Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p27422"

Sort by: Order: Results:

  • Tahvonen, Ossi (2021)
    Despite continuous improvements in treatments, childhood cancers are among the most common causes of death for children in Finland. The cancer treatments are often arduous and have long-lasting effects even beyond the person diagnosed. Estimating these effects is important, since they can affect the cost-effectiveness of many policies. This thesis focuses on estimating the effects of childhood cancer on parental labour market outcomes, especially on the earnings gap between genders. Estimating the causal connection between health and socioeconomic variables is difficult for many reasons. In this thesis, a quasi-experimental method called "staggered differences-in-differences" is employed to solve this problem. In this method, families where cancer is diagnosed are compared to those that are diagnosed at a different time, and this way the true causal effect can be estimated. The thesis used administrative data from all childhood cancer diagnoses in Finland during years 1999-2017. The results show that childhood cancer reduces parents' income significantly. In short run, the effect is around 30% of the income before the diagnosis for mothers and around 7% for fathers. For mothers, the decline in employment is also significant. The welfare state provides support to these families to the extent that the decline in the income after transfers is not as large. The gender earnings difference increases around 20% in the short run, and increases also in families where mother is the main provider in the years before the diagnosis. My results are robust to different checks, including alternative estimators to correct for possible cohort-heterogeneous effects. The previous research is scarce and has provided differing estimates, but the results of this thesis are in line with the most relevant literature. The decline in earnings can be caused by the need to take care of the child, mental health effects or declined accumulation of human capital. While it is hard to suggest policy changes based on these results alone, the current benefits around ill children are short in duration and focused on one person and the results indicate that perhaps a longer benefit scheme distributed more evenly between genders might provide different outcomes.
  • Laisi, Inka (2020)
    Syövän yleisyydestä johtuen sen ennaltaehkäisyyn, hoitamiseen ja hoitojen toteuttamiseen kehitetään jatkuvasti uusia menetelmiä. Terveydenhuoltoa pyritään tehostamaan teknologisilla ratkaisuilla, ja potilaita aktivoidaan omahoitoon. Tiedon kerääminen potilailta mahdollistaa yksilöllisen hoidon, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä oireita aiempaa paremmin. Syöpäpotilaan digitaalisen oireraportoinnin välineen, Noonan, luvataan olevan kokonaisvaltaisesti hyödyksi syöpähoidoissa: ongelmien ennaltaehkäisyn lisäksi sairaanhoitajan ja lääkärin aikaa säästyy sovelluksen hoitaessa osan työtehtävistä ja potilaat säilyttävät turvallisuudentunteensa saadessaan yhteyden hoitoyksikköönsä. Noona-sovellus syntyi julkisen sairaalan ja start up -yrityksen yhteistyönä. Noonan avulla digikytketty potilas tuottaa sairaudestaan tietoa, joka kiinnostaa toimijoita niin syöpätutkimuksen kuin kaupallisen lääkekehityksenkin piirissä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä Noonan käyttäjät sovellukselle antavat. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaista työtä potilas sovelluksen kautta tekee ja miten se vaikuttaa muiden toimijoiden tekemään työhön. Tutkimuksen aineisto koostuu potilaiden kirjoituksista, hoitotyöntekijöiden haastatteluista, yrityksen markkinointimateriaaleista sekä digitaalista oireraportointia tai Noonaa käsittelevistä mediateksteistä ja dokumenteista. Aineistonkeruu aloitettiin potilaiden kirjoitusten keräämisellä. Pian selvisi, että sovelluksen käyttö ei ollut levinnyt odotetusti, minkä seurauksena tutkimusasetelmaa muutettiin monia tutkimussijainteja kattavaksi tapaustutkimukseksi. Oireseurantaa osana syöpähoidon järjestämistä lähestytään yhteistuotannon näkökulmasta. Sosiaalisten maailmojen tutkimusperinne antaa välineitä monitoimijaisen areenan tarkasteluun. Abduktiivista sisällönanalyysiä on ohjannut digikytketyn potilaan ja potilaan työn käsitteet. Tutkielman tuloksina esitetään, että eri toimijoiden näkemykset sovelluksesta eivät asetu saumattomasti yhteen. Syöpäpotilaan, sairaanhoitajan, lääkärin ja yrityksen edustajan rakentamat representaatiot sovellukselle ovat hyvin erilaisia. Tehokkaan tiedonkeruun representaatio vaikuttaa onnistuvan parhaiten vakuuttamaan syöpätutkimukseen osallistuvat toimijat sovelluksen käytön hyödyllisyydestä. Julkisen sairaalan digikytketyt potilaat ja sairaanhoitajat mahdollistavat tiedonkeruun, ja yksityinen yritys voi myydä tietoa lääketeollisuudelle. Sovellus ei tuota luvattua helpotusta yhteydenpitoon kaikkien potilaiden kohdalla, mutta potilas osallistuu sovelluksen kautta oman hoitonsa järjestämiseen tekemällä luokittelu- ja raportointityötä. Hoitotyötä tekeville sovellus näyttäytyy usein kuormittavana lisätyökaluna. Digikytketty syöpäpotilas pyrkii mahdollistamaan oman hoitonsa asettumalla hänelle tarjottuun rakentavan yhteistuottajan rooliin.  Syöpähoidoissa vuorovaikutussuhde rakentuu ensisijaisesti potilaan ja sairaanhoitajan välille, ja positiivisen suhteen luominen edellyttää osapuolilta tunnetyön tekemistä. Sairaanhoitaja toimii välikätenä apua tarvitsevien potilaiden ja kiireisten lääkärien välissä, mihin Noonan on esitetty tarjoavan tukea. Sovelluksella pyritäänkin korvaamaan syöpähoidoissa tehtävää tunnetyötä, mutta Noonalle asetettu pyrkimys rakentaa kumppanuutta hoitoyksikön ja potilaan välillä epäonnistuu. Noona on lähinnä fyysisten oireiden raportointiin ja niistä kootun tietopankin kokoamiseen tarkoitettu digitaalinen työkalu, joka tuottaa hyötyä enemmän markkinatoimijoille kuin hoitojärjestelmälle. Tunnetyön huomioiminen ja siihen resurssien kohdentaminen voisi parantaa syöpähoitoja kokonaisvaltaisemmin kuin teknologinen instrumentti. Syöpätutkimuksen ja -innovaatioiden tulisi palvella syöpähoitojen ja terveydenhuollon ensisijaista käyttäjää, potilasta.