Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p1655"

Sort by: Order: Results:

  • Irjala, Tiina (2024)
    Tutkielman aiheena on asiakasvaikuttavuuden huomioiminen julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa. Asiakasvaikuttavuudella tarkoitetaan tavoitellun suuntaisen vaikutuksen aikaansaamista asiakkaan hyvinvoinnissa. Laadun käsite linkittyy asiakasvaikuttavuuteen, koska laadukkaan palvelun nähdään edesauttavan vaikutusten aikaansaamista. Tutkielma kytkeytyy tieteelliseen keskusteluun julkisen palvelutuotannon tulos- ja vaikutusperusteisuudesta, palvelutuotannon johtamisesta sekä julkisen hallinnon reformeista. Tutkielman tarkoitus on ymmärtää asiakasvaikuttavuuden mittaamista ja sitä koskevan tiedon hyödyntämistä julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa. Tutkielma on tapaustutkimus Hämeenlinnan ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ja välimuotoisten asumispalvelujen hankinnasta vuodelta 2020. Tutkimuskysymys on, miten tapauksessa on huomioitu asiakasvaikuttavuus. Alakysymyksinä tarkastellaan, mitä laatu ja asiakasvaikuttavuus merkitsevät hankinta-asiakirjoissa ja hankintaan osallistuneiden ammattilaisten näkökulmasta, miten asiakasvaikuttavuutta mitataan ja mitkä asiat edistävät ja rajoittavat asiakasvaikuttavuuden huomioimista hankinnassa. Tutkielman aineistona ovat hankinta-asiakirjat sekä hankitaan osallistuneiden tilaajan edustajien ja palveluntuottajien edustajien haastattelut. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysia. Tapauksena olevassa hankinnassa laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan asiakastyytyväisyyskyselyn ja RAI-vertailutiedon perusteella. Laadun ja vaikuttavuuden arviointia hyödynnetään vuosittaisessa minikilpailutuksessa, jossa määritetään hankintajärjestys. Vaikuttavuus koostuu haastattelu- ja asiakirja-aineiston perusteella toimintakyvystä ja voimavaroista, terveydestä, ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista, omannäköisestä elämästä, sosiaalisesta elämästä sekä kuntoutumisesta ja palvelutarpeen vähenemisestä. Oman näköinen elämä nousi analyysissä esiin tärkeänä teemana, johon liittyvät asiakkaan tapojen ja tottumusten huomioiminen, arvokkuus ja merkityksellisyys, kodinomaisuus ja viihtyisyys sekä asiakkaan toimijuus. Saman kaltaisia havaintoja kunnioituksen tarpeesta ja autonomiasta on tehty hoivakotien asukkaiden kokemuksia kartoittavissa tutkimuksissa. Asiakasvaikuttavuuden huomioimista edistävät haastattelujen perusteella hankintayksikön osaaminen, tahto ja kokemus, hankintojen strategisuus, yhteistyö palveluntuottajien kanssa, luotettavat mittarit, palveluntuottajien kannusteet sekä osaltaan myös julkisuus ja asiakkaan valinnanvapaus. Palvelun järjestäjä voi kannustaa palveluntuottajia eri tavoin tuottamaan laadukasta ja vaikuttavaa palvelua. Tapauksessa taloudellisina kannusteina ovat rahalliset sanktiot ja bonukset sekä ostojärjestyksen määrittäminen vuosittain laatupisteiden perusteella. Myös yrityksen maine potentiaalisten työntekijöiden ja asiakkaiden silmissä on merkittävä kannustin hyvälle ja vaikuttavalle toiminnalle. Bio-psyko-sosiaalinen ihmiskäsitys on tutkielman tulosten ja aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeistä ikääntyneiden hoivan asiakasvaikuttavuutta määritettäessä. Hoivan vaikutukset näkyvät kaikilla ihmiselämän osa-alueilla, joten myös vaikutusmittareiden kehittämisessä pitää huomioida hyvinvointi ja elämänlaatu laajasti. Käytössä olevia vaikutusmittareita tulisi kehittää, jotta ne tunnistaisivat paremmin asiakkaan autonomian, elämän merkityksellisyyden ja ympäristön kodinomaisuuden. Asiakastyytyväisyyskyselyn ja RAI-vertailutiedon yhdistäminen mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen vaikutusten arvioinnissa. Kehittämiskohteena on yhteisen käsityksen muodostaminen mittarien luotettavuudesta tilaajan, palveluntuottajien ja asiakkaiden välillä.
  • Smolej, Mirka (2022)
    Lähisuhdeväkivalta on globaalisti merkittävä sosiaalinen ja kansanterveydellinen ongelma. Käsitteellä viitataan missä tahansa lähisuhteessa tapahtuvaan käyttäytymiseen, joka aiheuttaa fyysisiä, psyykkisiä tai seksuaalisia vammoja tai haittoja suhteen osapuolille. Maisterintutkielmassa on tarkasteltu lähisuhdeväkivallan ehkäisyä vaikuttavuuden näkökulmasta. Lähtökohtana on, että lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet ilmenevät ja ovat empiirisesti jäljitettävissä muutoksiin lähisuhdeväkivaltaa tehneen tai kokeneen ihmisen hyvinvoinnissa tai elinoloissa. Tutkielman tutkimuskysymys on: mitkä lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevien psykososiaalisten interventioiden kontekstiin ja mekanismeihin kytkeytyvät tekijät selittävät interventioiden vaikuttavuutta ja miksi näin on? Tutkimusmenetelmänä on realistiseen arviointitutkimukseen perustuva systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tiedonkeruu pohjautuu ennalta määriteltyihin, rajattuihin tutkimuskysymyksiin. Realistinen arviointitutkimus tarkastelee kontekstin, mekanismien ja tulosten keskinäistä vuorovaikutusta ja pyrkii selittämään esimerkkien kautta, mistä onnistumiset ja epäonnistumiset tietyn intervention toteutuksessa johtuvat. Aineistoon on sisällytetty sekä laadullisia, määrällisiä että monimenetelmäisiä tutkimusjulkaisuja. Kirjallisuuskatsauksen aineiston keruu ja valinta on toteutettu työssä kolmivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen alustavan tiedonkeruun ja asiasisältöjen kartoittamisen jälkeen on laadittu lopullinen hakustrategia, jonka aikajänteeksi määriteltiin 1.1.2020–31.3.2022. Tiedonkeruu toteutettiin huhtikuussa 2022 kolmesta tietokannasta ja yhteensä hakuja tehtiin 20 kappaletta. Määritellyillä hakuehdoilla saatiin 89 osumaa, joista lopulliseen aineistoon sisällytettiin 15 vertaisarvioitua alkuperäistutkimus- tai kirjallisuuskatsausartikkelia. Aineiston artikkeleista kuusi oli empiirisiä alkuperäistutkimuksia ja yhdeksän kirjallisuuskatsauksia. Aineiston analyysi on toteutettu realistisen synteesin periaatteita noudattaen kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa on tiivistetty aineisto visuaalisesti taulukkomuotoon tutkimusartikkeleiden aiheiden, tutkittavan joukon, menetelmien ja keskeisten tulosten osalta. Synteesin toisessa vaiheessa aineistolle on toteutettu metodologinen laadunarviointi. Kolmannessa vaiheessa on tunnistettu aineiston artikkeleissa toistuvia konteksteja ja mekanismeja, joiden yhteisvaikutuksella väkivaltaa joko onnistuttiin tai ei onnistuttu vähentämään. Aineistoon valikoituneiden tutkimusten ja tutkimuskatsausten heterogeenisyyden vuoksi mikään yksittäinen interventio ei noussut esiin muita menetelmiä tehokkaampana keinona lähisuhdeväkivallan vähentämiseen. Interventioiden kontekstin osalta keskeisiä toiminnan onnistumista selittäviä tekijöitä olivat tutkittavien valikoituminen sekä intervention maantieteellinen, institutionaalinen ja sosiaalinen toteutusympäristö. Yksilötason vaikuttavuudesta eniten näyttöä aikaansaaduista hyödyistä oli väkivallan tekijöille kohdennetuilla kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvilla interventioilla. Yksilötasolla keskeiseksi eri interventioiden toimivuutta selittäväksi tekijäksi nousi lisäksi sekä väkivallan tekijöiden että uhrien osalta interventioon osallistuvien motivaatio. Lähisuhdeväkivallan uhrin ajattelutapojen, käsitysten ja käyttäytymisen muutokseen tähdänneet tutkimukset aineistossa olivat ongelmallisia, sillä niissä ei kuvattu interventioiden konkreettista tai teoreettista toiminnan mekanismia. Siten se, miksi ja miten lähisuhteessa tapahtuva väkivalta vähenisi väkivallan uhrin psykososiaalisella tuella jäi selvittämättä. Ottaen huomioon lähisuhdeväkivallan uhrien elämäntilanteen kompleksisuuden, on pääteltävissä, että integroitu interventiomalli, jossa yhdistetään erilaisia elementtejä ja korostetaan erilaisia teoreettisia lähestymistapoja tuottaa parempia tuloksia väkivallan vähenemisen kannalta kuin tietty yksittäinen interventio. Intervention tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvin tekijöiden tunnistaminen on keskeistä, jotta niihin voidaan kiinnittää huomiota sekä uusia väkivallan vähentämisen interventioita suunniteltaessa että niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioitaessa.
  • Sinkkonen, Ruska (2024)
    Tässä tutkielmassa arvioidaan Hyvä kierre -projektin verkostotason tuloksellisuutta Provanin ja Milwardin (2001) viitekehykseen perustuen. Hyvä kierre -projektin verkostotason tuloksellisuutta tarkastellaan verkostokoordinaattoreiden haastattelujen ja toimintakertomusten perusteella hyödyntäen monimenetelmällistä lähestymistapaa. Haastatteluiden analysointi suoritetaan käyttäen teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysiä. Toimintakertomuksia analysoidaan vuorostaan kvantifioinnin ja sisällön erittelyn keinoin. Tutkimuskysymyksenä on: Minkälaisia verkostotason tuotoksia ja tuloksia Hyvä kierre - projektin työ on tuottanut? Verkostotason tuloksellisuuden arviointia tehdään kolmeen pääteemaan perustuen: jäsenet, palvelut ja organisointi. Ensimmäiseksi jäsenten pääteemassa arvioidaan kolmea verkostotason tuloksellisuuden osa-aluetta: jäsenten määrän kasvua, jäsenten sitoutumista verkoston päämääriin sekä suhteiden vahvuutta ja moninaisuutta. Näiden verkostotason tuloksellisuuden osa-alueiden arvioitavia tuloksia ja tuotoksia ovat jäsenten määrän kasvun lisäksi Instagram-tilin seuraajien määrä, kyselyiden vastaajamäärät, verkoston jäsenyyksien pysyvyys, yhteistyön luonne, jäsenyyksien moniammatillisuus ja verkoston suhteiden multipleksiyys (engl. multiplexity). Toinen pääteema liittyy Hyvä kierre -projektin palveluihin. Palveluiden pääteemassa arvioidaan projektin tarjoamien palveluiden määrän kasvua. Tämän verkostotason tuloksellisuuden osa-alueen arvioitavia tuotoksia ovat: palvelujen määrän kasvu ja se, missä määrin projektin tarjoamat palvelut kohtaavat jäsenten tarpeet. Kolmas pääteema arvioi Hyvä kierre -projektin organisointia. Organisoinnin pääteemassa arvioidaan projektin tarjoamien palvelujen koordinaatiota ja integraatiota. Osana tämän verkostotason tuloksellisuuden osa-aluetta arvioidaan seuraavia tuotoksia ja tuloksia: hallitseeko, ohjaako ja koordinoiko verkoston hallitsijaorganisaatio verkoston toimintaa ja palveluntarjontaa sekä missä määrin verkoston hallitsijaorganisaatio hankkii ja jakaa resursseja verkostolle. Hyvä kierre -projektin jäsenten ja palveluiden pääteemoihin liittyvät tulokset ja tuotokset viittaavat vahvasti siihen, että Provanin ja Milwardin (2001) teorian mukainen verkostotason tuloksellisuus toteutuu Hyvä kierre -projektissa joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Provanin ja Milwardin (2001) teorian mukaiset verkostotason tulokset ja tuotokset toteutuvat organisoinnin pääteemassa jäsenten ja palveluiden pääteemoja heikommin, vaikka siinäkin on nähtävissä vahvuuksia. Erityisesti jäsenmäärä, jäsenten moniammatillisuus, suhteiden vahvuus ja moninaisuus ja Hyvä kierre -projektin valmius vastata jäsenten tarpeisiin ovat sellaisia determinantteja, joiden voidaan olettaa vahvistaneen Hyvä kierre - projektin tuloksellisuutta verkostotasolla. Lisäksi verkostotason tuloksellisuutta voitaisiin aiemman tutkimuksen valossa nostaa nykyisestä hankkimalla jäseniltä resursseja ja jakamalla niitä Hyvä kierre -projektissa aiempaa systemaattisemmin, vahvistamalla jäsenten sitoutumista ja yhteistyötä sekä koordinaatiota parantamalla.