Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p11169"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Pro gradussa tutkitaan Vantaan Myyrmäen kaupunginosan julkisuuskuvaa. Julkisuuskuvaa analysoidaan erityisesti lehtiuutisoinnin ja sen tuottamien mielikuvien pohjalta. Tutkimuksessa selvitetään, miten ja millaisin diskurssein Myyrmäki konstruoidaan Helsingin Sanomien lehtiteksteissä. Teoriaosassa nojauduttaan Charles Taylorin ajatuksiin sosiaalisesta mielikuvituksesta. Lisäksi teoriaosassa korostuvat kaupunkimainetta ja mielikuvia koskevat teoriat. Niiden ohella tutkimuksessa hyödynnetään teorioita yhteisöllisyydestä sekä kaupunkitutkimuksellisia näkökulmia. Tekstien analyysimenetelmänä on sisällön teemoittelun pohjalta tapahtuva diskurssianalyysi. Tutkimuksen laajempana viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktivismi. Tutkimusaineistona empiriaosassa ovat Helsingin Sanomien digilehden Myyrmäkeä ja myyrmäkeläisiä koskevat lehtitekstit vuosilta 2004-2008 sekä 2014-2018. Tekstejä on vuosilta 2004-2008 yhteensä 62 kappaletta ja vuosilta 2014-2018 kaikkiaan 84 kappaletta. Tutkimuksessa aineistosta erottautuu viisi eri teemaa, joiden kautta lehtiartikkeleita ja uutisia Myyrmäestä tuotetaan. Teemat ovat: politiikka ja talous, kulttuuri, turvallisuus, palvelut ja rakentaminen sekä uusi Myyrmäki. Eniten kasvanut teema vuosiryppäiden välillä on kulttuuri, jossa kasvua on 27 prosenttiyksikköä. Eniten laskenut teema on palvelut ja rakentaminen, jossa vähennystä on 30 prosenttiyksikköä. Teemojen pohjalta pystytään hahmottamaan päädiskursseiksi ongelmalähiö ja uusi Myyrmäki. Näiden lisäksi markkinavetoinen kaupunkisuunnittelullinen täydennysrakentamisen diskurssi on vahva. Etenkin varhaisemmassa aineistossa uutta Myyrmäkeä tuottava kaupunkisuunnittelu näyttäytyy hallitsevana ja asiantuntijalähtöisenä. Ongelmadiskurssissa turvallisuuteen (rikokset, onnettomuudet ja järjestyshäiriöt) liittyvien teemojen todettaan korostuvan. Vastaavasti uusi Myyrmäki–diskurssia luonnehtii yhteisöllisyyteen sekä kaupunkikulttuuriin ja innovatiiviseen rakennusten uusiokäyttöön liittyvät lähestymistavat. Uusi Myyrmäki–diskurssille ominaista on kaupunkilaisten äänen näkyminen myös mediajulkisuudessa. Kaipuu yhteisöllisyyteen näyttäytyi ylipäätään vahvistuvana diskurssina ja turvattomuuden vastavoimana. Myyrmäkeä tuotetaan lehtijulkisuudessa sekä aineellisia että imaginäärisiä resursseja korostavien mielikuvien kautta. Mediavälitteinen kuvitteellinen yhteisö tuottaa myös yhteistä todellisuutta. Etenkin Myyrmäki-liikkeen järjestämien tapahtumien ja urbaanin kaupunkikulttuurin todettiin tuottavan uutta imagoa ja yhteisöllisyyttä myös identiteettiin vetoavilla mielikuvilla.
-
(2022)Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Suvi Kingsley Työn nimi: Työ, joka vaatii vastapainokseen “kovaa urheilua, lääkkeitä, seksiä tai jotain” – kehysanalyysi lastensuojelun representaatioista Pala sydämestä -draamasarjassa Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: kesäkuu, 2022 Sivumäärä: 63, lähteineen 72. Kolme liitettä: liite 1, 8 sivua; liite 2, 1 sivu; liite 3, 1 sivu. Avainsanat: Lastensuojelu, media, draamasarja, julkisuuskuva, kehysanalyysi, representaatio Ohjaaja tai ohjaajat: Maija Jäppinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: - Tiivistelmä: Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia representaatioita ja kehyksiä Ylen tuottamassa Pala sydämestä -draamasarjassa (2021) esiintyy lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalityöstä. Palkittu draamasarja vie katsojan lastensuojelun avohuollon asiakastapausten äärelle, lastensuojelun johdon neuvotteluihin ja päähenkilöiden yksityiselämän keskelle. Lastensuojelun julkisuuskuvaa aiemmin tutkineen kirjallisuuden mukaan lastensuojelun sosiaalityötä kuvataan usein kielteisestä näkökulmasta, etenkin epäonnistumisten kautta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä rakennetaan mielikuvia joko kovina ja kylminä viranomaisina tai saamattomina hyväntekijöinä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan mielikuvien on havaittu toistuvan fiktiivisten mediaesitysten kuvauksissa. Niin uutismedian kuin fiktiivisten mediaesitysten kuvauksilla on väliä, sillä niiden on osoitettu vaikuttavan työntekijöiden pysymiseen alalla ja sosiaalityöntekijöiden yleiseen arvostukseen. Tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatukseen todellisuudesta vuorovaikutuksessa rakentuvana. Mediaesitykset osallistuvat todellisuuden rakentumiseen. Ne tuottavat merkityksiä ja esittävät asioita aina jostakin näkökulmasta, vaikuttaen siihen, miten maailmaa jäsennetään. Tutkimusaineisto koostui draamasarjan kahdeksasta jaksosta ja lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden fokusryhmähaastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin kehysanalyysia. Kehystämisellä tarkoitetaan sanallisin, äänellisin ja visuaalisin keinoin tehtyä tietoista ja tiedostamatonta näkökulmien valikointia. Kehysanalyysi sopii televisio-ohjelmien rakentamien esitystapojen, representaatioiden, analysoimiseen. Fokusryhmähaastatteluun osallistui kolme haastateltavaa: johtava sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaalityöntekijää lastensuojelun avohuollosta pääkaupunkiseudulta. Haastattelun aikana he katsoivat draamasarjasta valitut 11 katkelmaa ja keskustelivat niiden herättämistä ajatuksista. Haastatteluaineiston myötä kehysanalyysi sai uusia näkökulmia draamasarjassa esiintyviin lastensuojelun kuvauksiin. Aineistosta on tulkittu viisi kehystä: kutsumus, kaaos, kriisi, kontrolli ja valta sekä korruptio. Kutsumuksen kehyksessä lastensuojelun sosiaalityössä korostuvat merkityksellisyys, myötäelämisen kyky ja loppuunpalamisen uhka. Kaaoksen kehyksessä lastensuojelua kuvataan ammattitaidottomana ja hallitsemattomana. Kriisin kehyksessä lastensuojelu näyttäytyy rakenteellisten ongelmien riivaamana. Kontrollin ja vallan kehyksessä lastensuojelua esitetään mielivaltaisena ilman vastuita ja velvollisuuksia, ja samalla ilman oikeaa vaikutusvaltaa asiakkaiden edun turvaamiseksi. Korruption kehyksen kautta tulkittuna hyvä veli -ajattelu rehottaa lastensuojelun työntekijä- ja johtotasoilla. Kehysanalyysi osoitti, että Pala sydämestä -draamasarja rakentaa lastensuojelun sosiaalityöstä ja sosiaalityöntekijöistä kielteisiä representaatioita aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaisesti. Tutkimus yhtyy aiemman tutkimuskirjallisuuden kehotukseen sosiaalityön ammattilaisten ja median edustajien paremmasta yhteistyöstä, jotta lastensuojelun representaatiot voisivat muuttua moniulotteisiksi. Tämän toteuttamiseksi sosiaalityöntekijöitä tulisi kouluttaa median kanssa toimimiseen. Tutkimustietoa tarvitaan lisää siitä, miten fiktiivisissä mediaesityksissä esiintyvät lastensuojelun representaatiot ja kehykset vaikuttavat ei-ammattilaisten mielikuviin lastensuojelusta. Pala sydämestä -draamasarjassa rakennettu kuvaus lastensuojelun maailmasta on tärkeä, sillä se osallistuu lastensuojelun ja sen parissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden yhteiskunnallisen aseman määrittämiseen. Käsillä oleva tutkimus avaa pienen ikkunan siihen, mikä lastensuojelun yhteiskunnallinen kuva on omassa ajassamme
Now showing items 1-2 of 2