Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p9949"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Finanssikriisin seurauksena keskuspankkien rahapolitiikan liikkumavara on vähentynyt, mikä on johtanut vaihtoehtoisten rahapolitiikan strategioiden harkitsemiseen. Yksi ehdotetuista strategioista on siirtyminen hintatasotavoitteeseen. Hintatasotavoitteessa keskuspankki pyrkii pitämään hintojen kehityksen valitsemallaan tavoiteuralla ja korjaa inflaatiotavoitteesta poiketen menneiden shokkien aikaansaamat poikkeamat. Tutkielmassa tarkastellaan viimeaikaista tutkimusta hintatasotavoitteseen liittyen ja selvitetään voisiko hintatasotavoite olla parempi rahapolitiikan strategia kuin inflaatiotavoite. Tarkastelun keskiössä ovat hintatasotavoitteen vahvat oletukset, mahdolliset edut ja siirtymän riskit. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus ja tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva tutkimuksesta ja selvittää mihin jatkotutkimus pitäisi suunnata. Hintatasotavoitteen mahdollisia etuja ovat hintojen pitkän aikavälin ennustettavuus, inflaation ja tuotannon volatiliteetin vähentyminen sekä parempi suoriutuminen nollakorkorajalla. Edut voivat olla haastavia saavuttaa ja ne nojaavat vahvoihin oletuksiin inflaatio-odotuksien muodostumisesta uuskeynesiläisen mallin mukaan sekä keskuspankin kyvystä sitoutua siihen strategiana. Hintatasotavoitteeseen siirtymiseen liittyy paljon riskejä ja kustannuksia, joiden seurauksena nettovaikutus voi olla negatiivinen. Talouden toimijat eivät välttämättä sisäistä uutta strategiaa, jolloin vaikutus inflaatio-odotuksiin jää vaimeaksi. Lisäksi se saattaa aiheuttaa haasteita keskuspankin kommunikaatiolle ja uskottavuuden ylläpitämiselle. Hintatasotavoite suoriutuu teoriassa inflaatiotavoitetta paremmin, mutta tulokset ovat malliriippuvaisia ja usein ristiriitaisia keskenään. Lisätutkimuksen tarpeet liittyvät inflaatio-odotuksien muodostumiseen, oppimisvaiheen kestoon ja keskuspankin uskottavuuden ylläpitämiseen. Keskuspankit näkevät hintatasotavoitteen riskit edelleen merkittävinä ja siirtymä olisi monella tapaa hyppy tuntemattomaan.
-
(2022)During the past decade, central banks have become even more central to modern economies than before. Their main goal is price stability, and they try to achieve it with various methods. The effectivity of the traditional methods, especially controlling the short-term interest rates, has become smaller due to the zero lower bound constraint, and new unconventional methods have been introduced. This thesis investigates the effects of the unconventional monetary policy actions of the European Central Bank. Structural vector autoregressive models are one of the main tools in studying the effects of the monetary policy. To identify a monetary policy shock, one traditionally needs to impose restrictions to the model. However, that requires restrictive assumptions about the dynamics of the model which is being studied. To overcome this issue, one can identify the shocks statistically by some properties of the data, without any additional restrictions. A key benefit of statistical identification is the possibility to test the plausibility of previously used sign or zero restrictions. In the empirical application of this thesis, a Bayesian vector autoregressive model identified statistically based on non-normality of the error terms is utilised to study the effects of the European Central Bank's unconventional monetary policy. The Bayesian estimation was performed with a Differential Evolution Markov Chain algorithm, allowing fast calculation. The empirical analysis resulted in two key findings. First, the impulse response functions implied by the model are in line with previous studies and the statistically identified model gives support to the previously used sign restrictions. Second, the model is sensitive to the sample period which suggests that the effects of the European Central Banks policy actions might have changed over time.
Now showing items 1-2 of 2