Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p22278"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Ilmastonmuutos on tutkijoiden mukaan ehkä suurin ympäristöriski, jonka maailma kohtaa 2000-luvulla ja jatkuva osa yhteiskunnallista keskustelua. Sosiaalisen median alustat, kuten Twitter, mahdollistavat suoran yhteyden yleisöihin ja sekä kansalaisjärjestöt että yritykset hyödyntävät tänä päivänä sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia ilmastoviestinnässään. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja yritysten Twitterissä tapahtuvaa ilmastonmuutosta koskevaa viestintää ja selvittää, millä erilaisilla tavoilla kansalaisjärjestöt ja yritykset kehystävät ilmastoviestintänsä. Kehys on tulkinta, joka liittää asiaan tiettyjä arvotuksia, painottaa tiettyjä näkökulmia ja kertoo meille miksi jokin asia on tärkeä tai ongelmallinen. Pyrin selvittämään, miten näkökulma, suostuttelu, ihmisten tarpeet ja viestinnän strateginen ulottuvuus kehystetään ja millaisia kehysyhdistelmiä ja kehysten synergioita kansalaisjärjestöt ja yritykset hyödyntävät viestinnässään. Tutkimukseni teoriaosuudessa tarkastelen aluksi ilmastoviestinnän haasteita ja sosiaalisen median alustoilla toteutettavan ilmastoviestinnän erikoispiirteitä. Määrittelen kehystämisen konseptin, esittelen aiempaa tutkimusta tavoista, joilla kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat kehystäneet ilmastoviestintäänsä ja siirryn näiden askelten kautta esittelemään erilaisia ilmastoviestinnän kehystämisen typologioita. Tutkimukseni menetelmänä toimii teorialähtöinen laadullinen sisällönanalyysi, jonka toteuttamisessa on hyödynnetty kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että tarkastelemani yritykset olivat ilmastoviestinnässään keskittyneet ratkaisujen esittelyyn ja itsensä asemoimiseen näiden ratkaisujen tarjoajina ja tuottajina. Yritykset kehystivät ilmastoviestintänsä useimmiten toimintansa positiivisten seurausten kautta ja pyrkivät antamaan itsestään kuvan vastuullisina ympäristön hoitajina. Kokonaisuudessaan yritysten viestintä oli erityisesti esillä olevien näkökulmien osalta huomattavan yksipuolista. Tarkastelemieni kansalaisjärjestöjen viestinnässä oli esillä todella monia erilaisia näkökulmia. Poikkeuksellisesti suomalaiset kansalaisjärjestöt hyödynsivät kaikista eniten kehyksiä, joissa tarkasteltiin yritysten ja valtioiden roolia ilmastoasioissa ja yritysten ja valtioiden toiminnan yhteensovittamista. Järjestöt kehystivät ilmastoviestintänsä suurimmaksi osaksi ilmastonmuutosten negatiivisten seurausten kautta. Ihmisten tarpeet jäivät molemmilla ryhmillä useimmiten huomioimatta. Järjestöjen viestintä ei seuraa uusimpien kehystämistä koskevien tutkimusten suosituksia. Erityisesti ihmisten tulosherkkyyden huomioimisen näkökulmasta yritykset kehystivät viestintänsä vaikuttavammilla tavoilla kuin kansalaisjärjestöt. Sekä järjestöt että yritykset voisivat hyödyntää toisiaan tukevia kehysten yhdistelmiä suuremmassa määrin.
-
(2020)Human rights have become a hegemonic discourse, taking various forms across the world. They take shape in both legal and bureaucratic processes, having an impact on national legislation and institutions across the globe. They also appear in contexts outside of the law or human rights institutions, in the media, in everyday speech, in the work of non-governmental organizations or even companies. Simultaneously, however, anthropologists have noticed a significant decline in human rights in political contexts, in comparison to previous decades. The purpose of this thesis is to increase the understanding of the mechanisms and processes that currently are maintaining the hegemony of the discourse. This thesis approaches the human rights discourse through three research questions. Firstly, how do European youth organizations maintain the hegemony of the human rights discourse as they engage with human rights mechanisms? Secondly, how do young people involved in youth organizations make human rights claims? Thirdly, in what position does the use of the human rights discourse put the young people in regards to the hegemonic discourse? The focus is on finding out to what extent the young people are shaping the hegemonic discourse and to what degree they are ruled by it. The research has been conducted through participant observation and interviews, that have been conducted between September 2018 and March 2019, within the context of a Brussels-based umbrella organization of European youth organizations. The primary data consists of notes from participant observation of meetings and work of a working group that focuses on youth rights, as well as 11 semi-structured interviews and some informal interactions, as well as some NGO reports. This is supported by secondary data, namely, policy papers and publications on youth rights, and a UN report and resolutions on youth and human rights. The data has been analyzed through discourse analysis. Making human rights claims entails defining issues, struggles or debates as human rights violations. In the case of the studied youth rights discourse, a variety of societal challenges that young people are facing were identified as human rights violations. Furthermore, making human rights claims requires a certain grasp of the UN register. This means knowing the practices and language required to be able to address issues through the UN Universal Periodic Review (UPR). The studied working group has an essential role in the process of language socialization. Through their engagement with the UPR, the youth representatives are learning to grasp the UN register in appropriate ways. For the involved youth organizations, both the choice of topics as well as phrasing of UPR submissions and recommendations are shaped by previous recommendations made by states to each other, as well as UPR submissions that have been made earlier in the process by other youth organizations. This contributes to recreating and maintaining the hegemony of the human rights discourse. When struggles are defined as human rights violations and addressed through the UPR, the struggles are scaled. Firstly, they are defined as national human rights issues through the UPR submissions, and then brought to the international institution to be addressed. Secondly, by addressing national struggles through the UN system as human rights claims, the state is being defined endorsed the primary responsible for ensuring that human rights are realized. Briefly, through the actions and support practices of the European youth organization, the young people involved are learning to identify and frame challenges of young people as human rights violations in the acceptable forms of language that the human rights discourse constitutes. However, using the human rights discourse and speaking about youth rights does not in itself constitute youth rights as a legally recognized matter. This requires institutional power that is derived through legalization of the rights claims by national and international institutions.
-
(2017)Tässä työssä tutkitaan sosiaalisessa mediassa viestivien vapaaehtoistyöntekijöiden roolia kansalaisjärjestöjen ulkoisessa viestinnässä. Aihetta lähestytään työssä määritellyn käsitteen, sosiaalisen median vapaaehtoislähettilyyden kautta. Sosiaalisen median myötä yksittäisillä ihmisillä on yhä enemmän mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. He jakavat sosiaalisessa mediassa toisilleen tietoa ja suositteluja ja heidän kertomaansa luotetaan yhä vahvemmin. Organisaatioiden on entistä hankalampi kontrolloida sitä, mitä niistä puhutaan verkossa. Samalla kansalaisjärjestöjen toimintakenttä muuttuu, sillä ihmiset kaipaavat aiempaa yksilöllisempiä tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Heikkoa sitoutumista vaativa vapaaehtoistyö, johon on helppoa lähteä mukaan, houkuttelee monia nykyään enemmän kuin pitkäjänteinen kollektiivinen toiminta. Vapaaehtoistyö halutaan personoida omiin intresseihin ja elämäntyyliin sopivaksi. Vapaaehtoistyötä myös organisoidaan ja tehdään yhä enemmän verkon ja sosiaalisen median välityksellä. Tässä työssä tutkitaan kansalaisjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten asemaa muuttuvalla viestinnän ja vapaaehtoistyön kentällä. Keskeisinä lähteinä työssä hyödynnetään Bennettin ja Segerbergin näkemyksiä kollektiivisesta ja verkottuneesta toiminnasta sekä Lovejoyn ja Saxtonin tutkimusta voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden viestinnän tehtävistä sosiaalisessa mediassa. Tärkeitä lähteitä, jotka kartoittavat yksilöiden roolia viestinnässä ovat Smith ja Pantti. Vapaaehtoisten viestinnällinen rooli kytketään myös Manuel Castellsin tutkimukseen henkilökohtaisesta joukkoviestinnästä. Tutkimuksessa selvitetään, millaisena tutkimuksen kohdeorganisaation Suomen Punaisen Ristin työntekijät näkevät henkilökohtaisissa sosiaalisen median verkostoissaan viestivien vapaaehtoisten vaikuttavan järjestöön ja sen viestintään. Suomen Punainen Risti on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Järjestössä toimii yli 30 000 vapaaehtoista. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla kahdeksaa Suomen Punaisen Ristin työntekijää puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastateltaviksi on valittu erilaisissa tehtävissä ja eri paikkakunnilla työskenteleviä henkilöitä. Aineistoa on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla aineistokokonaisuutta. Tutkimustulosten perusteella vapaaehtoisten osallistumisen ulkoiseen viestintään nähdään vaikuttavan monella tavalla järjestön viestinnällisten tavoitteiden toteutumiseen. Tutkimuksesta käy ilmi kuusi roolia, joita vapaaehtoisilla nähdään olevan Punaisen Ristin ulkoisessa viestinnässä. Näitä ovat informaation tarjoaminen järjestön sidosryhmille, yhteisöjen rakentaminen, uusien ihmisten mobilisointi mukaan toimintaan, luottamuksen rakentaminen, autenttisuuden ilmentäminen sekä järjestön puolesta puhuminen. Työssä havaitaan myös eroavaisuuksia työntekijöiden asenteissa vapaaehtoisten lähettilyystoimintaa kohtaan siinä, tulisiko sen pohjautua perinteisen kollektiivisen toiminnan vai verkottuneen toiminnan logiikkaan. Työn tarkoituksena on käsitteellistää vähän tutkittua ilmiötä ja luoda uutta ymmärrystä aiheesta. Tutkimuksesta on hyötyä myös kansalaisjärjestöille niiden käytännön työssä.
Now showing items 1-3 of 3