Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p10727"

Sort by: Order: Results:

  • Jääskeläinen, Elina (2017)
    Tutkimuksen lähtökohtana on tuoda kuuluviin autismin kirjon henkilöiden omaa ääntä ja tuottaa tietoa sekä heidän tarpeistaan että voimavaroistaan yhteiskunnan jäseninä. Tutkimus lisää myös tuntemusta neurologisen monimuotoisuuden paradigmasta, jonka mukaan neuroerityisyyksissä, kuten autismin kirjossa, ei ole kyse sairaudesta vaan monimuotoisuudesta voimavaroineen ja vaikeuksineen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää autismin kirjon henkilöiden kokemuksia osallisuudesta ja osattomuudesta yhteiskunnassa. Tutkimus on kiinnostunut siitä, mitä merkityksiä autismin kirjon henkilöt antavat osallisuuden ja osattomuuden kokemuksille yhteiskunnan jäseninä ja millä tavoin he haluaisivat osallistua yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kyselyllä kerätyistä avoimista vastauksista. Vastaajat ovat yli 18-vuotiaita autismin kirjon henkilöiksi itsensä määritteleviä henkilöitä, jotka ovat saaneet tiedon tutkimuksesta erilaisten autismiin liittyvien foorumeiden välityksellä. Kysely toteutui ajalla 1.11. – 31.12.2016 Helsingin yliopiston E-lomakkeena ja siihen vastasi yhteensä 37 osallistujaa. Tutkimuksen tulokset syntyvät teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla sosiaalisen ulkopuolelle jäämisen teoriaa soveltaen. Osallisuuden ja osattomuuden kokemukset käsitetään kuuden ulottuvuuden kautta: työmarkkinat, taloudellinen, institutionaalinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja tilallinen ulottuvuus. Seitsemäs ulottuvuus jäsentyy aineistolähtöisen analyysin kautta. Työmarkkinallisella ja taloudellisella ulottuvuudella kokemus osallisuudesta syntyy osaamisen kautta ja osattomuuden tuntemuksia taas koetaan joustamattomien vaatimusten vuoksi. Arvostusta toivotaan tukemaan osallisuutta. Institutionaalisella ja sosiaalisella ulottuvuudella kokemus osallisuudesta syntyy vaikuttamisen kautta ja kokemukset eriarvoisuudesta muodostavat myös osattomuuden tuntemuksia. Osallisuutta tukemaan toivotaan hyväksyntää. Kulttuurisella ja sosiaalisella ulottuvuudella kokemus osallisuudesta tapahtuu arvojen kautta ja osattomuuden tuntemuksia koetaan leimaantumiseen liittyen. Ymmärrystä toivotaan tukemaan osallisuutta. Kokemus rikkaasta sisäisestä maailmasta ja vahvasta yhteydestä ympäristöön nousee tuloksista löydöksenä, jota ei voi mielekkäästi paikantaa osallisuuden kuuteen ulottuvuuteen, joten sille rakentuu oma seitsemäs ulottuvuus. Tutkimuksen tulokset kuvaavat autismin kirjon henkilöiden suhdetta yhteiskuntaan osallisuuden ja osattomuuden kokemusten sekä toiveiden kautta. Tutkimus esittää, että autismia ei tulisi nähdä pelkästään häiriönä vaan myös voimavarana. Autismi on olemisen tapa, josta neurotyypillisetkin voivat inspiroitua. Autismista tarvitaankin lisää tietoa sosiaalitieteellisestä näkökulmasta sivuuttamatta kuitenkaan autismin neurologista perustaa. Tärkeää olisi ottaa kokemusasiantuntijoita mukaan tiedonmuodostukseen. Kokemuksellisen tiedon lisääminen tarpeista ja voimavaroista edistäisi myös tarkoituksenmukaisten palvelujen kehittämistä aikuisille autismin kirjon henkilöille.
  • Rantamäki, Ronny (2018)
    Under en längre tid har de sjunkande röstningstalen väckt oro och åtgärder för förstärkningen av demokratin i Finland har genomförts i huvudsak i kommunerna. Nya demokratiska mekanismer för direkt deltagande och påverkan har introducerats via kommunallagen 1995 och 2015. Sedan 2006 har det också varit möjligt för kommunerna att välja borgmästare istället för kommundirektör. Borgmästarmodellen i kommunal styrning är ämnad att förstärka den representativa demokratin. 1.6.2017 var kommunerna tvungna att genomföra en reform av sina styrdokument och i samband med detta har omstruktureringar av organisationen och verksamheten gjorts. De olika styrmodellerna, borgmästare och kommundirektör, har olika utgångslägen för användning av de demokratiska mekanismerna. Tammerfors med borgmästare och Vanda med stadsdirektör är jämförbara till stadsstrukturen, invånarantal och ekonomiska läget. Syftet med denna avhandling är att svara på följande frågor: Hur påverkar styrningsmodellen mekanismerna för det demokratiska deltagandet i kommunerna, vad förklarar skillnaderna och vilken påverkning har styrningsmodellen haft på genomförandet av de demokratipolitiska målen på kommunal nivå? För att svara på frågorna redogörs det för demokratins mekanismer och kommunal styrning och teoretiska modeller om demokratimekanismernas förhållande till styrningsmodellerna skapas. Med en genomgång av kommunernas centrala styrdokument och intervjuer med nyckelpersoner samlas relevant data för jämförelsen. Enligt styrningens och demokratins teoretiska modeller förväntas de representativa och deliberativa demokratins mekanismer vara starkare i borgmästarmodellen, medan associativa, direkta och brukarorienterade är starkare i kommundirektörsmodellen. I praktiken finns element av alla demokratimekanismer i båda modellerna, men i huvudsak motsvarar resultaten förväntningarna.