Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p8743"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tutkitun tiedon ja päätöksenteon välistä rajapintaa tiedettä edustavien henkilöiden kautta. Tavoitteena on analysoida, miten tieteen asiantuntijoita hyödynnetään päätöksenteon valmisteluelimissä kestävän kehityksen politikka-alalla. Tarkasteluala rajoittuu yhteen Juha Sipilän hallituskauden (2015-2019) aikaiseen laajapohjaiseen työryhmään, jonka tehtävät ovat liittyneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon Suomessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Peter Haasin episteemisten yhteisöjen teoriaa, joka antaa teoreettiset linssit tieteen asiantuntijoiden vaikutusvallan analysoimiselle. Tämän lisäksi teoreettista viitekehystä on täydennetty uusliberalismilla vallitsevana politiikkaparadigmana. Tutkimuksessa sovellettu aineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Ne on tehty edellä mainittuun laajapohjaiseen työryhmään osallistuneille tieteen asiantuntijoille ja virkahenkilöille. Pyrkimyksenä on selvittää, miten tieteen asiantuntijat itse kokevat roolinsa päätöksenteon valmisteluelimissä. Tutkijoiden kokemuksia täydennetään virkahenkilöiden näkemyksillä aiheesta. Haastatteluaineistoa analysoidaan teorian testaamiseen tähtäävän prosessinseurantamenetelmän kautta. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin ”Missä määrin sosiaalisen oppimisen kausaalinen mekanismi selittää tieteen asiantuntijoiden roolia tutkittavassa laajapohjaisessa työryhmässä?” ja ”Miten haastatteluaineistosta esiin nousevat havainnot suhteutuvat uusliberaaliin politiikkaparadigmaan?”. Analyysin keskiössä on episteemisten yhteisöjen teorian pohjalta hahmoteltu sosiaalisen oppimisen kausaalinen mekanismi, joka on jaettu neljään osaan. Analyysin tavoitteena on aluksi katsoa löytyykö kullekin kausaalisen mekanismin osalle tukea empiirisestä aineistosta ja operoivatko ne, kuten episteemisten yhteisöjen teoriassa oletetaan. Tämän jälkeen jo luokiteltua ja analysoitua aineistoa peilataan vasten uusliberaalia politiikkaparadigmaa ja pohditaan, olisivatko empiiriset havainnot selitettävissä myös tätä kautta. Analyysi rakennetaan toimija–rakenne-jännitteen ympärille. Sen kautta tieteen asiantuntijoiden roolia pyritään kuvaamaan täysipainoisesti. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tieteen asiantuntijoiden rooli laajapohjaisessa työryhmässä on työmäärällisesti ollut suuri, mutta heidän asiantuntemustansa on käytetty lähinnä laskelmien ja muistioiden tuottamiseen. Heidän mahdollisuutensa identifioida ongelmia ovat olleet rajalliset. Analyysin perusteella havainto selittyy heidän muita alemmalla asemalla työryhmän sisäisessä hierarkiassa, työryhmään kohdistuneella poliittisella ohjauksella sekä keskeisten sääntely- ja veroinstrumenttien puuttumisella työryhmän toimenpidevalikoimasta. Tutkimustulosten perusteella laajapohjaisessa työryhmässä käytetty asiantuntemus näyttäisi myös henkilöityvän. Työryhmään osallistuneita tutkijoita kuvailtiin heidän akateemisen meritoitumisensa, politiikkarelevantin kommunikointitapansa sekä henkilökohtaisen kiinnostuksensa kautta. Yhdessä näistä kuvatuista ominaisuuksista muodostuu heidän tiedollinen auktoriteettinsa valtionhallinnon silmissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että yhtäältä tieteen asiantuntijat nähdään teknisinä valmistelijoina, mutta toisaalta heille ei olla haluttu antaa tasa-arvoista asemaa työryhmän sisäisessä hierarkiassa. Havainto viittaa siihen, että tieteen asiantuntijat nähdään jollain tapaa myös vallitsevaa asiantilaa rikkovina toimijoina.

Swedish migration policy has undergone a historic shift in the last decade. The aim of this thesis is to gain a deeper understanding of the role of research and researchers in Sweden’s migration policymaking process at a time of heightened politicization and policy change. Based on consensus, the Swedish policy process aims for informed decision making, drawing on research through governmental committees and research institutes. This mixed methods study utilizes a unique data set of 78 Swedish governmental committee reports that discuss migration and integration from 1980 to 2022. This quantitative data traces the number of committees and representation of researchers within these committees. Three expert interviews were conducted to address researchers’ perceived role in policymaking and how changes have impacted the use of research. This thesis employs Paul Sabatier’s Advocacy Coalition Framework (ACF), focusing on coalitions within the migration subsystem and viewing policy change as a change in values. The expert interviewees highlighted how most researchers hold liberal views on migration, striving for open policies. This thesis found that the influence of researchers was greater when their values aligned with the values of the majority coalition and that researchers’ role was minimal in the shift towards restrictive policies. As migration became a salient issue in Sweden in the 1990s, there was a clear peak in the number of governmental committees and percentages of researchers, indicating that researchers had influence in defining migration policy. These numbers continued relatively high until 2022, but with more significant gaps. Committee reports were increasingly published in the second or third year of the governmental cycle, allowing the reigning government to initiate the committee and to vote on the proposed legislation. As migration became politicized, legislation was expedited, leaving little time for researchers’ input and using research symbolically at best. This was especially evident in the dramatic migration policy changes following the refugee crisis in 2015. This thesis concludes that ACF is an underused theoretical framework for migration subsystems, as explaining the policy process and change through values and beliefs was relevant in the case of Swedish migration policy. The findings illustrate that politicization and shifts in values have limited the role and instrumental influence of researchers in migration policymaking. Nonetheless, Sweden’s committee system and organizations such as Delmi continue to provide a channel for researchers to inform policymaking.