin keinon turvallistaminen on toteutettu. Diskursiivisia strategioita ovat muun muassa tiedustelulainsäädännön välttämättömyytenä ja luonnollisena jatkumona esittäminen tai kansallisen turvallisuuden ja sen suojelun itseisarvona pitäminen. Tutkielman rooli akateemisella kentällä on tarjota katsaus ja analyysi tiedustelulakien perusteisiin sekä tutkimusaineistoon turvallistamisteorian näkökulmasta. Uuden lainsäädännön verrattain lyhyt voimassaoloaika, perustuslain muuttaminen, jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö sekä keskustelu mahdollisista uusista tulevista tiedusteluvaltuuksista luovat relevanssia tutkimukselle. Jatkotutkimustarpeena onkin syytä syventyä tulevaisuudessa tarkemmin etenkin mahdollisten uusien lailla säädettävien tiedusteluvaltuuksien perusteluihin sekä mahdollisen jatkumon havainnoimiseen. Ennen kaikkea tutkielma osaltaan valaisee, miten Suomessa on lainsäädännöllä lähestytty sitä dilemmaa, mikä syntyy, kun turvallisuustoimia tarvitaan yhteiskunnan suojelemiseen, mutta samalla tulee huomioida näiden toimien mahdolliset negatiiviset vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.