Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p21851"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Recent years have witnessed a polarisation of public discussions on migration and refugee policies in Europe, and the position of immigrants and multiple ethnicities in European nation-states. While most research conducted on the issue takes a majority perspective, this thesis aims to examine the minority voice in public debates. The objective of this thesis is to gain an understanding on how three politicians in Finland with an immigrant background – Abdirahim Hussein, Nasima Razmyar and Ozan Yanar – account for minority and majority relations and immigrant belonging and participation in their blog posts, and what identity positions they construct for themselves, for other immigrants and for majority members. The theoretical framework for this thesis draws from social constructionism and three branches of discursive research: discursive psychology, positioning theory and rhetorical psychology. The data, collected from online blog posts between April 2014 and December 2016, consists of 68 blog posts. The blogs selected deal with immigration and intergroup relations. A thorough analysis revealed five different interpretative repertoires that the poli-ticians use to account for minority-majority relations: the hierarchy, the humanistic, the antagonistic, the collectivistic and the individualistic repertoires. The identity positions the repertoires offered for the politicians were, respectively, those of the success story, the mo-ral human being, the good citizen and the contributor. The positions constructed for other immigrants were those of second-class citizens, the ordinary people, the victims and the diverse community members. The individualistic repertoire casts both groups in the posi-tion of independent choice-makers. Moreover, the analysis pointed out the positions that were constructed for the majority public (the positions of dominant group, the ordinary people, the victims of false politics, the diverse community) and for political opponents (the position of dissidents). The closer examination of these repertoires and the subject positions they made available suggested that they functioned to legitimise immigrant belonging and participation by evoking universal human principles of morality and collectivity, by constructing a more inclusive Finnishness, and by undermining the credibility of those critical of immigration. Moreover, the analysis indicates that politicians of immigrant background have to manage at least three interdependent group relations – the relationship with their own and other ethnic minority groups, with the public consisting mainly of majority members, and with the mainstream or extreme political opponents. The most central references for this thesis were, among others, Verkuyten’s (2005) Ethnic Identity, Billig’s (1995) Banal Nationalism, Billig’s (1987) Arguing and Thinking, Potter and Wetherell’s (1987) Discourse and Social Psychology, Suoninen’s (1992) Perheen kuvakulmat, and Varjonen’s (2013) Osallistuja vai ulkopuolinen?.
-
(2022)Maahanmuuttajataustaisten lähihoitajaksi kouluttautumisessa kietoutuvat yhteen monet ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Hoiva on ollut arvostamatonta työtä, ja hoivapulan myötä on edetty kohti maahanmuuttajien ohjaamista alalle, sen sijaan, että työehtoja parannettaisiin. Lisäksi ammatillinen koulutus on nostattanut huolta siitä, millä ehdoin sieltä voi valmistua. Samalla nais- ja maahanmuuttajavaltaiset alat muodostavat työmarkkinoiden alaluokan. Tämä on tutkielman yhteiskunnallinen konteksti, jota vasten somalitaustaisten naisten lähihoitajaksi kouluttautumista peilataan. Tutkielman aineisto koostuu viidestä saman lähihoitajakoulun käyneistä somalitaustaisten naisten haastatteluista. Aineistoa analyysi pohjautuu aineistolähtöiseen grounded theory -menetelmään, jota on kuitenkin täydennetty yhdellä työvaiheella eli jäsenkategoriatasojen lisäämisellä. Tutkimus antaa tietoa siitä, miten haastateltavat päätyivät lähihoitajiksi ja mikä merkitys työlle annetaan nykyisenlaisessa yhteiskunnallisessa järjestyksessä. Lisäksi se antaa tietoa siitä, minkälaista on lähihoitajaksi opiskelu, ja mitä sen aikana opitaan. Tulosten mukaan tiedonpuute tai ristiriitainen tieto vaatii opiskelijoilta vahvaa toimijuutta. Itseohjautuvuuden vaatimus näyttäytyy haastateltaville niin, että heitä pidetään vastuussa sellaisistakin asioista, joihin he eivät voi vaikuttaa. Tällaiset käytännöt, jotka voidaan nimetä institutionaalisen rasismin ilmentymiksi, heikentävät opiskelijan tunnetta siitä, että häntä arvostetaan ja että hän voi luottaa kouluinstituutioon. Haastateltavia yhdistää sama somalitausta, joka on Suomessa erityisen leimattu. Haastateltavat ovat sekä Suomessa syntyneitä että tänne myöhemmin muuttaneita, mikä antaa hyvän kokonaiskuvan siitä, millä tavoin etnisyys näyttäytyy kouluttautumisessa. Yhtäältä opiskelijoiden eri kielitaidot vaikuttavat siihen, kuka hyväksyy ymmärtämättömyytensä, ja uskaltaako pyytää apua. Toisaalta maahanmuuttajakategoria näkyy instituutioiden käytänteissä tukea tarvitsevana taakkana, sillä koulutus on näennäisestä monikulttuurisuudesta huolimatta suomalaisuuteen kasvattaja. Työelämässä etnisyys näkyy ennakkoluuloissa ja rasismin kohtaamisina, joihin ei kuitenkaan puututa, vaan selviämistä varten täytyy jälleen rohkaistua puhumaan vääryyksistä ja painottaa omia oikeuksia. Selviytyäkseen haastateltavat ovat saaneet tukea omilta verkostoiltaan koulun ulkopuolella. He joustavat, raatavat, poissulkevat, ja hakeutuvat paikkoihin, joissa he voivat tehdä töitä yksin tai hyväksyvässä työympäristössä. Tämä kaikki vaatii valtavan määrän tunnetyötä, mikä on lähtökohtaisestikin yksi lähihoitajan tärkeimmistä kompetensseista.
Now showing items 1-2 of 2