Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p24908"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tämä tutkimus käsittelee poliitikkojen esittämistä ja sukupuolta sosiaalisen median alusta Instagramissa. Nykyajan poliittiseen viestintään vaikuttavat sosiaalisen median nousu sekä ilmiöinä meditoituminen ja henkilöityminen. Suomalaisessa politiikassa vallitsevat edelleen maskuliinisen esittämisen mallit, mutta naisten kipuaminen politiikan ylimmille johtopaikoille on saanut uuden harppauksen Marinin hallituksen naisvetoisuuden myötä. Siksi juuri nyt on tärkeää ymmärtää johtavien naisten vastauksia medioitumisen ja henkilöitymisen trendeihin, sosiaalisen median aitouden olettamuksiin sekä naisiin miehisellä politiikan areenalla kohdistuvaan kaksoisroolin ongelmaan. Nämä Marinin hallitusviisikon tavat esiintyä voivat vaikuttaa politiikassa sukupuolten valta-asetelmiin merkittävästi. Nimenomaan Instagramiin julkaistun sisällön analysointi kertoo paitsi alustan ominaispiirteistä poliittiselle viestinnälle, myös visuaalisten valintojen merkityksestä identiteettiä rakentavina tekijöinä. Sisällönanalyysia metodina hyödyntäen tutkimus analysoi näytteen hallitusviisikon Instagram-sisällöstä, käyttäen sekä määrällistä että laadullista analyysia. Aineistosta nostetaan esiin hallituspuolueiden puheenjohtajien sisällön keskeiset ulottuvuudet: virallisuuden ja epävirallisuuden ulottuvuus, läheisyyden ja etäisyyden ulottuvuus sekä sukupuolen esittämisen spektri. Analyysi osoittaa viisikon suosivan epävirallista, katsojan etäällä pitävää, joko sukupuolineutraalia tai feminiinistä esittämistä. Tuloksen voidaan nähdä olevan vastaus tarjota katsojille sosiaaliselta medialta odotettua henkilökohtaisempaa sisältöä, kuitenkin sen poliittiseen viestiin kytkien. Näyttää myös siltä, että naispoliitikot kokevat edelleen tarvetta mukautua politiikan maskuliinisiin normeihin ja yhtä aikaa vastata perinteisiin naisiin kohdistuviin esittämisvaatimuksiin.
-
(2023)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan naisten sijoittamiseen liittyvää keskustelua suomalaisessa mediajulkisuudessa vuosien 2018 ja 2022 välillä. Tutkielmassa tunnistetaan, eritellään ja tulkitaan naisten sijoittamiseen linkittyviä diskursseja, sekä sitä, mitä diskurssit kertovat käsityksistä naisista taloudellisina toimijoina. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten erityisesti naisten sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa peräänkuuluttamaan taloudellisen tasa-arvon tavoitteeseen otetaan kantaa sijoitusdiskurssien puheessa. Viime vuosina erityisesti nuorten naisten harjoittama rahapuhe on saanut uusia mittasuhteita erilaisissa medioituneissa verkostoissa. Motiivi tutkielmaan on tarkastella ajankohtaista keskustelua merkittävissä suomalaissa uutismedioissa. Tutkielman menetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia, joka on toteutettu kolmivaiheisen prosessin avulla. Diskursseja tarkastellaan prosessissa syvenevällä otteella alkaen tekstuaaliselta tasolta, jossa huomiota kiinnitetään tekstin rakenteeseen ja mekaanisuuteen. Seuraavalla, eli tulkitsevalla tasolla tarkastellaan kontekstin ja representaatioiden merkityksiä. Kriittisellä tasolla diskursseja tulkitaan osana yhteiskuntaa ja sen valta-asemia, ideologioita ja arvoja. Analyysi toteutettiin Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten 44 naisten sijoittamista käsittelevää verkkoartikkelia hyödyntäen. Analyysin tuloksena aineiston artikkeleista nousi esiin viisi diskurssia. Muodostetut diskurssit ovat muutoksen diskurssi, taloudellisen toiminnan diskurssi, yhteiskunnallisten rakenteiden diskurssi, voimaantumisen diskurssi ja eroavaisuuksien diskurssi. Kussakin diskurssissa naisten sijoittamisesta puhutaan omalaatuisella tavalla, jossa erilaisten äänten, sävyjen, kuvauksen, näkökulmien, suhtautumisen sijoittamiseen ja naisen toimijuuden painotukset ja muodot vaihtelevat. Naisten sijoittamiseen linkittyvässä puheessa korostuvat kuvaukset asenteiden muutoksesta, henkilökohtaisesta vaurastumisesta, kollektiivisesta toiminnasta ja sukupuolen voimaantumisesta sekä yhteiskunnallisten rakenteiden ja sukupuolten piirteiden merkityksestä. Aineiston perusteella muodostetut diskurssit kertovat, että käsitykset naisten taloudellisesta toimijuudesta ovat moninaisia ja yhteiskunnallisella kontekstilla on niihin merkittävä vaikutus. Julkinen keskustelu edesauttaa naisten omaa toimijuutta, taloudellista päätöksentekokykyä ja aktiivisuutta korostavien käsityksien muodostumista. Toisaalta osa keskustelun puheesta myös toistaa sukupuolittuneita representaatioita. Diskurssit edistävät naisten omaa ääntä rahankäyttöön liittyvässä puheessa. Lähes kaikki diskurssien puhe ottaa kantaa taloudellisen tasa-arvon tavoitteeseen, mutta tavoitteen tulkinta vaihtelee aktiivisesta tavoitteesta mahdottomasti saavutettavaan ideaaliin. Diskurssit osoittavat, että puhe sijoittamisesta ja rahankäytöstä sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmista on ollut moniulotteinen teema suomalaisessa julkisessa keskustelussa viimeisten vuosien aikana.
Now showing items 1-2 of 2