Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p23851"

Now showing items 1-2 of 2

Kaupunkibrändi ja kaupunkilaiset : kehysanalyysi Helsingin kaupungin sidosryhmäkeskeisestä brändityöstä

Sipilä, Annika (2018)

Kaupunki tarkoittaa eri ihmisille eri asioita ja jokainen liittää siihen omia merkityksiään. Kaupunki on kompleksi ja abstrakti sosiaalinen kokonaisuus, ja kaupungin brändityössä pyritään tiivistämään tämä kaupungin olemus brändikonseptiksi. Tämän pro gradu -tutkielman keskiössä ovat kaupungin ja brändin suhde sekä kaupunkilaisten rooli Helsingin kaupungin brändityössä. Bränditeorialla on vahvat kaupalliset juuret ja tutkielmassani pohdin aiempaan tutkimukseen nojaten mitä pohjimmiltaan kaupallisen bränditeorian tuominen kaupungin tapaiseen kokonaisuuteen tarkoittaa. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu sidosryhmäkeskeisen paikkabrändityön tutkimussuuntauksen päälle, joka suuntaa poispäin paikkabrändityöstä yksinomaan markkinoinnin ja promootion välineenä. Paikkabrändiä tutkineiden näkemys on aikojen saatossa muuttunut melko kapeasti ymmärretystä paikkamarkkinoinnista kohti monitieteisempää ja laajempaa näkemystä komplekseista ja abstrakteista mielikuviin ja identiteettiin liittyvistä yksilöllisistä prosesseista. Tutkielmani aineisto koostuu yhteensä kahdeksan Helsingin kaupunkibrändiprojektissa mukana olleen viestintä- ja vuorovaikutusammattilaisen haastattelusta. Analysoin aineistoa kehysanalyysin avulla ja selvitän puheesta asiantuntijoiden tapoja kehystää kaupunkilaisuutta sekä kaupungin ja brändin suhdetta. Keskeinen tutkimustulos on asiantuntijoiden puheessaan käyttämät kaksi brändinmäärittelyn kehystä, brändi representaation ja houkuttelun välineenä sekä brändi strategisena työkaluna kaupungin kehittämisessä, jotka selittävät Helsingin kaupungin brändityölle annettua toimintakenttää, painoarvoa ja merkitystä. Haastateltavat käyttävät puheessaan neljää oikeuttamispuheen kehystä, joihin vetoamalla he selittävät brändityön merkitystä Helsingin kaupungille: taloudellinen menestys, kansainvälinen kilpailu, hyvinvoinnin lisääminen sekä kaupungin ja kansalaisen suhteen muutos. Näiden kehysten kautta haastateltavat tulkitsevat brändityötä ja merkityksellistävät sitä luomalla yhteyksiä hallitsevien diskurssien ja globaalien kehityskulkujen kanssa. Analysoimalla asiantuntijoiden puheessaan kaupunkilaisille antamia merkityksiä aineistosta on hahmotettavissa neljä kaupunkilaisuutta määrittelevää kehystä: kaupunkilainen toimijana, kaupunkilainen kaupungin tuottajana, kaupunkilainen markkinoijana sekä ihannekaupunkilainen. Tutkielmani tulokset tukevat paikkabränditutkimuksessa yleistyvää näkemystä siitä, että paikkabrändityön vaikuttavuus ja merkitys kasvaa, kun se hahmotetaan laaja-alaisena strategisena työkaluna kaupungin kehityksessä. Kun brändityö hahmotetaan houkuttelun ja representaation välineenä se rajautuu kapeaksi konseptiksi, joka on tiiviisti kiinni kaupallisessa taustassaan raha- ja ihmisvirtojen houkuttelun sekä maineen parantamisen välineenä. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että ei ole yhtä tapaa määritellä kaupunkibrändiä, ja aineistosta havaitaan, miten haastateltavat antavat brändityölle erilaisia ulottuvuuksia ja tavoitteita, luoden näin kuvaa moniulotteisesta suhteesta kaupungin ja brändin välillä. Tulosteni valossa kaupunkilaisille annetut roolit pyrkivät korostamaan brändin ja kaupunkilaisen suhteen merkitystä luomalla kuvaa vuorovaikutteisuudesta: kaupunkilaiset vaikuttavat kaikella toiminnallaan brändiin ja kaupunki nostaa kaupunkilaiset brändin keskiöön niin brändin sisällöksi kuin sen tekijöiksi.
”Perjantaina uutta musaa!” : Instagram-julkaisut pop-artistien markkinoinnissa

Simojoki, Janne (2020)

Pop-artistin työ 2020-luvulla on muutakin kuin musiikin julkaisemista ja esiintymistä. Nykyään siihen kuuluu olennaisena osana myös markkinointi sosiaalisessa mediassa. Artistit kamppailevat verkossa kuluttajien rajallisesta huomiosta siinä missä muutkin markkinoijat, kun mediasisältöjä julkaistaan enemmän kuin koskaan aiemmin. On siis heidän etunsa mukaista pyrkiä aktiiviseen sisältöjen julkaisemiseen verkossa kuluttajien mielessä pysymiseksi. Yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista on kuvapalvelu Instagram, joka on erityisesti nuorille artisteille ja heidän faneilleen tärkeä kohtaamispaikka. Palvelua käyttää maailmanlaajuisesti yli miljardi käyttäjää, joista selvä enemmistö on alle 34-vuotiaita. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee pop-artistien markkinointia Instagramissa. Tutkielman tutkimuskysymykset syntyivät teoriasidonnaisesti tutkimuskirjallisuuden pohjalta, ja ne ovat: 1. Millaisia tehtäviä Instagram-julkaisuilla on artistin markkinoinnissa? 2. Millaiset Instagram-julkaisut lisäävät aktiivisuutta ja sitoutuneisuutta artistien ja seuraajien välille? Markkinoinnin ja sosiaalisen median tutkimuksesta ilmeni, että markkinoijien yleisimmät tavoitteet sosiaalisessa mediassa ovat brändin rakentaminen, myynnin lisääminen ja yhteisöllisyyden luominen. Nämä kolme tavoitetta muodostavat tutkielman teoreettisen viitekehyksen, jonka läpi artistien Instagram-julkaisuja tarkasteltiin. Esiin nousi myös käytännön markkinointikeinoja, jotka edistävät näiden tavoitteiden saavuttamista. Tutkielman aineistoksi kerättiin yhteensä 75 Instagram-julkaisua kolmelta suomalaiselta, alle 30-vuotiaalta pop-artistilta. Instagram-aineistolle tyypillisesti julkaisut kerättiin kokonaisuudessaan, eli ne sisälsivät kuvia, kuvatekstejä, aihetunnisteita, emoji-kuvakkeita sekä kaikki julkaisujen yhteyteen kirjoitetut kommentit seuraajilta ja artisteilta itseltään. Aineisto kategorisoitiin sisällönanalyysin keinoin kolmeen kategoriaan edellä mainitun viitekehyksen mukaan: brändiä rakentaviin, myyntiä lisääviin ja yhteisöllisyyttä luoviin julkaisuihin. Julkaisujen tehon seuraamiseksi laskettiin samalla niiden sitoutuneisuusasteet, eli kuinka suuri osuus artistien seuraajista reagoi mihinkin julkaisuun joko kommentoimalla tai painamalla tykkäyspainiketta. Tutkimusaineiston pop-artistit julkaisivat Instagramissa päivityksiä kaikista kolmesta kategoriasta. Eniten artistit julkaisivat brändiä rakentavia sekä myyntiä lisääviä julkaisuja, joista ensimmäisiä hieman useammin. Selvästi vähiten julkaistiin yhteisöllisyyttä luovia julkaisuja. Aineiston perusteella eri markkinointitavoitteisiin liittyviä keinoja hyödynnettiin usein myös muiden kategorioiden julkaisuissa – erityisesti artistin brändiä rakennettiin lähes jokaisessa julkaisussa. Julkaisujen sitouttavuutta tarkastellessa kävi ilmi, että yhteisöllisyyttä luovat sekä brändiä rakentavat julkaisut keräsivät keskiarvoa enemmän reaktioita ja kasvattivat siten julkaisujen keskiarvoista sitoutuneisuusastetta. Vastaavasti myynnin lisäämiseen tähtäävät julkaisut laskivat sitä. Aineiston perusteella artistien oli kuitenkin mahdollista parantaa sitoutuneisuusastetta minkä tahansa kategorian julkaisuissa hyödyntämällä niissä yhteisöllisyyttä lisääviä ja brändiä rakentavia markkinointikeinoja, kuten seuraajien suoraa puhuttelua, kiitollisuuden osoittamista seuraajille, henkilökohtaisten asioiden paljastamista sekä lähikuvia. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että pop-artistien olisi kannattavaa julkaista Instagramissa nykyistä enemmän yhteisöä luovia sekä brändiä rakentavia päivityksiä, tai ainakin hyödyntää näihin kategorioihin liittyviä markkinointikeinoja, jos sosiaalisen median markkinoinnin tavoitteena on seuraajien sitouttaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen. Vastaavasti heidän kannattaisi julkaista vähemmän päivityksiä, joiden ensisijainen tavoite on myynnin lisääminen, tarkoitti se sitten konserttilippujen myyntiä tai musiikin kuluttamista.

Now showing items 1-2 of 2

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p23851"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO