Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p16511"

Sort by: Order: Results:

  • Irjala, Tiina (2024)
    Tutkielman aiheena on asiakasvaikuttavuuden huomioiminen julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa. Asiakasvaikuttavuudella tarkoitetaan tavoitellun suuntaisen vaikutuksen aikaansaamista asiakkaan hyvinvoinnissa. Laadun käsite linkittyy asiakasvaikuttavuuteen, koska laadukkaan palvelun nähdään edesauttavan vaikutusten aikaansaamista. Tutkielma kytkeytyy tieteelliseen keskusteluun julkisen palvelutuotannon tulos- ja vaikutusperusteisuudesta, palvelutuotannon johtamisesta sekä julkisen hallinnon reformeista. Tutkielman tarkoitus on ymmärtää asiakasvaikuttavuuden mittaamista ja sitä koskevan tiedon hyödyntämistä julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa. Tutkielma on tapaustutkimus Hämeenlinnan ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ja välimuotoisten asumispalvelujen hankinnasta vuodelta 2020. Tutkimuskysymys on, miten tapauksessa on huomioitu asiakasvaikuttavuus. Alakysymyksinä tarkastellaan, mitä laatu ja asiakasvaikuttavuus merkitsevät hankinta-asiakirjoissa ja hankintaan osallistuneiden ammattilaisten näkökulmasta, miten asiakasvaikuttavuutta mitataan ja mitkä asiat edistävät ja rajoittavat asiakasvaikuttavuuden huomioimista hankinnassa. Tutkielman aineistona ovat hankinta-asiakirjat sekä hankitaan osallistuneiden tilaajan edustajien ja palveluntuottajien edustajien haastattelut. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysia. Tapauksena olevassa hankinnassa laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan asiakastyytyväisyyskyselyn ja RAI-vertailutiedon perusteella. Laadun ja vaikuttavuuden arviointia hyödynnetään vuosittaisessa minikilpailutuksessa, jossa määritetään hankintajärjestys. Vaikuttavuus koostuu haastattelu- ja asiakirja-aineiston perusteella toimintakyvystä ja voimavaroista, terveydestä, ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista, omannäköisestä elämästä, sosiaalisesta elämästä sekä kuntoutumisesta ja palvelutarpeen vähenemisestä. Oman näköinen elämä nousi analyysissä esiin tärkeänä teemana, johon liittyvät asiakkaan tapojen ja tottumusten huomioiminen, arvokkuus ja merkityksellisyys, kodinomaisuus ja viihtyisyys sekä asiakkaan toimijuus. Saman kaltaisia havaintoja kunnioituksen tarpeesta ja autonomiasta on tehty hoivakotien asukkaiden kokemuksia kartoittavissa tutkimuksissa. Asiakasvaikuttavuuden huomioimista edistävät haastattelujen perusteella hankintayksikön osaaminen, tahto ja kokemus, hankintojen strategisuus, yhteistyö palveluntuottajien kanssa, luotettavat mittarit, palveluntuottajien kannusteet sekä osaltaan myös julkisuus ja asiakkaan valinnanvapaus. Palvelun järjestäjä voi kannustaa palveluntuottajia eri tavoin tuottamaan laadukasta ja vaikuttavaa palvelua. Tapauksessa taloudellisina kannusteina ovat rahalliset sanktiot ja bonukset sekä ostojärjestyksen määrittäminen vuosittain laatupisteiden perusteella. Myös yrityksen maine potentiaalisten työntekijöiden ja asiakkaiden silmissä on merkittävä kannustin hyvälle ja vaikuttavalle toiminnalle. Bio-psyko-sosiaalinen ihmiskäsitys on tutkielman tulosten ja aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeistä ikääntyneiden hoivan asiakasvaikuttavuutta määritettäessä. Hoivan vaikutukset näkyvät kaikilla ihmiselämän osa-alueilla, joten myös vaikutusmittareiden kehittämisessä pitää huomioida hyvinvointi ja elämänlaatu laajasti. Käytössä olevia vaikutusmittareita tulisi kehittää, jotta ne tunnistaisivat paremmin asiakkaan autonomian, elämän merkityksellisyyden ja ympäristön kodinomaisuuden. Asiakastyytyväisyyskyselyn ja RAI-vertailutiedon yhdistäminen mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen vaikutusten arvioinnissa. Kehittämiskohteena on yhteisen käsityksen muodostaminen mittarien luotettavuudesta tilaajan, palveluntuottajien ja asiakkaiden välillä.
  • Hiilamo, Tuomas (2024)
    As the Finnish population ages the costs of publicly funded around-the-clock elderly care facilities rises. Contracting elderly care out has been suggested as a way of reducing the costs of expensive elderly care, utilizing the private sectors competition and stronger incentives for cost reduction. However, the theory of the proper scope of government provision highlights a concern that the possible efficiency gains of outsourcing may come at a cost to non-contractable (unmeasurable or unpredictable) quality of care provision. In this thesis, I investigate the effects of outsourcing municipal elderly care provision on the mortality rates of the elderly, using municipal level data from 2001 to 2022. During this period, most Finnish municipalities had some form of private elderly care provision. However, in the 2010s, some municipalities shifted to providing almost all around-the-clock elderly care through private providers. Replicating a study from Sweden by Bergman et al. (2016), I utilize a triple difference method to study these major shifts towards private provision of elderly care, using individuals aged 60 to 69 as a population whose mortality rates are unaffected by changes in elderly care provision. I formulate a control group that is comparable to the outsourcing municipalities in terms of demographical characteristics using nearest neighbour propensity score matching. I estimate the effects on social and healthcare costs of outsourcing using a difference-in-differences design. The triple difference estimation results indicate a 6 percent increase in the mortality rates of the elderly following the shift to private provision. The difference-in-differences estimation found no observed effects on costs. These findings suggest that vital non-contractable quality dimensions of elderly care are adversely affected by municipalities seizing most of publicly provided around-the-clock elderly care.