Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p7104"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Den offentliga förvaltningens transparens en av grundpelarna för den västerländska demokratin. Statens förvaltningsorgan omfattar inte enbart myndigheter och affärsverk. Staten driver förvaltningsverksamhet även genom sina aktiebolag. Den finska staten äger sammanlagt 68 aktiebolag som varierar i storlek och verksamhetssektor. En del av bolagen bedriver marknadsmässig verksamhet samtidigt som en del sköter offentliga uppgifter. Staten som ägare kan alltså inte använda samma verktyg för alla sina bolag. Denna avhandling ämnar undersöka hur staten som aktieägare använder sin makt i de statligt ägda aktiebolagen. Med vilka transparensmekanismer kan staten som ägare påverka på bolagets verksamhet och därmed främja transparensen i verksamheten? Avhandlingen baserar sig på en innehållsanalys av tillhörande lagstiftning och direktiv. För att kunna besvara på frågorna identifieras transparensmekanismer som sedan analyseras enligt den teoretiska referensramen. Vidare undersöks hur dessa transparensmekanismer de facto påverkar på transparensen i de statligt ägda aktiebolagen. Det som är i fokus är hur staten som aktieägare använder sig av de olika tillvägagångssätten som den teoretiska referensramen bygger upp. Enligt resultaten av avhandlingen är statens påverkningsmöjligheter i bolagen begränsade. Den finska statens ägande i bolag som verkar på en öppen marknad kan ses som vilken som helst investering, eftersom staten har begränsad kontroll och inflytelse i dem. Däremot ligger problematiken med statligt ägarskap av aktiebolag i bolagen med specialuppgifter eller bolag som är strategiskt viktiga för staten. Bolagen med specialuppgifter, som bedriver verksamhet som staten och allmänheten är beroende av, kan inte jämföras med andra aktiebolag, utan med myndigheter som annars skulle sköta uppgifterna. Skillnaderna i transparenskraven är stora mellan ett aktiebolag vars uppgift är att bedriva marknadsmässig verksamhet och ett bolag som sköter ett offentligt uppdrag i monopolställning. Denna avhandling skrapar ytan av transparensproblematiken i aktiebolag som ägs av offentliga instanser. Statens aktiebolag är, även om den bristfälliga insynen i dem är klar, inte det största problemet i den utvidgade förvaltningen. De finska kommunerna äger över 1200 aktiebolag som sköter diverse uppgifter inom kommunfältet.
-
(2018)This study provides an analysis on the role of communications in enhancing tax compliance from building an overall view of OECD’s Forum of Tax Administration’s member countries’ tax administrations’ perceptions about communications’ role on improving tax compliance. Prior to this study, there was no comprehensive view about the state of communications in the aforementioned countries. This study examines the perceptions of tax administration communications departments on whether tax compliance can be improved by means of communication. In the recent tax-related theories, there are two ways of encouraging the payment of taxes: coercive power and trust. According to theories, trust can be increased by the transparency that modern government communication is nowadays very much aimed towards. The tax communication units of OECD’s Forum of Tax Administrations' member countries' tax administrations were viewed in regards of organisational factors, communication practices and strategic approaches. This study has been carried out as a quantitative observational study targeting the members of the aforementioned network. An online survey was used to collect the data and was sent to the member countries in 2017 and 2018. This way it was possible to gain further insight with the year-by-year comparison. In addition, the data obtained through the survey was compared to other materials such as the OECD's Tax Administration Series. Key concepts and theories are related to tax compliance, government communication as well as transparency and trust. One of the key findings of the study is that the size of the tax administrations does not have impact on communications departments’ perceptions or activities on enhancing tax compliance with communications. Seems that tax administrations have not been able to leverage the economics of scale communications-wise. All of the tax administrations perceived their communications to be successful despite the variance in their actual performance within strategic goals, usage of different media channels or monitoring their performance. However, tax administrations’ attitudes towards transparency have moved in a positive direction within one year. According to the results, communication measurements are underutilised, as they could be reflected more with the goals and directions of communication strategies. The link between strategic objectives and practice is broken, despite the fact that tax administrations use a wide range of different service channels, marketing communicational tools as well as social networks when communicating towards tax payers and stakeholders. With this in mind, it can be said that on a general level, tax administrations are well prepared for the challenges of the new information age and its pressures for more transparency, but do not necessarily have the optimal organisational setting for it yet.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastelen sitä, millaisena ongelmana turvallisuus esitetään Matti Vanhasen ensimmäisen ja toisen hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelmissa. Kiinnostuksen kohteeni on erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin roolit ja turvallisuusyhteistyön vaikutus niihin. Aloitan tutkielman ohjelmien turvallisuuskäsitysten analysoinnilla sen valossa, millaisia politiikkoja niissä turvallisuuden parantamiseksi esitetään. Carol Bacchin esittämän ongelmarepresentaatioihin pureutuvan lähestymistavan tuloksia käytän rakentaakseni yleiskuvan ohjelmien eroista ja yhtäläisyyksistä. Tämän jälkeen syvennyn yksityisen ja julkisen turvallisuuden problematiikkaan erittelemällä tarkemmin ohjelmien mainintoja yhteistyöstä. Lopuksi käytän kriittisen turvallisuustutkimuksen tarjoamaa kysymyksenasettelua ja katson tarkemmin, kuka ohjelmissa suojelee ketä, ja miltä. Tätä kautta tarkastelen sitä, miten turvallisuuden tuottaja ja suojelun kohde vaikuttavat turvallisuuden määrittelyyn. Yleisen tarkastelun tulos on, että toiseen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan siirryttäessä sosiaalityön paikan tärkeimpänä turvallisuutta edistävänä toimenpiteenä ottavat kasvatus ja koulutus; painopiste siirtyy rakenteista yksilöön. Toisaalta ensimmäisestä toiseen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan siirryttäessä yhteistyö laajenee viranomaisyhteistyöstä viranomaisten kumppanuudeksi elinkeinoelämän kanssa. Tässä elinkeinoelämän ja viranomaisten turvallisuusyhteistyössä elinkeinoelämän käsitys turvallisuudesta samaistuu kilpailukykyyn, ja käsitys turvallisuuden ylläpitämisestä kilpailukyvyn suojaamiseen häiriöiltä. Yhteistyötä käsittelevissä asiakirjoissa viranomaisia vaaditaan sitoutettavaksi yhteistyöhön lainsäädännönkin keinoin, yksityiselle sektorille yhteistyötä taas kuvaillaan enemmän siitä saatavalla hyödyllä. Se, että yksityisen sektorin pitäisi saada yhteistyöstä konkreettista hyötyä, näyttäisi myös yhteistyön käytännön toteutuksissa osaltaan vaikuttaneen siihen, että yksityisen sektorin edustajat pystyisivät määrittelemään yhteistyön agendaa sen viranomais- tai kunnallishallinto-osapuolta enemmän. Yhdessä yksilön vastuuttamista korostavien politiikkojen kanssa kilpailukykyeetoksen nousu maalaakin kuvaa kilpailukykyvaltiosta, jossa yksityisen ja julkisen sektorin välinen suhde on muotoutumassa uudelleen ensin mainitun hyväksi tavoilla, jotka vaikuttavat myös siihen julkisen sektorin turvallisuusviranomaisten toimintaan, jota ei suoraan olla yksityistämässä tai markkinaistamassa.
Now showing items 1-3 of 3