Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p1657"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, millaista osallisuuden kokemusta Martinlaakson peruskoulussa käytössä oleva kiusaamisen vastainen M-Crew-toiminta on siinä mukana oleville nuorille rakentanut, ja kuinka tällaisen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön hankkeen kautta saatava osallisuuden kokemus voisi vahvistaa nuorten valmiuksia myös myöhempään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyöstä on toistaiseksi vain vähän empiiristä tutkimustietoa, eikä nuorisotyötä yleisestikään ole juuri politiikan tutkimuksen piirissä tarkasteltu, vaikka sillä on useita osallistumiseen ja kansalaiskäsityksen vahvistamiseen liittyviä tavoitteita. Niinpä tämä tutkielma pyrkii tuomaan nuorisotutkimuksellista keskustelua myös politiikan tutkimukseen. Nuorten osallisuuden kokemuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamishalun kytköksiä tarkastellaan tässä haastattelututkimuksen kautta. Tutkielmaa varten haastateltiin kuutta 15–22-vuotiasta nuorta, joista kolme on kuluvana lukuvuonna 2021–2022 mukana M-Crew-toiminnassa, ja kolme on ollut mukana aiemmin. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraista otantamenetelmää käyttäen, ja haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelut. Aineiston analyysiin käytettiin osin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, kun haluttiin peilata nuorten osallisuuden kokemuksia aiempaan osallisuuskirjallisuuteen. Muilta osin tutkielmassa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, kun haluttiin poimia tärkeät analyysiyksiköt suoraan aineistosta ilman aiemman kirjallisuuden vaikutusta. Aineistosta nousee esiin kolme tärkeää teemaa: osallisuuden kokemus M-Crew’ssa, M-Crew’sta opitut tiedot ja taidot, sekä nuorten käsitykset itsestään laajemmin osana yhteiskuntaa. Haastatellut nuoret olivat saaneet M-Crew’sta kolmenlaisia osallisuuden kokemuksia: vahvaa tunnustusta koko kouluyhteisöltä; ryhmään kuulumisen ja toimimisen kokemuksia; sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia M-Crew-toiminnan sisällä ja laajemmin kouluyhteisössä. Toiminnassa menneinä lukuvuosina olleet nuoret kertoivat suoraan saaneensa M-Crew-toiminnasta intoa ja valmiuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, sillä he olivat ymmärtäneet voivansa vaikuttaa sekä oppineensa kiusaamisen ja syrjinnän vakavuudesta. Tulokset kertovat, että M-Crew-toiminnasta saatu vahva osallisuuden kokemus sekä oppimiskokemukset vaikuttavat nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamishalun vahvistumiseen. Jotta koulu- ja oppilaitosnuorisotyön mahdollisuudet yhteiskunnallisen vaikuttamisen opettajana ymmärrettäisiin paremmin, nuoria tulisi kuitenkin haastatella laajemmin paitsi M-Crew’n osalta, myös muiden koulu- ja oppilaitosnuorisotyön hankkeiden puitteissa.

Vuodesta 2016 lähtien monissa länsimaissa on käyty vilkasta yhteiskunnallista keskustelua Venäjän valtion vaalivaikuttamisesta. Venäjän valtioon kytkeytyviä tahojen on usein nähty pyrkineen vaikuttamaan vaalien lopputuloksiin. Yksi Venäjän vaikuttamispyrkimysten pääkohteista on vaikuttanut olevan Yhdysvaltain presidentinvaalit. Venäjä onkin asettautunut vahvaan vastakkainasetteluun Yhdysvaltojen kanssa ulkopoliittisissa asiakirjoissaan ja retoriikassaan jo noin 16 vuoden ajan. Näitä taustoja vasten tämän maisterintutkielman tavoitteena on osallistua tutkimuksen keinoin keskusteluun vaalivaikuttamisesta Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Julkisuusdiplomatia ja ulkomaille suuntautuva propaganda ovat usean tutkimuksen mukaan Venäjän ulkopolitiikan työkaluja, joilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan toisiin valtioihin varsinkin niiden kansalaisten kautta. Tutkielman aineiston lähde Russia Today (RT) on yksi merkittävin Venäjän valtioon kytkeytyvä ja ulkomaisille yleisöille suunnattu media. Tutkielman aineisto koostuu RT:n englanninkielisillä verkkosivuilla Yhdysvaltain presidentinvaalien demokraattien esivaalien aikaan 1.2.–4.3.2020 julkaistuista 139 tekstistä. Aineiston analyysiin käytettiin kehysanalyysiä, jota sovellettiin presidentinvaaliehdokkaiden mukaan teemoiteltuun aineistoon. Kehysanalyysissä pyrittiin tiivistämään eri presidentinvaaliehdokkaisiin liittyviä yleisimpiä kuvaus- ja tulkintatapoja eli kehyksiä. Tutkielman tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) miten RT kehystää Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaat ja 2) miten RT:n kehystys asettuu suhteessa julkisuusdiplomatiaan ja propagandaan. Kehysanalyysin tuloksissa erottuu selkeimmin demokraattiehdokas Bernie Sandersin suuri esiintyvyys aineistossa sekä Sandersin ja muista demokraattiehdokkaista ja heidän tukijoistaan koostuvan joukon välille rakennettu jyrkkä vastakkainasettelu. Sanders on aineiston eniten kehystetty ehdokas. Sanders kehystetään vastapuoleksi demokraattijoukolle, jonka RT kuvaa ”demokraattieliittinä”. Niin kutsuttu demokraattieliitti yhdistetään RT:n kehystyksissä järjestelmällisesti vaalivilppiin, likaiseen poliittiseen peliin ja lukuisiin muihin negatiivisiin määreisiin. Tutkielman keskeisin johtopäätös on, että RT pyrki edistämään Bernie Sandersin valintaa demokraattien presidentinvaaliehdokkaaksi aineistoon sisältyvissä mediateksteissä. Sanders-kehys poikkesi vahvasti sisällöltään muiden demokraattiehdokkaiden kehyksistä. Sanders kuvattiin demokraattieliitin kohtuuttomien hyökkäysten uhrina ja kansasta välittävänä ehdokkaana. Muiden demokraattiehdokkaiden kuvaus sen sijaan säännönmukaisesti jopa pilkallista ja mustamaalaavaa. Donald Trump toimi RT:n rakentamissa kehyksissä lähinnä ”demokraattieliitin” kritisoinnin, pilkan ja mustamaalauksen eräänlaisena vahvistajana ja oikeuttajana. Aineistoni perusteella propagandan käsite soveltuu julkisuusdiplomatiaa paremmin RT:n teoretisoimiseen, vaikkakin propagandan käsitteeseen ja määrittelyyn sisältyy tutkimusmielessä haasteita. Julkisuusdiplomatia ei näytä erityisen soveltuvalta RT:n toiminnan määrittelyyn ainakaan aineistoni osalta, sillä se mielletään useimmiten sen harjoittajavaltion pyrkimykseksi brändätä oma maakuvansa myönteisemmäksi ja siihen lasketaan kirjallisuudessa harvemmin toisen valtion negatiiviseen valoon saattamista.