Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p858"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan ja analysoidaan varhaisen kotoutumisen vaiheessa olevien pakolaisten sekä turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Palvelujen käyttöä kuvataan yleisellä tasolla, mutta vertaillaan myös eroja niiden käytössä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitetään terveyspalvelujen käyttöä selittäviä tekijöitä. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on pirstaleinen ja palvelujärjestelmän integrointiin on kohdistunut painetta jo useiden vuosien ajan. Palvelujärjestelmän hajanaisuus aiheuttaa, että palvelujen saavutettavuuteen liittyy haasteita. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden palvelujen käytöstä tietoa on vähänlaisesti. Tämän tutkielman tarkoituksena on avata PROMEQ-hankkeen kyselyaineistoa, jossa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden palvelujen käyttöä on analysoitu 6 kk ajanjaksolta. Palvelujen käyttöä vertailtiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä. Vertailua tehtiin sen suhteen, oliko henkilö käyttänyt palvelua kertaakaan viimeisen 6 kk aikana. Tähän vertailuun käytettiin khiin neliötestiä sekä laskettiin riskivetosuhteet jokaisen palvelun kohdalta. Terveyspalvelujen käytön määrään yhteydessä olevia tekijöitä varten tutkielmassa tehtiin lineaarinen regressiomalli. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja palvelujen käytössä. Nämä oikeudelliset luokittelut eivät olleet mielekkäitä luokkia terveyspalvelujen käyttöä tarkastellessa. Kielitaito oli yhteydessä terveyspalvelujen käytön määrään. Mitä paremmaksi vastaaja koki kielitaitonsa, sitä enemmän hän käytti terveyspalveluja. Tilastollisesti melkein merkitsevällä tasolla vaikutti myös vastaajan arvio vuosittaisesta rahatulosta. Pienimpään tuloluokkaan kuuluneet (alle 5000 € vuodessa) käyttivät vähemmän terveyspalveluita, kun sitä verrattiin suurimpaan tuloluokkaan (yli 15 000 €) vuodessa.
-
(2023)Potilaiden saama tieto heidän omasta terveydestään ja hoidostaan on usein vaikeasti ymmärrettävää, sillä se sisältää usein haastavia kielellisiä ilmaisuja ja termejä. Hoidon vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että asiakkaat pystyvät osallistumaan hoitoonsa ja tekemään siihen liittyviä päätöksiä, minkä vuoksi selkeän ja ymmärrettävän tiedon saaminen aiheesta on tärkeää. Ymmärrettävä ja saavutettava potilasviestintä ovat erityisen tärkeitä asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun, potilasturvallisuuden sekä toiminnan tehokkuuden saavuttamiseksi. Satasairaalassa on vastattu tähän haasteeseen kääntämällä potilaille suunnattua tietoa selkokielelle jo yli kymmenen vuoden ajan. Tämä tutkielma on tehty osana Selkokieli Satasairaalassa -tutkimushanketta, jossa tutkitaan selkokielen käyttöönoton prosessia ja sen vaikutuksia eri ammattiryhmien näkökulmista. Tässä tutkielmassa tutkittiin Satasairaalassa asiantuntija-asemassa työskentelevien kokemuksia selkokielenkäyttöönoton prosessista sekä toiminnan tuottamista hyödyistä. Laadullisen tutkimuksen aineistona käytettiin kuutta puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tulosten pohjalta on muodostettu prosessikuvaus selkokielen käyttöönoton prosessista hyödyntäen ADKAR-muutoksenhallintamallia. Merkittävimpiä selkokielen käyttöönoton edellytyksiä ovat Satasairaalassa olleet selkokielen asiantuntemus sekä työntekijöiden ja johdon tuki selkokielen käytölle. Selkokielen käyttöä perusteltiin Satasairaalassa käyttöönoton alkutaipaleella erityisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta, mikä on linjassa sairaalan toiminnan perimmäisten arvojen kanssa. Myös selkeän viestinnän kehittämiseen ohjaava lainsäädäntö ja sairaalassa tunnistettu tarve aiempaa selkeämmän viestinnälle toimivat toiminnan käynnistämiseen kannustavina tekijöinä. Selkokielen käyttö on tuonut hyötyjä asiakkaille, sairaalan henkilöstölle sekä organisaatiolle. Selkokielenkäytön myötä asiakkaiden asiointi on ollut aiempaa mutkattomampaa ja väärinkäsityksistä aiheutuvan lisätyön määrän ja resurssien kulumisen on koettu vähentyneen. Henkilöstöohjeiden kääntäminen selkokielelle on tehostanut työntekijöiden toimintaa ja vähentänyt henkilöstön kognitiivista taakkaa. Haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksen mukaan selkokielen käyttö on vaatinut suhteellisen vähän resursseja ja sen avulla on saavutettu merkittäviä hyötyjä sairaalan toimintaan. Tulosten perusteella selkokielen käyttöönotossa on tärkeää huolehtia erityisesti riittävästä resursoinnista ja selkokielen asiantuntemuksen saatavuudesta. Selkokieli on tuonut hyötyjä, jotka vastaavat useisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa esiintyviin haasteisiin, ja se parantaa palveluiden saavutettavuutta ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Lisää tutkimusta tarvitaan selkokielen käytön vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä potilaiden kokemuksista.
Now showing items 1-2 of 2