Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p11442"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2024)Kunnallisiin viranhaltijoihin kohdistuva häirintä voi vahingoittaa poliittisen järjestelmän toimintaa. Viranhaltijoiden rooli on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä heidän tehtäviinsä kuuluu kuntalaisten arjen kannalta välttämättömien toimintojen mahdollistaminen. Hallinnon tulisi toimia liberaalin demokratian ideaalin mukaan poliittisesti sitoutumattomana. Painostuksen ja uhkailun kohteeksi joutuminen ovat kuitenkin valitettavan monelle viranhaltijalle tuttuja kokemuksia. Tutkielman tarkoituksena on selvittää viranhaltijoihin kohdistuvan häirinnän muotoja, syitä ja sen vaikutuksia poliittiseen järjestelmään. Häirinnän ilmiötä on tutkittu aiemmin luottamushenkilöiden näkökulmasta, mutta kunnallisten viranhaltijoiden kokemuksiin liittyvä tutkimus on vielä vähäistä. Julkista valtaa käyttävien kritisoiminen on tärkeä osa yhteiskuntaamme, mutta jatkuvan häirinnän kohteeksi joutuminen ei kuulu terveeseen demokratiaan. Pahimmillaan se voi heikentää poliittista järjestelmää, johtaa päätöksenteon häiriöihin ja vaikuttaa julkisten palveluiden laatuun. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen suhteen, asiantuntijuuden, demokratian häiriöiden ja vallan väärinkäytön teemojen ympärille. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla yhdeksää kunnallista viranhaltijaa eri puolilta Suomea, joilla on kokemuksia häirinnän ilmiöstä. Aineistoa käsitellään laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielmalle asetetut tutkimuskysymykset ovat: 1. minkälaista häirintää kunnalliset viranhaltijat kokevat työssään, 2. mistä kunnallisiin viranhaltijoihin kohdistuva häirintä johtuu ja 3. minkälaisia vaikutuksia viranhaltijoiden häirinnällä on poliittisen järjestelmän toiminnalle. Tutkimuksen johtopäätökset tukevat aiempien tutkimusten käsitystä siitä, että häirinnän ilmiö liittyy laajemmin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden väliseen epäluottamuksen ilmiöön sekä muihin päätöksentekoon ja paikalliseen toimintakulttuuriin liittyviin ongelmiin.
-
Sexuella trakasserier inom skolan : ett verktyg för ungdomar att öka makt inom sociala relationer? (2017)Syftet med denna studie är att undersöka hur ungdomar upplever sexuella trakasserier inom skolan. Studien vill belysa hur ungdomarna beskriver trakasserierna, samt vilka handlingar enligt ungdomarna upplevs som ovälkomna. Avhandlingen vill även uppmärksamma förebyggande åtgärder inom skolan samt hur det sociala arbetet inom skolan kan stöda det förebyggande arbetet. De centrala forskningsfrågorna handlar om ungdomars upplevelser av trakasserier samt om förebyggande metoder. Hur upplever ungdomar sexuella trakasserier som sker inom skolan? Hur kunde sexuella trakasserier inom skolan motarbeta enligt ungdomar? Forskningsmaterialet samlades in genom intervjuer och består av 10 intervjuer med niondeklassister. Materialet samlades in på en svenskspråkig skola i huvudstadsregionen. Materialet analyserades genom kvalitativ innehållsanalys. Den teoretiska kärnan bildas av en sammanflätning av sexuella trakasserier bland ungdomar, mobbning, skolans vardag samt det sociala arbetet inom skolan. Genom att granska mobbning inom skolan samt elevers upplevelser har man hittat att eleverna använder mobbning, skällsord och förnedring som vapen för att minska någons status, samtidigt som de höjer sitt eget. Detta synsätt av mobbning lyfter fram mobbarna som socialt smarta personer som använder svaga individer som ett medel att höja sin status. Då sexuella trakasserier också handlar om kränkning kopplas sexuella trakasserier som ett medel inom mobbning. Ur studien framkommer att ungdomarna upplevt sexuella träkåserier inom skolan. Trakasserierna är dock mycket mångfaldiga, och således inte alltid lätta att åtskilja. Trakasserierna ansågs som handlingar vilka skedde ofta, och beskrevs som vardagliga. Fastän alla elever identifierade trakasserier som fel, och ovälkomna, var det dock mycket svårt för eleverna att klart identifiera oaccepterat beteende. Detta berodde på att trakasserierna var en del av skolvardagen, och deras syfte varierade. De flesta eleverna beskrev trakasserier som skämt, eller som något kompisar avvänder för att bråka med varandra. Dessa former av trakasserier var klart accepterade. Tillika med detta underströk elverna dock starkt det faktum att situationen skiljer sig från varandra. Hur en person upplever trakasserier, samt vem det är som trakasseras var egenskaper vilka gjorde särdrag mellan trakasserande och accepterat beteende. Ytterligare betonade eleverna deras sociala umgänge, samt hur trakasserier konkretiserades inom vissa kretsar. Dessa sociala umgängen presenterades också problematiska i den bemärkelsen att eleverna beskrev samhörighet inom en viss grupp som krävande. Kraven av att vara på ett visst sätt, klä sig på ett visst sätt eller upprätthålla en roll var bland de orsaker till varför sociala cirklar delvis uppfattades som svåra. Mobbning och utfrysning var bland de hot som eleverna levde med ifall de inte klarade av att prestera enligt gruppens krav. I anknytning till förebyggande arbetet beskrev eleverna att skolan bäst har möjlighet att påverka trakasserier genom föreläsningar samt genom att vuxna aktivt tar itu med situationer där trakasserier sker. Genom att dessutom granska trakasserier som en del av ett hierarkiskt spel har skolan dock möjlighet att förstå trakasserier på en djupare nivå, samt ta itu med dem inom elevernas sociala cirklar.
-
(2020)Julkisten henkilöiden sananvapaus on hyökkäyksen kohteena. Moni virkamies, poliitikko ja toimittaja on joutunut häiriköinnin kohteeksi, ja jotkut jopa systemaattisten vihakampanjoiden uhreiksi. Yksittäisen toimittajan kärsimys häirinnän johdosta on henkilökohtainen tragedia, mutta myös yhteiskunnalle hänen mahdollisella vaikenemisellaan on merkittäviä vaikutuksia. Toimittajat toimivat muun muassa vallan vahtikoirina ja mahdollistavat tiedottamisellaan kansalaisten osallistumisen yhteiskunnallisiin asioihin. Tämä maisterintutkielma pyrkii näin ollen selvittämään, millaisia strategioita toimittajat hyödyntävät selviytyäkseen häirinnästä, jotta he pystyisivät jatkamaan yhteiskunnalle ja demokratialle tärkeää työtään. Häirinnän on havaittu tietyssä määrin keskittyneen tiettyjen aiheiden ympärille. Esimerkiksi maahanmuutosta tai monikulttuurisuudesta kirjoittaneet toimittajat ovat joutuneet erityisen rankan häirinnän kohteeksi. Toinen reaktioita herättävä aihe on Venäjä, ja se on toiminut aineiston rajaavana tekijänä tässä tutkielmassa. Aineisto koostuu kuudesta haastattelusta. Informantteina käytettiin toimittajia, jotka ovat raportoineet Venäjän asioista ja joutuneet häirinnän kohteeksi. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, ja kysymysrungon teemoissa on keskitytty pääasiallisesti häirintään, selviytymistapoihin ja toimittajien toimintaan sosiaalisessa mediassa. Aineiston analyysi perustuu teemoitteluun, jonka päämääränä oli tunnistaa haastateltaville yhteiset strategiat. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Arlie Hochschildin kehittämää teoriaa tunnetyöstä sekä muiden tutkijoiden lisäyksiä samaan teoriaan. Analyysin tulokset viittaavat siihen, että toimittajat käyttävät useita strategioita selviytyäkseen häirinnästä. Heidän reagoimisessaan ja tavoissaan on havaittavissa niin omien tunteiden työstämistä ja ihmissuhteisiin tukeutumista kuin viestintätapojen mukauttamista ja teknisiä ratkaisuja. Toimittajien strategioissa on havaittavissa selviä esimerkkejä siitä, miten he ovat tehneet tunnetyötä viestiessään verkossa tai verkossa tapahtuneen häirinnän johdosta. Koska Hochschildin teoria on peräisin 1970-luvulta ja on keskittynyt viestintään kasvotusten, antaa tämä tutkielma uutta tietoa teorian soveltuvuudesta verkkoympäristössä tapahtuvan viestinnän analysointiin. Yksi tutkielman tärkeimmistä löydöksistä liittyy rakenteellisen tuen puutteeseen. Moni haastateltavista on puhunut esimiehilleen, työnantajilleen ja viranomaisille häirintäkokemuksistaan. Osalla on hyviä kokemuksia, mutta monella on ollut niin huonoja kokemuksia, että he ovat menettäneet uskonsa tuen saamiseen työnantajan taholta ja ovat lopuksi jättäneet ilmoittamatta kokemastaan häirinnästä. Tutkielman tulokset ovat monilta osin linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa mitä toimittajien häirintään reagoimiseen tulee. Monet haastateltavista toivovat työnantajilta ja viranomaisilta panostuksia työntekijän suojelemiseksi.
Now showing items 1-3 of 3