Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p7505"

Tutkielman tavoitteena on tarkastella kulttuurin vaikutusta syyllisyyden ja häpeän tunteisiin Suomessa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Syyllisyyden ja häpeän kokemuksissa on usein ajateltu olevan suuriakin kulttuurisia eroja ja perinteisesti Yhdysvallat ja Japani ovat erotettu toisistaan syyllisyys- ja häpeäkulttuureina. Toisaalta myös suomalaisiin on toisinaan liitetty stereotypia häpeäherkkyydestä. Todellisuudessa syyllisyyden ja häpeän kulttuurienvälisistä eroista tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän. Tutkielmassa hyödynnettävä aineisto on osa laajempaa kulttuurienvälistä tutkimushanketta. Työssä tarkastellaan faktorianalyysin avulla vastaajien raportoimissa tilannekuvauksissa esiintyvien syyllisyys- ja häpeäkokemuksien sisältämiä emootiokomponentteja. Lisäksi tutkielmassa vertaillaan syyllisyyden ja häpeän tunteiden yleisyyttä yhdysvaltalaisten, suomalaisten ja japanilaisten tilannekuvauksien välillä sekä analysoidaan sukupuolen vaikutusta syyllisyys- ja häpeäkokemuksiin kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että syyllisyys ja häpeä käsitetään samankaltaisesti eri maiden välillä. Häpeäkokemukset muodostavat kaksi erilaista faktoria, nolostumisen kaltaisen häpeän ja negatiivisen itsearvioinnin kaltaisen häpeän. Japanilaisten raportoimissa tilannekuvauksissa esiintyy enemmän syyllisyyttä ja molempia häpeän muotoja muihin vertailtaviin ryhmiin nähden. Myös suomalaisten keskuudessa korostuu negatiivisen itsearvioinnin kaltainen häpeä, mutta syyllisyyttä ja nolostumista he raportoivat kokeneensa vähemmän kuin muut ryhmät. Puolestaan yhdysvaltalaisten tilannekuvauksissa painottuvat nolostumisen ja syyllisyyden kokemukset. Lisäksi Yhdysvalloissa ja Suomessa naisten tilannekuvauksissa korostuvat häpeän ja syyllisyyden kokemukset miehiin nähden, mutta Japanin osalta tulokset ovat päinvastaisia. Tutkielmassa ei saatu näyttöä perinteiselle erottelulle syyllisyys- ja häpeäkulttuurien välillä. Häpeän jakautuminen kahdeksi erilaiseksi häpeän muodoksi voi osittain selittää ristiriitaisia tuloksia aiemmissa tutkimuksissa. Niinpä häpeän eri muotoja olisi hyvä tutkia tarkemmin tulevaisuudessa. Tulokset myös korostavat sitä, kuinka syyllisyys- ja häpeäkokemuksia olisi hyödyllistä tutkia emootioiden komponenttien avulla, usein tutkimuksissa hyödynnettyjen erikielisten ja usein myös merkitykseltään hieman erilaisten emootiotermien sijasta.