Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p29340"

Sort by: Order: Results:

  • Taskinen, Anni (2022)
    Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on ollut Yhdysvalloissa pitkään polarisoitunutta. Vaikka ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista on olemassa vahva tieteellinen konsensus, Yhdysvalloissa erityisesti konservatiivisesti suuntautuneessa mediassa esiintyy ilmastonmuutosdenialismia. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten äärioikeistolainen vastamedia Breitbart kehystää ilmastonmuutosta ja ilmastotoimien puolestapuhujia uutisjutuissaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten nämä kehystykset sijoittuvat äärioikeistolaisen ilmastonmuutosdenialismin jatkumoon. Ilmastonmuutoksen mediarepresentaatiolla on merkitystä, koska sillä voi olla vaikutusta mielipiteenmuodostukseen ja politiikkatoimien sujuvuuteen. Tutkielma sijoittuu kulttuurintutkimuksen kentälle ja sen teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Tutkielman aineisto koostuu 77 uutisjutusta, jotka on julkaistu Breitbartissa Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien alla aikavälillä 1.9.–31.10.2020. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on aineistolähtöinen kehysanalyysi. Analyysin tukena hyödynnetään tutkimusta vastamedioista, äärioikeistosta ja ilmastonmuutosdenialismista. Aineistossa ilmastonmuutosta ja ilmastotoimien puolestapuhujia kehystetään viidellä eri tavalla. Politikoinnin kehyksessä korostuvat ilmastonmuutoksen käyttäminen politikoinnin välineenä ja muiden kehityskulkujen ajaminen ilmastonmuutoksen varjolla. Populismin kehyksessä ilmastotoimet nähdään tavallisen kansalaisen elämän kurjistajina sekä eliitin ja kansan edut vastakkaisina. Liioittelun kehyksessä korostetaan ilmastotoimien puolestapuhujien liioiteltua toimintaa ja pelottelevia puheita ilmastonmuutoksesta. Nationalismin kehyksessä oman maan taloutta ja kansallista turvallisuutta korostetaan tärkeämpinä kuin globaaleja ilmastotoimia. Huijauksen kehyksessä ilmastonmuutoksen ilmaistaan olevan huijaus, salaliitto tai propagandaa. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa äärioikeiston suhtautumisesta ilmastonmuutokseen, sillä kehystyksissä näkyvät äärioikeistolle ja sen vastamedioille ominaiset nationalismi, muukalaisvastaisuus, populismi, salaliittoteoriat sekä ilmastonmuutosdenialismi. Tulokset vahvistavat myös aiempien tutkimusten löydöksiä Breitbartin ilmastonmuutosrepresentaatiosta. Breitbart on osa yhdysvaltalaisen äärioikeistolaisen ilmastonmuutosdenialismin jatkumoa. Se myös osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosdenialistista keskustelua vastamedioille ominaiseen tapaan.
  • Mäkinen, Max (2019)
    Tutkielma käsittelee suomalaisia protestihenkisiä pienpuolueita, jotka olivat puoluerekisterissä vaalikaudella 2015—2019. Puolueet ovat Itsenäisyyspuolue, Kansalaispuolue, Seitsemän tähden liike ja Suomen kansa ensin. Puolueiden ideologiaa, toimintaa ja erityispiirteitä peilattiin valtavirtapolitiikkaan, eli eduskuntapuolueiden harjoittamaan ja äänestäjien valtaosan kannattamaan politiikkaan. Lisäksi puolueiden edustamaa protestia arvioitiin suhteessa suomalaisen poliittisen protestin traditioihin, joista tutkielmassa esiteltiin talonpoikaisprotesti, EU-vastainen protesti ja äärioikeistolainen protesti. Tutkielman aineistona käytettiin puolueiden ja niiden toimijoiden tuottamaa materiaalia, eri medioiden ja viranomaisten tuottamaa materiaalia, sekä lukuisten muiden toimijoiden tuottamaa materiaalia. Tutkielmaa varten tehtiin haastatteluja pienpuoluejohtajien kanssa, sekä hyödynnettiin tekijän aiempaa tutkimusta varten tehtyjä haastatteluja. Teoreettista pohjaa tutkielmalle saatiin pääasiassa liiketutkimusta ja poliittista historiaa käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Pienpuolueiden keskeisimmät politiikan sisällöt koskevat maahanmuuton vastustamista, EU:n vastustamista, sekä maaseudun huomattavaa tukemista. Puolueilla on näissä asioissa eri painotuksia. Pienpuolueet ovat usein ideologisesti vastakkaisia suhteessa valtavirtapolitiikkaan. Jos pienpuolue kannattaa samoja teemoja kuin valtavirtapuolue, pienpuolueen versio kyseisistä teemoista on lähes poikkeuksetta radikaalimpi. Pienpuolueet nostavat esiin myös lukuisia pieniä teemoja, jotka eivät nouse valtavirtapolitiikassa juuri lainkaan esiin. Pienpuolueista kolme on alun perin keskustapuolueesta irtautuneita. Vain yksi puolueista on noussut kokonaan parlamentaarisen järjestelmän ulkopuolelta. Tämä puolue (Suomen kansa ensin) eroaa muista puolueista myös siten, että sen toiminnan painopiste on vähintään yhtä paljon ulkoparlamentaarisessa, kuin parlamentaarisessa vaikuttamisessa. Muut pienpuolueet tähtäävät toiminnallaan lähemmäs perinteistä parlamentaarista politiikkaa. Pienpuolueiden toimintaa hankaloittavat varojen ja näkyvyyden puute, varteenotettavien puoluetoimijoiden puute ja osittain näistä syistä johtuva uskottavuuden puute. Suomalainen poliittinen protesti myös kanavoituu huomattavilta osin eduskuntapuolue Perussuomalaisten kautta, minkä seurauksena pienpuolueille jäävä poliittinen tila vaikuttaa jäävän pieneksi.