Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p9905"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Digital health technologies strive to facilitate physicians’ burdensome work, but their implementations seem to have brought new stressors. Adapting to new ways of working can take time, and positive changes may not be noticed until later. This study aimed to examine associations of longer-term perceived work change due to digitalisation and intensity of digital work with job strain among physicians. Differences in possible associations were examined according to the length of work experience. This study analysed cross-sectional data of the Electronic Health Records as Physicians’ Tools Study collected from physicians (N=4271) working in Finland between January and March 2021. Job strain was measured with three outcomes: stress related to information systems (SRIS), time pressure, and stress. Opinions about how work had changed in the past 3 years were assessed with six statements based on the goals of digitalisation. The intensity of digital work was measured by the number of information systems used and the frequency of telemedicine work conducted. The associations were examined in multivariable linear and logistic regression analyses and adjusted for background variables. The physicians’ mean SRIS and time pressure scores were 3.5 and 3.7, respectively (scales 1–5; a higher score indicated higher strain levels), and 60% reported stress. The majority disagreed with the statement regarding accelerated clinical encounters due to digitalisation, which was associated with higher SRIS (b=.23, 95% CI [.16, .30]) and time pressure (b=.12, 95% CI [.04, .20]). Disagreement with facilitated access to patient information was associated with higher SRIS (b=.15, 95% CI [.07, .23]) and disagreement with supported decision-making was associated with higher SRIS (b=.11, 95% CI [.05, .18]) and greater odds of stress (OR=1.26, 95% CI [1.06, 1.48]). The more active role of patients received the greatest agreement among the physicians, and this agreement was associated with higher time pressure (b=.11, 95% CI [.04, .19]) and greater odds of stress (OR=1.19, 95% CI [1.02, 1.40]). Agreement with progressed interprofessional collaboration was also associated with higher time pressure (b=.10, 95% CI [.02, .18]). Intensive information systems use and intensive telemedicine work were consistently significantly associated with all job strain outcomes. Moreover, a significant interaction effect was found, as physicians who did intensive telemedicine work and had less than 6 years of work experience reported the highest time pressure. Not all physicians have felt that digitalisation would have facilitated their work, not even in the longer term, which may expose them to different strains. Digitalisation appears as a long work change process, where physicians would need constant support. In particular, early-career physicians could benefit from training to promote the time management skills needed for telemedicine work. Moreover, the functions, usability and interoperability of digital health technologies should be developed to support clinical encounters better. It would also be essential to improve the availability of digital support for patients in society, as physicians’ job strain related to patient activation might imply patients’ weak readiness to self-manage their health digitally.
-
(2019)Digitalisaatio on kiistatta ollut yksi 2000-luvun trendi-ilmiöistä. Digitalisointi on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä yhteiskuntaa ja yrityksiä muuttavista suuntauksista niin lähitulevaisuudessa kuin pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia valtionhallinnon julkisten palveluiden digitalisointia sisäasiainhallinnonturvallisuusviranomaisten näkökulmasta ja selvittää, millaisia erityispiirteitä turvallisuusviranomaisilla on ja miten nämä vaikuttavat turvallisuusviranomaisten digitalisointiprosesseihin. Tutkimuksen case-hankkeena toimii Handi-palvelu. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen, ja se toteutetaan teemahaastatteluina. Haastateltavat valikoituvat sisäministeriön hallinnonalalta heidän pääsääntöisten työtehtäviensä sekä asiantuntijuuden ja kokemuksen perusteella. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja sovitetaan teoria osuudessa esitettävään teoreettiseen viitekehykseen. Tutkielman päätavoitteena on tunnistaa sisäisen turvallisuuden viranomaisten erityispiirteitä digitalisoitaessa julkisia palveluita. Lisäksi tutkitaan näitä erityispiirteitä ja niiden palveluiden digitalisoinnille asettamia vaatimuksia. Tutkimus osoittaa, että turvallisuusviranomaisilla on muihin toimijoihin nähden olevia erityispiirteitä, mm. tietoa, joka tekee toiminnan läpinäkyvyydestä haasteellisempaa, eikä toiminnan ja tiedon avoimuus ei sellaisenaan toteudu turvallisuusviranomaisten osalta. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi Handi-palvelun käyttöönoton sujuvuudessa nousivat sisäisen turvallisuuden viranomaisilla tietoturva-asiat. (turvaluokitus jne.) Turvallisuusviranomaisten erityispiirteiden tunnistaminen muodostaa turvallisuusviranomaisille mahdollisuuden määritellä omat digitalisoinnin periaatteet Turvallisuusviranomaisten kannalta on myös tärkeää, että yhtenäiset digitalisoinnin periaatteet muotoillaan kilpailukyvyn, organisaation kehittämisen ja kannalta. Turvallisuusviranomaisten digitlaisoinnin periaatteet mahdollistavat jatkossa digitalisointihankkeiden mahdollisimman tehokkaan käyttöönoton. Digitalisation has undoubtedly been one of the trends of the 21st century. It has been identified as one of the most important changes in society and business in the near and long term. The aim of the study is to research the effect of digitalisation of public services from the internal security officials point of view and to identify the specific features of security authorities and their impact on security authorities' digitization processes. The Handi service is a case study for this thesis. The research is qualitative in nature and is carried out as theme interviews. The interviewees are selected from the Ministry of Interior administration based on their main job responsibilities, expertise and experience. Semi-structured thematic interviews are analyzed by means of content-based content analysis and fitted into the theoretical framework presented in the section. The main objective of this thesis is to identify how successful the digitisation of public services, ie the introduction of the service, has been from the internal security authoritiespoint of view. Finally, the possibilities for the Ministry of the Interior and security authorities to develop digitalisation processes will be explored and the specificities of internal security authorities in digitising public services will be identified. From the security authorities point of view, the digitalisation of public services has been successful in terms of both service integration and integration. Security authorities have special features in relation to other actors, including: information that makes the transparency of activities more challenging, and the transparency of activities and information as such does not apply to the security authorities. One of the key challenges for the smooth implementation of the Handi service was the security issues raised by the internal security authorities. (security classification, etc.) Recognizing the special features of security authorities enables security authorities to define their own It is also important for the safety authorities to formulate uniform principles for digitalisation in terms of competitiveness, organizational development and. The principles of digitalisation of the security authorities will enable the most effective implementation of digitization projects in the future.
-
(2021)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan raskaana olevien naisten kokemuksia päihdehoidos-ta ja muista heidän käyttämistään sosiaali- ja terveyspalveluista. Tutkimuskysymyksenä on, millaisena raskaana olevat naiset kokevat hoidon Helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Riippuvuuspsykiatriassa sekä käyttämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimustehtävänä on selvittää, mitä naiset ovat odottaneet hoidolta ja palveluilta, millaisena he ovat kokeneet autetuksi tulemisen sekä mitä esteitä ja haasteita he ovat kokeneet. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ymmärrystä raskaudenaikaisesta päihdehoidosta ja eri palveluista hoidon ja palvelujen kehittämisen tueksi. Tutkimus toimii osaltaan myös sosiaalityön puheenvuorona terveydenhuollon moniammatillisessa keskustelus-sa. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Aineistona on kuusi yksilöhaastattelua. Tutki-muksen viitekehyksen muodostaa kriittinen realismi, jonka näkemyksen mukaan todellisuu-della on kerrostunut luonne. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönana-lyysia. Tutkimuksen mukaan parhaimmillaan naisten hoito ja palvelut ovat sujuvia ja kohtelu on niis-sä kunnioittavaa. Apua ja tukea saa nopeasti ja vaivattomasti ja työntekijöihin muodostuu luottamuksellinen suhde. Huonoimmillaan palvelut ovat lisänneet naisten haavoittuvaa ase-maa kategorisoimalla heitä päihteitä käyttäneiksi ja asettamalla heidän vanhemmuutensa ja päihteettömyytensä epäilyksen alaisiksi. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että organisaatioihin muodostuu toimintakulttuureja, jotka joko tukevat naisia tai lisäävät heidän haavoittuvaa asemaa palvelujen käyttäjinä. Tut-kimuksen naiset pyrkivät toteuttamaan vahvaa toimijuutta palveluissa ja vanhemmuudessa, mutta törmäsivät usein esteisiin. Organisaatiot joko toistavat yhteiskunnassa esillä olevia asenteita päihteitä käyttäneitä naisia kohtaan tai pyrkivät vastustamaan niitä kunnioittavalla kohtelulla ja luottamusta rakentamalla.
Now showing items 1-3 of 3