Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p12827"

Tutkimuskohteena ovat Euroopan parlamentin jäsenten (mepit) poliittiset avustajat ja heidän työnsä, roolinsa sekä vallankäyttönsä. Tutkimuksen tarkoitus on luoda katsaus meppien avustajien profiiliin ja rooleihin sekä avustajainstituution muutokseen vuodesta 1995 vuoteen 2021. Ensimmäinen tutkimuskysymys on: Miten avustajien työ ja vallankäytön kokemukset sekä mahdollisuudet ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana vuodesta 1995? Oletuksena on, että EU:n perussopimusmuutokset ja sitä myötä laajennetut Euroopan parlamentin valtaoikeudet ovat olleet merkittäviä vaikuttimia tässä kehityksessä. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee avustajien ammattiryhmän sosiaalihistoriaa ja heidän kokemustaan politiikan ammattimaistumisesta: edustavatko avustajat käsitystä politiikan ammattimaistumisesta, ja kokevatko he itsensä politiikan ammattilaisiksi? Kokevatko avustajat edustavansa ylikansallista poliittista ryhmää vai kotimaataan ja sisältyykö heidän omakuvaansa ajatus ylikansallisesta EU-ammattilaisesta? Onko tässä suhteessa tapahtunut muutosta 1990-luvulta eteenpäin? Ammattiryhmän kuvauksen ohella tutkimuksen ydintä on tarkastella aineistoon pohjaten sitä, onko tutkimusaikana tapahtunut muutosta avustajien kokemuksissa, rooleissa, vallankäytössä ja identiteetissä. Mahdolliset sukupolvien väliset erot ja Suomen EU-suhteen kehittyminen ovat myös muutokseen vaikuttavia tekijöitä. Samalla esitellään meppien poliittisten avustajien työn luonnetta, minkälainen rooli heillä on europarlamentaarikkojen kabineteissa, millä tavoin he käyttävät valtaa ja vaikuttavatko he jollain tavoin poliittiseen päätöksentekoon. Tutkielman aineistona ja menetelmänä toimivat entisten ja nykyisten europarlamentaarikkojen poliittisten avustajien puolistrukturoidut teemahaastattelut neljältä määritellyltä eri aikakaudelta siten, että jokaiselta aikakaudelta edustettuina on useampi haastateltava. Haastattelussa hyödynnetään muistitietotutkimuksen menetelmiä. Lisäksi hyödynnetään suomalaisille avustajille tehtyä verkkokyselyä. Kvantitatiivinen osio tukee kokonaiskuvan muodostamista avustajien profiilista. Tutkimuksen teoriapohja rakentuu kahdelle pilarille: 1. avustajien työnkuvan, tehtäväkentän sekä vallankäytön muotojen kategorisointi ja muutoksen seuraus Euroopan parlamentin valtaoikeuksien päivittymisen mukana. 2. poliittisen luokan tutkimus ja politiikan ammatillistumisen teoriat. Voiko politiikassa töissä olevia ihmisiä pitää yhtenäisenä ryhmänä tai luokkana, yhtenevätkö intressit ja ovatko taustat homogeenisiä? Näkevätkö he yhteiskunnan ja mahdollisen urakehityksen samankaltaisista lähtökohdista? Tutkimuksen johtopäätöksenä havaitaan avustajatyön ammattimaistuminen ja institutionalisoituminen. Avustajat edustavat monessa mielessä politiikan ammattilaisten ryhmää, joiden tavoitteena on kerätä avustajatyöstä tarvittava kokemus ja jatkaa erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Avustajat käyttävät merkittävää valtaa parlamentaarisessa ohjausketjussa meppiensä luotettuina neuvonantajina. Parlamentin valtaoikeuksien kasvu perussopimusmuutosten myötä on ollut merkittävä tekijä avustajien vallankäytön kasvussa. Avustajien määrä on kasvanut parlamentissa käsiteltävän lainsäädännön mukana, ja edunvalvontajärjestöjen kiinnostus avustajia kohtaan on lisääntynyt. Avustajista on tullut keskeinen osa parlamentin henkilökuntaa ja oma tunnistettava ammattiryhmänsä.