Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p2555"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)This paper constructs and analyses a variation on a DSGE model with a shadow banking system integrated in the financial sector by Falk Mazelis. Shadow banking is fundamentally described as credit intermediation outside the regular banking system and the description is specified in this paper during the process of historical review of the Chinese financial sector. Excess credit in the shadow banking sector and theoretical studies of banks’ and shadow banks different reaction to monetary policy shocks are the main motives behind this study. The Mazelis model builds upon a Gertler-Karadi DSGE model of financial intermediation with unconventional monetary policy. After mapping previous literature on banking, shadow banking and DSGE modelling the detailed model of Mazelis is adjusted by altering the monetary policy rule and four model parameters towards Chinese economical characteristics. The adjustments are and argued with data, previous literature, and theoretical arguments motivated by the historical review. The main objective of this approach is, trough the variation, to capture the effect of Chinese economical characteristics towards an economy with modelled shadow banking sector. The implications of the original model are considered as a foundation for the altered model. In the original model after tightening monetary policy, regular banks reduce the amount of loans on their balance sheet while shadow banks increase lending. This reduces the real effects of the shock, but at the same time shadow banks amplify the reaction of key variables to real shocks and can make the financial sector and the whole economy more unstable. The analysis of the altered model provides suggestions that the implemented Chinese characteristics make the economy slightly more vulnerable to a monetary policy tightening reducing capital and consumption. In addition, simulated shocks to productivity and monetary policy amplify the reactions of the financial sector in bank and shadow bank loan supply suggesting that the altered model can make the economy all the more unstable. The DSGE framework used in this paper does not try to model Chinese economy, but rather provides hints of economic elements in it and highlights specific aspects of it.
-
(2020)Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen, diskurssiteoriaan pohjautuva työ, jossa tarkastellaan Suomen sisäistä turvallisuutta. Tutkielmassa tutkitaan sitä, miten Suomen sisäinen turvallisuus on rakennettu, mitkä turvallisuuden suurimmat uhkakuvat ovat, ja erityisesti kenelle turvallisuutta luodaan. Yksi työn tutkimuskysymyksistä keskittyy myös siihen, kuinka sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat sisäisessä turvallisuudessa otettu huomioon. Sisäistä turvallisuutta on mielenkiintoista tutkia, sillä valtion käyttämänä määritelmänä se on uusi. Sisäisen turvallisuuden rakennetta ja diskurssia tutkimalla saadaan käsitys turvallisuuden sisällöistä, rajanvedoista ja ristiriidoista. Lisäksi voidaan nähdä mihin suuntaan turvallisuuspolitiikka on Suomessa liikkunut. Tämän tutkielman aineistona toimii valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko ja strategia. Selonteko on Suomen ensimmäinen sisäistä turvallisuutta käsittelevä valtiontason dokumentti. Sitä seurannut sisäisen turvallisuuden strategia on yksi Juha Sipilän hallituksen periaatepäätöksistä. Strategiassa keskitytään arvioimaan Suomen sisäisen turvallisuuden lähitulevaisuutta, jonka lisäksi se sisältää toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma koostuu 39 erillisestä toimenpiteestä, joiden tarkoituksena on tehdä Suomesta hallitusohjelman vision mukaisesti maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä. Tutkielman menetelmien avulla käsitteellistetään Laclaun ja Mouffen diskurssiteoriaa. Laclaun ja Mouffen diskurssiteoria on poststrukturalistinen teoria, jossa kielen ja kaiken sosiaalisen nähdään muovaavan todellisuutta. Toisin sanoen kielen rakenteet ovat valtarakenteita. Diskurssit ovat ainiaan liikkeellä olevia ja muovautuvia prosesseja vuorovaikutuksessa niitä ympäröiviin muihin diskursseihin. Diskurssiteorian avulla voidaan tutkia näitä prosesseja, valtarakenteita, identiteettejä sekä kielen sisään rakennettuja ristiriitoja ja suhteita. Suomen sisäisen turvallisuuden selonteossa ja strategiassa turvallisuus tuodaan esiin lähinnä haasteiden tai uhkien kautta. Sisäisen turvallisuuden keskeiset kiinnekohdat ovat talous, globalisaatio ja maahanmuutto. Näistä talous saa suurimman painoarvon ja sitä käytetään perusteena eri toimille ja näkemyksille. Myös maahantulo ja globalisaatio ovat merkittäviä tekijöitä turvallisuudessa, ja näihin liitetään esimerkiksi talouden taantumaa, arvojen sirpaloitumista, terrorismia, ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Mielenkiintoista on, että vaikka selonteon alkusanoissa korupuheisesti nostetaan esiin yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan suuri rooli sisäisen turvallisuuden rakentamisessa, sivuutetaan ne selonteossa ja strategiassa miltei täysin. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus jätetään myös surutta sisäisen turvallisuuden strategian ja selonteon ulkopuolelle. Tutkimuksen tulokset vahvistavat suurilta osin aiempaa tutkimusta. On kuitenkin jokseenkin yllättävää, että maahantulo on sisäisessä turvallisuudessa nostettu niinkin keskeiselle paikalle. Maahantulon nostaminen uhkakuvien kautta sisäisen turvallisuuden keskiöön, on myös huomattavaa poliittista vallankäyttöä. Jatkoa ajatellen, olisinkin mielenkiintoista nähdä, miten sisäinen turvallisuus Suomessa kehittyy ja mitä siinä tulevaisuudessa korostetaan. Jää myös nähtäväksi onko sisäinen turvallisuus tullut Suomen politiikkaan jäädäkseen, vai sulautetaanko se jatkossa osaksi muuta turvallisuuspolitiikkaa.
Now showing items 1-2 of 2