Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p11090"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan agendan määrittämisen prosessia. Agendan määrittämistä tarkastellaan sen kautta, kuinka itsenäisesti tulevaisuusvaliokunta voi päättää oman agendansa sisällöstä ja minkälaiset tekijät vaikuttavat agendan määrittämiseen. Tutkimusasetelma asettuu osaksi politiikan institutionalistista tutkimusperinnettä, jonka sisällä on huomattu, että valiokuntien valtaoikeuksiin vaikuttaa oikeus muuttaa lakiesityksiä, aloiteoikeus, mahdollisuus vaikuttaa omaan aikatauluunsa sekä oikeudet hankkia tietoa hallitukselta. Eduskuntatutkimuksessa onkin huomattu, että sen lakiasäätävillä valiokunnilla on eurooppalaisessa vertailussa suhteellisen itsenäiset toimintamahdollisuudet. Tämä tutkielma pyrkii lisäämään tietoa siitä, miten ei-lakiasäätävä määrittää oman agendansa, ja millä tavalla lakiasäätävien valiokuntien toimintaa rajoittavat tekijät vaikuttavat ei-lakiasäätävän valiokunnan toimintamahdollisuuksiin. Tutkielman ensisijaisena aineistona käytettiin tulevaisuusvaliokunnan teemahaastatteluita, jotka tehtiin tulevaisuusvaliokunnan kahden työntekijän kanssa sekä yhdeksän kansanedustajajäsenen kanssa. Haastatellut kansanedustajat edustivat sekä aikaisempia että nykyisen tulevaisuusvaliokunnan kokoonpanoja vaalikausilta 2011-2015, 2015-2019, 2019-2023 ja 2023-2027. Toissijaisena aineistona käytettiin tulevaisuusvaliokunnan kokouspöytäkirjoja. Litteroidun aineiston pohjalta toteutettiin laadullinen sisällönanalyysi käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkielman analyysissa havaitaan, että tulevaisuusvaliokunnan agendaa kuvaa kahtiajako viralliseen ja vapaavalintaiseen agendaan. Aineistossa kuvattu virallinen agenda vastaa sitä, mitä aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu tulevaisuusvaliokunnan virallisista tehtävistä. Tulevaisuusvaliokunnan vapaavalintainen agenda havaitaan muodostuvan karkeasti neljästä tekijästä, joita ovat: painopisteet, asiantuntijakuulemiset, sidosryhmäyhteistyö sekä vapaavalintaiset valtiopäiväasiat, kuten lausumat. Suurinta vaikutusvaltaa tulevaisuusvaliokunnan vapaavalintaiseen agendaan havaitaan käyttävän sen rivijäsenet ja toisin kuin lakiasäätävissä valiokunnissa ei eduskuntaryhmät ja hallitus-oppositio-jako rajoita jäsenten toimintaa. Analyysissa havaitaan, että kulloisenkin vaalikauden tulevaisuusvaliokunnan toimintaa leimaa eniten sen jäsenten mielenkiinnon kohteet. Tekijät, jotka vaikuttavat jäsenten toimintaan vapaavalintaista agendaa muodostaessa voidaan jakaa eduskunnan sisäisiin ja ulkoisiin vaikuttimiin. Sisäisiä vaikuttimia havaitaan olevan tulevaisuusvaliokunnan jäsenten intressit ja motiivit, puheenjohtaja ja valiokuntasihteeri. Ulkoisia vaikuttimia ovat asiantuntijakuulemiset, sidosryhmäyhteistyö, tulevaisuusdialogi ja yhteiskunnalliset tapahtumat. Vapaavalintaisen agendan osat ja siihen vaikuttavat tekijät ovat osittain samoja, koska vapaavalintaisen agendan eri osat vaikuttavat toisiinsa. Tutkielmassa havaitaan, että tulevaisuusvaliokunnan jäsenillä on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuusvaliokunnan toimintaan. Tämän mahdollistaa se, että tulevaisuusvaliokunnan vapaavalintainen agenda muodostaa merkittävän osan sen työmäärästä. Tulevaisuusvaliokunnan todetaan olevan oman toimintansa suhteen itsenäisempi toimija kuin muut eduskunnan valiokunnan toimijat. Tulevaisuusvaliokunta pystyy kokeilemaan vapaammin uusia työskentelyn tapoja suorittaessaan sille osoitettuja tehtäviä. Aikaisempaan valiokuntatutkimukseen peilaten ei tulevaisuusvaliokuntaa voi pitää kuitenkaan vahvana valiokuntana, koska valiokuntien voimasuhteita on totuttu tarkastelemaan lainsäädäntöprosessin kautta.