Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p1831"

Sort by: Order: Results:

  • Alanne, Annamari (2017)
    Töissä vietetään perinteisesti noin kolmasosa arkipäivästä, ja siksi työ on tärkeä osa hyvää ja merkityksellisenä koettua elämää. Työnantajalle tyytyväiset työntekijät ovat kilpailuetu: työpoissaolojen väheneminen parantaa kustannustehokkuutta ja uusia osaajia saadaan houkuteltua helpommin töihin. Yritysten tehtävänä on kuitenkin toteuttaa ennen kaikkea yhteistä strategiaa ja jalkauttaa strategia yrityksen jokaiselle tasolle. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten hyvin erään palvelualan yrityksen työntekijät tuntevat työpaikkansa strategian ja arvot ja miten siitä on heille viestitty. Tarkoituksena on myös selvittää, miten strategia näkyy työntekijöiden jokapäiväisessä työssä. Erityisesti tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, onko strategialla ja arvoilla yhteyttä henkilöstön työtyytyväisyyteen. Tutkimuksen teoriapohjana ovat strategian tutkimus sekä työtyytyväisyyden tutkimus. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka koostui monivalintakysymyksistä sekä muutamasta avokysymyksestä. Verkkokyselylomake lähetettiin kohdeorganisaation valitsemalla sähköpostijakelulla, ja kyselyyn vastasi 122 työntekijää. Tutkimuksen tulokset esitellään ja anlaysoidaan frekvenssijakaumien, korrelaatioanalyysin ja teemoittelun avulla. Kohdeorganisaation työntekijät tuntevat tutkimuksen perusteella työpaikkansa strategian erittäin hyvin ja myös työtyytyväisyyden aste on erittäin korkea. Kyselystä selviää, että työntekijöitä ei ole kuitenkaan sitoutettu strategian laadintaan. Hyvin harva oli ollut mukana laatimassa strategiaa mutta hyvin moni ilmaisi halunsa olla mukana laadintaprosessissa. Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi muuttaneensa omia työtapojaan, jotta voisi toteuttaa paremmin yrityksen strategiaa. Strategiaviestinnässä on tutkimuksen perusteella parantamisen varaa. Tutkielma osoittaa, että strategian ja arvojen sekä työtyytyväisyyden välillä on selkeä yhteys. Strategian ja arvojen sekä työtyytyväisyyden välillä on melko korkea korrelaatio ja strategia- ja työtyytyväisyysmuuttujien korrelaatioanalyysin tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Koska työtyytyväisyys luo kilpailuetua markkinoilla, on työnantajan kannattavaa panostaa selkeään strategiaan ja sen jalkauttamiseen sekä arvoihin, jotka henkilöstö voi allekirjoittaa. Kyselyssä esitetyt avokysymykset tukevat saatuja tuloksia. Tutkimuksesta nousi selkeästi esille arvojen merkitys työn mielekkyyteen. Työntekijät ovat pohtineet omien ja yrityksen arvojen kohtaamista ja pitävät sitä merkityksellisenä. Jos yrityksen arvot ja teot ovat ristiriidassa, työntekijöiden luottamus kärsii ja sen myötä yrityksen imago ulospäin kärsii. Tutkimuksen perusteella yrityksen kannattaa panostaa yksilökohtaiseen keskusteluun siitä, mitä strategia tarkoittaa kullekin työntekijälle tai yksikölle. Työntekijöiden osallistaminen strategiaan on voimavara, sillä se helpottaa strategian toteuttamista, luo hyvää yrityskuvaa ja lisää työtyytyväisyyttä.
  • Sarkama, Johanna (2023)
    Psykososiaaliset kuormitustekijät aiheuttavat stressireaktioita, jotka pitkittyessään voivat vaikuttaa heikentävästi yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työelämässä psykososiaaliset kuormitustekijät eli työhön panostuksen ja työstä saatujen palkkioiden epätasapaino on yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin. Heikentyneen työhyvinvoinnin indikaattoreina ovat alentunut työtyytyväisyys, kohonnut työuupumusriski sekä kohonnut riski työuupumuksen keskeisten oireiden ilmenemiseen. Teoreettinen viitekehys on muodostettu aiempien työstressi- ja työhyvinvoinnin tutkimusten pohjalta. Viitekehyksen on ensinnäkin tarkoitus tuoda ymmärrystä, miten psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan määrittää ja miksi ne aiheuttavat työntekijälle stressireaktioita. Toiseksi viitekehyksen avulla tuodaan ymmärrystä työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksista. Tutkimuksen aineisto kuvaa Suomen työikäistä väestöä ja se on kerätty osana Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanketta loppuvuodesta 2019. Tämä poikkitutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja analyysit suoritettiin logistisen regressioanalyysin keinoin. Tutkimuksen mukaan noin kolmannes Suomen työikäisistä arvioi panostavansa työhön enemmän kuin saa siitä palkkioksi. Tutkimustuloksena oli, korkea työpanos ja matala palkkio on positiivisessa yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin eli heikentyneeseen työtyytyväisyyteen sekä kohonneeseen työuupumus ja työuupumusoireiden ilmenemisen riskiin. Työuupumuksen oireista erityisesti uupumusasteinen väsymys sai tutkimuksesta tukea. Lisäksi positiivinen yhteys löytyi työpanoksen ja siitä saadun palkkion välisen epätasapainon ja heikentyneen työhyvinvoinnin indikaattorien väliltä. Tämän tutkimuksen tulokset toivat olennaista tietoa Suomen työikäisen väestön psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja niiden yhteydestä heikentyneeseen työhyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa sovellettiin melko uutta työuupumuskyselyä, jonka avulla oli mahdollista saada uudenlaista tutkimustietoa työuupumuksesta ja sen keskeisistä oireista. Jatkotutkimuksena olisi tärkeää selvittää seurantatutkimuksena, miten työhön panostuksen ja siitä saatujen palkkioiden välinen epätasapaino on muuttunut viime vuosien aikana, kun työelämässä on tapahtunut koronapandemian myötä merkittävä muutos ja miten se on vaikuttanut työhyvinvoinnin kokemuksiin.