Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p612"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Denna studie undersöker hur finlandssvenska kvinnor med hörselskada upplever det att vara kvinna och leva med en hörselskada i Finland. Eftersom det finns faktorer som pekar på att särskilt kvinnor med funktionsnedsättning, kan råka ut för en flerfaldig diskriminering. År 2016 ratificerade Finland FN- konventionen om rättigheter för personer med funktionsnedsättning, vilket också gör att ämnet är aktuellt. Studien är en kvalitativ intervjustudie som har utgått från svar av fem informanter varav en intervju utfördes skriftligen. Informanterna kontaktades via Svenska hörselförbundet rf. Som analysmetod har kvalitativ innehållsanalys använts, och den teoretiska referensramen utgår ifrån ett intersektionellt perspektiv med fokus på maktrelationer utgående från kategorierna funktionshinder, etnicitet och genus. Resultatet visar att det förekommer ojämlikheter till följd av informanternas funktionsnedsättning, etnicitet och genus, och att kvinnorna upplever olika utmaningar i vardagen. Kvinnorna upplever sig diskriminerade på olika vis där tillgång till information och vård på svenska var centrala teman. Informanterna upplevde också att de på många sätt lever ett liv som andra, även om de berättade att det i jämförelse med andra fanns små skillnader i vardagen. Studien visar även på att informanterna på många vis upplever att de får ta eget ansvar både gällande relationer och för att få den service och vård de behöver. Skillnaden mellan män och kvinnor upplevdes inte som central även om denna faktor också fanns närvarande. Även tekniken var en central faktor i informanternas vardag som upplevdes som positiv, men den hade också en negativ sida. Det fanns på så vis flera faktorer som visar på att informanterna på olika vis påverkades av maktrelationerna i det finska samhället gällande funktionsnedsättning, etnicitet och genus.
-
(2018)Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset ovat voimakkaasti pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhdenvertaisuuslaki velvoitti organisaatioita laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman vuoden 2017 alkuun mennessä, ja syrjintää pyritään näin ehkäisemään yhdenvertaisuussuunnittelulla ja määrätietoisilla toimilla yhdenvertaisten oikeuksien turvaamiseksi jokaiselle. Tämä tutkielma tarkastelee yhdenvertaisuutta viestinnällisestä näkökulmasta, ja sen tarkoituksena on selvittää, miten yhdenvertainen viestintä näyttäytyy organisaatioiden yhdenvertaisuussuunnitelmissa vuonna 2017. Tutkielman taustoittava viitekehys rakentuu aineistossa korostuvien havaintojen pohjalta ja perehtyy yhdenvertaisuussuunnittelun lainsäädännölliseen, yhteiskunnalliseen ja käsitteelliseen taustaan. Se käsittelee myös syrjinnän, monimuotoisuuden ja valtasuhteiden suhdetta yhdenvertaisuuteen. Tutkimuksen aineisto koostuu 38 organisaation yhdenvertaisuussuunnitelmista. Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot ovat koulutuksen järjestäjiä, liiketoimintayrityksiä, voittoa tavoittelemattomia organisaatioita ja viranomaisia Oikeusministeriön ylläpitämältä Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuneiden tahojen listalta ja FIBSin Monimuotoisuusverkoston jäsenlistalta. Aineiston analyysimenetelmä on sisällönanalyysi. Lopuksi aineistohavainnoista nousevista teemoista keskustellaan yhdenvertaisuusasiantuntijan kanssa. Tämä mahdollistaa ilmiön tarkastelun myös asiantuntijanäkökulmasta. Tutkielman tärkeimpinä tuloksina yhdenvertaisen viestinnän voidaan katsoa muodostuvan yhdenvertaisuus-suunnitelmissa kuudesta viestinnän ulottuvuudesta, jotka liikkuvat arvotasolla ja käytännön tasolla. Näillä tasoilla yhdenvertaisuuden arvon voidaan nähdä konkretisoituvan viestinnällisinä ilmaisuina, välillisesti viestinnän käytäntöihin vaikuttavina tekijöinä tai konkreettisesti viestinnän käytäntöihin kohdistuvina ohjeina, määräyksinä tai toteamuksina. Yhdenvertaisen viestinnän ulottuvuudet ovat mahdollistaminen, monikielisyyden ja -kulttuurisuuden vaaliminen, yhdessä kehittäminen, monimuotoisuuden vahvistaminen, tietoisuuden lisääminen sekä kohtelias ja syrjimätön käyttäytyminen ja kielenkäyttö. Tulokset osoittavat, että yhden-vertaisuussuunnitelmat painottuvat entistä enemmän käytännön tasolle ja sisältävät konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toisaalta tämä ei tarkoita sitä, että kaikki toimenpide-ehdotukset toteutuisivat suunnitelmien tarkoittamalla tavalla. Kaikki arvotason julkilausumat eivät suunnitelmissakaan konkretisoidu käytännön tasolle, ja osallistamisen ja vuorovaikutuksen toimenpiteet esiintyvät usein annettuna pääsynä tietoon tai sidosryhmien ylhäältä alaspäin suuntautuvana aktivoimisena yhteistyöhön ja päätöksentekoon. Tutkimus osoittaa myös, että organisaation tehtävällä ja velvollisuuksilla on vaikutusta niihin yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpiteisiin, joita organisaatio painottaa. Suunnitelmissa voi olla havaittavissa neutraalia tai korostavaa asennoitumista yhdenvertaisuussuunnittelua ja monimuotoisuutta kohtaan. Organisaatio saattaa esimerkiksi suhtautua yhdenvertaisuussuunnitteluun velvollisuutena tai mahdollisuutena. Suunnitelmissa voi näkyä myös organisaation asennoituminen monimuotoisuuteen arvostettavana tai hyväksyttävänä ominaisuutena. Ideaalitilanteessa yhdenvertainen viestintä olisi kaikkia organisaation toimintoja poikkileikkaava teema ja osa organisaation kompetenssipohjaa.
Now showing items 1-2 of 2