Faculty of Social Sciences
Recent Submissions
-
(2024)Väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu, eriarvoistumiskehitys sekä lisääntyvä työvoimapula haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kykyä tarjota riittäviä palveluja niitä tarvitseville, ja rajallisten resurssien puitteissa organisaatioiden toiminnan tulisi olla vaikuttavaa ja tehokasta. Tietojohtamisen, toimivien tietojärjestelmien ja kerätyn datan parempi hyödyntäminen nähdään lupaavana keinona palveluiden vaikuttavuuden kehittämisessä. Myös hyvinvointialueiden oikeanlaisen rahoituksen ja palvelujen tarpeen arviointi edellyttää yhdenmukaisen ja laadukkaan tiedon keräämistä ja hyödyntämistä. Terveydenhuollon organisaatiot ovat vasta havahtumassa tietojohtamisen työkalujen hyödyntämiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tullut esille, että tieto on nykyisellään vielä hajallaan, vaikeasti hyödynnettävissä ja tietojärjestelmien toimivuudessa koetaan puutteita. Syömishäiriökeskuksessa on alkanut Helsingin yliopiston kanssa tutkimusyhteistyö liittyen syömishäiriöiden hoitoon ja hoidon vaikuttavuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan Syömishäiriökeskuksen keräämää palvelujen toteuttamisessa potilashoidosta syntyvää tietoa ja sen hyödyntämistä. Tutkielman tarkoitus on olla apuna hahmottamisessa, mitä ja miten tietoa voidaan hyödyntää toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja tutkimusyhteistyössä tulevaisuudessa. Tutkielma tuo esille yksityisen organisaation tietojohtamisen erityispiirteet ja tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin sosiaali- ja terveysalan tietojohtamisen kehittämisessä. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaista tietoa Syömishäiriökeskuksessa kerätään? Kuka ja miten tietoa kerätään? Millaisia haasteita tai vahvuuksia tiedon keräämisessä esiintyy sekä 2) Miten tieto on hyödynnettävissä tiedolla johtamisessa? Millaisia haasteita tai vahvuuksia tiedon hyödynnettävyydessä esiintyy? Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto koostuu viidestä Syömishäiriökeskuksessa työskentelevän puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten mukaan työntekijät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä järjestelmien toimivuuteen. Eri järjestelmissä hajallaan oleva tieto ja järjestelmien yhteen toimimattomuus nähtiin puutteena, kuten aikaisemmissa tutkimuksissakin. Niistä poiketen substanssista johtuvien tekijöiden, eli tässä tapauksessa syömishäiriöiden yksilöllisen ja vaihtelevan hoidon nähtiin tuovan haasteita tiedon keräämiseen ja sen hyödyntämiseen hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi. Tuloksissa poikkeavana nousi esille myös pienen organisaation ja työntekijöiden toiminnan näyttäytyminen vahvuuksina tietojen keräämisessä ja – hyödyntämisessä. Tutkielmassa tiedon kerääminen rajattiin koskemaan potilastyöstä kerääntyvää tietoa, ja jatkossa kuvausta voisi laajentaa koskemaan myös toiminta-, talous ja henkilöstön johtamiseen liittyvää tietoa Syömishäiriökeskuksessa. Tulevaisuudessa voisi tutkia myös kokemus- ja hiljaisen tiedon näkymistä ja sen hyödyntämistä hoidon toteuttamisessa sekä -kehittämisessä. Tärkeää olisi tuoda esille myös muiden pienten organisaatioiden tietojohtamisen tilanne ja kehittämisen tarpeet osana valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kokonaisuutta.
-
(2024)I avhandlingen analyseras fyra nordiska högerpopulistiska partier varav två av partierna har kvinnoorganisationer och två har inte kvinnoorganisationer. Partierna som analyseras är Sverigedemokraterna, Sannfinländarna, Dansk Folkeparti och Fremskrittspartiet. Kvinnoorganisationerna som analyseras är Sverigedemokraternas kvinnoorganisation SD-kvinnor och Sannfinländarnas kvinnoorganisation Sannfinländska Kvinnor. De nordiska högerpopulistiska partierna hör enligt tidigare forskning till den så kallade PRH-partifamiljen. Avhandlingens syfte är se om det förekommer en skillnad mellan de nordiska högerpopulistiska partierna som har en kvinnoorganisation och de nordiska högerpopulistiska partierna som inte har kvinnoorganisationer i hur partierna integrerar jämställdhet i sin politik för att se om det förekommer en påverkan av existensen av en kvinnoorganisation. Avhandlingens material utgörs av politiska program publicerat på nätet av de fyra nordiska högerpopulistiska partierna och politiskt material och stadgar publicerat på nätet av de båda kvinnoorganisationerna. Metoden som har använts i avhandlingen är kvalitativ textanalys med analysfrågor som tar avstamp i tidigare teori och forskning om kvinnoorganisationer och jämställdhetspolitik. Tidigare forskning visar att populism som ideologi inte är intresserad av kön som särskiljande faktor människor emellan men att PRH-partier använder sig av kön och jämställdhet som retoriska verktyg i sin politik. Det teoretiska ramverket som analysen baserar sig på handlar om delmål för en effektiv jämställdhetspolitik i en Nordisk kontext. Delmålen för jämställdhetspolitik handlar om: en jämn fördelning av makt och inflytande, ekonomisk jämställdhet, jämställd utbildning, jämn fördelning, jämställd hälsa och att mäns våld mot kvinnor ska upphöra. Avhandlingens analys visar att kvinnoorganisationernas existens har en påverkan på de nordiska högerpopulistiska partiers integrering av jämställdhet i sin politik. Analysen visar att alla fyra partier integrerar jämställdhet på något sätt i sin politik men att de partier som hade kvinnoorganisationer integrerade jämställdhet på de flesta nivåerna av de fyra partierna. Dock varierar de konkreta uppgifter som kvinnoorganisationerna har och avhandlingen visar att det finns en skillnad på den påverkan av integrering av jämställdhet som en kvinnoorganisation som har som huvudsaklig uppgift substantiell representation har och som en kvinnoorganisation som har som huvudsaklig uppgift deskriptiv representation har. Avhandlingens analys visar att även om partierna integrerar jämställdhet i sin politik så finns det en underliggande agenda i hur partierna integrerar jämställdhet i sin politik. Partierna integrerar jämställdhet och ramar in kön och jämställdhet i sin politik på ett sätt som enligt tidigare forskning och teori är typiskt för partier som hör till PRH-partifamiljen. Eftersom alla de högerpopulistiska partierna integrerar jämställdhet på något sätt i sin politik är det inte en fråga om nordiska högerpopulistiska partier integrerar jämställdhet i sin politik utan frågan om hur partierna integrerar jämställdhet. Därmed har det en betydelse om kvinnoorganisationernas egna politik integrerar jämställdhet på ett sätt som främjar jämställdhetspolitik och vad kvinnoorganisationernas huvudsakliga uppgifter är eftersom kvinnoorganisationer med en verksamhet som främjar jämställdhet och en substantiell påverkan som uppgift kan påverka hur det högerpopulistiska partiet i fråga integrerar jämställdhet i sin politik.
-
(2024)Sote-uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta alkaen sosiaali- ja terveyspalveluiden, sisältäen myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, sekä pelastustoimen järjestämisestä ovat vastanneet itsehallinnolliset hyvinvointialueet kuntien sijaan. Tutkielmassa tarkastellaan sote- eli hyvinvointialueuudistusta opiskeluhuollon kuraattorien näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista kuraattorityöhön sekä siitä, millaisena kuraattorityö koetaan meneillään olevan muutoksen keskellä. Tutkielman teoreettinen tausta nojaa aiempaan tutkimukseen kuraattorityöstä sekä organisaatiomuutoksista. Tutkielma toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Kohderyhmänä oli erään keskikokoisen hyvinvointialueen opiskeluhuollon kuraattorit. Tutkimusaineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella sekä fokusryhmähaastattelulla. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulosten mukaan hyvinvointialueuudistus on vaikuttanut kuraattorien työn sisältöön, työhön liittyviin rakenteisiin sekä työhyvinvointiin. Työaikaa koetaan kuluvan enemmän epäselvien asioiden selvittelyyn, uuteen organisaatioon ja uusiin työvälineisiin perehtymiseen sekä uusiin tiimirakenteisiin ja palaverikäytäntöihin. Oppilaitoksissa tehtävä yksilökohtainen ja yhteisöllinen työ on pysynyt muutostilanteesta huolimatta pääosin samanlaisena kuin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, ja kuraattorit kokevat asiakastyön edelleen mielekkääksi ja motivoivaksi. Uuden organisaatiorakenteen myötä viestinnässä ja tiedonkulussa on koettu paljon haasteita, ja kuraattorit kokevat johtamisen ja päätöksenteon etääntyneen entistä enemmän arjen työstä. Opiskeluhuollon yhteistyön muiden sote-palveluiden kesken koetaan jonkin verran lisääntyneen uudistuksen myötä, mutta toisaalta yhteistyön koulutuksen järjestäjien kanssa koetaan puolestaan muuttuneen aiempaa haasteellisemmaksi ja vähäisemmäksi. Kokonaisuudessaan muutostilanne on kuormittanut opiskeluhuollon kuraattoreja ja vaikuttanut heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. Tulosten mukaan palveluiden ja palveluprosessien yhtenäistäminen on hyvinvointialueella vasta aluillaan. Kuraattorit pitävät tärkeänä sitä, että kuraattoripalvelua toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja erityisesti ennaltaehkäisevään yhteisölliseen työhön oppilaitoksissa panostetaan. Kuraattorit näkevät hyvinvointialueuudistuksen mahdollisuutena kehittää yhdenmukaisempaa ja yhdenvertaisempaa kuraattoripalvelua.
-
(2024)Tulevaisuuden työelämää leimaa jatkuva muutos ja siitä johtuva epävarmuus. Työura on aiemmin käsitetty lineaarisesti kulkevana, jolloin valmistumisen jälkeen on siirrytty töihin ja pysytty siellä mahdollisesti eläköitymiseen asti. Työelämä on kuitenkin muuttunut siten, että työllistyminen opintojen päätyttyä ei olekaan enää itsestään selvää. Lisääntyvässä määrin työelämäsiirtymässä korostuu yksilön vastuu. Helpottaakseen opiskelijoiden työelämäsiirtymää tarjoaa korkeakoulut erilaisia urapalveluita muun muassa uraohjausta. Tässä maisterintutkielmassa tutkin uraohjausta institutionaalisena vuorovaikutuksena. Institutionaalisia vuorovaikutustilanteita ohjaa tietyt roolit ja rakenteet. Uraohjauksessa pyritään tarjoamaan tukea ja apua yksilön työllistymishaasteisiin sekä työelämätaitoihin. Työelämän muutokset lisäävät tarvetta myös uraohjaustutkimukselle, jotta voitaisiin ymmärtää, milloin ohjaus on erityisen toimivaa. Keskityn tutkimaan uraohjaajien naurua ja kysyn, missä tilanteessa uraohjaajat nauravat ja mitä naurulla saadaan aikaan. Nauru on keskeinen vuorovaikutuskeino, jota voidaan hyödyntää monella tapaa vuorovaikutuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu naurun muun muassa auttavan käsittelemään epäselviä tai jännitteisiä tilanteita. Käytän tutkimusmenetelmänä etnometodologista keskustelunanalyysia, jonka avulla on mahdollista tutkia vuorovaikutuksen mikrorakenteita. Aineistoni sisältää 7 kotimaisen yliopiston urapalveluiden uraohjaustapaamista. Nämä tapaamiset on kuvattu 2020 vuoden aikana ja koronapandemian takia ne on toteutettu zoomissa. Tutkimusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Millaisissa tilanteissa uraohjaaja nauraa? sekä 2. Mitä naurulla saadaan aikaan? Aineistosta oli tunnistettavissa useita erilaisia tilanteita, joissa uraohjaaja nauroi tai naurahti. Tulokset osoittivat naurun olevan monimerkityksellinen vuorovaikutuskeino. Uraohjaajat hyödynsivät sitä ohjauksissa korjaavana toimintana välttääkseen väärinkäsityksiä, preferoimattoman jälkijäsenen jälkeen sekä hauskojen tilanteiden yhteydessä. Naurun avulla uraohjaajat myös pyrkivät säilyttämään omaa ammatillista pätevyyttään.
-
(2024)Suomen väestönsuojelujärjestelyillä on pitkä historia, ja ne pohjautuvat sekä toisen maailmansodan että kylmän sodan aikaisiin kokemuksiin. Kansallisten kehityskulkujen ohella myös kansainvälinen tilanne on vaikuttanut väestönsuojelun kehittämiseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten ja millä perustein väestönsuojelua kehitettiin Suomessa kylmän sodan kärjistymisvaiheessa eli vuosina 1979–1985. Kiinnostuksen kohteina ovat väestönsuojelun kehityksen painopisteet, velvollisuudet ja oikeudet väestönsuojeluun liittyen, sekä väestönsuojelun linkittyminen laajempaan kontekstiinsa. Tutkielma keskittyy valtionhallinnossa tapahtuneeseen kehitystyöhön. Alkuperäislähteinä on käytetty väestönsuojeluneuvottelukunnan ja sen jaostojen pöytäkirjoja ja muita materiaaleja sekä parlamentaarisen väestönsuojelukomitean kokouspöytäkirjoja ja vastaavaa materiaalia. Täydentävinä alkuperäislähteinä on lisäksi käytetty muuta valtionhallinnossa tuotettua materiaalia, valtiopäiväasiakirjoja sekä aikalaisjulkaisuja. Menetelmänä käytettiin laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Väestönsuojelua kehitettiin vuosina 1979–1985 osana kansallisia prosesseja kansainvälisten jännitteiden myös heijastuessa kehitystyöhön. Ajanjaksolla näkyivät pitkän kehitystyön tulokset, jo aiemmin tehtyjen ratkaisujen toteutus sekä kansainvälisen tilanteen kärjistymisen aiheuttamiin huoliin vastaaminen. Materiaaliset ja rakenteelliset sekä koulutukselliset ja valistukselliset seikat olivat väestönsuojelun kehitystyössä keskeisiä. Niin taloudelliset kuin muutkin resurssit olivat olennaisia kautta linjan. Hallinnolliset järjestelyt ja lainsäädäntö sekä antoivat kehitystyölle raamit että olivat muutoksen kohteina itsessään. Koko väestön suojaaminen erilaisilta kriisivaihtoehdoilta oli olennainen päämäärä väestönsuojelun kehitystyössä. Kehitystyössä painotettiin toisaalta yhteistoimintaa ja yhteensovittamista, toisaalta väestönsuojelun erityishuomiota vaativaa asemaa. Valtion vastuuta korostettiin, mutta samanaikaisesti väestönsuojelun vastuut olivat hajaantuneet eri tahoille. Väestönsuojelun valmistelut ja varautuminen liitettiin vuosina 1979–1985 enenevässä määrin muuhun varautumiseen: väestönsuojelu ymmärrettiin laajasti, osana laajaa turvallisuus- ja varautumisajattelua ja eri kriiseihin varautumista, ja koko yhteiskunnan kattavasti.