Browsing by Issue Date
Now showing items 101-120 of 5644
-
(2024)Maanpuolustustahto on yksilön ja valtion suhdetta kuvaava käsite, joka ilmentää kansalaisten kokemusta valtiosta puolustamisen arvoisena sekä halua puolustaa sitä. Sillä voidaan viitata joko sotilaalliseen maanpuolustukseen tai laajemmin toimintaan yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Poliittisessa keskustelussa maanpuolustustahtoa käytetään usein vahvistamaan valtion puolustuskyvyn uskottavuutta tai oikeuttamaan puolustukseen liittyviä päätöksiä ja investointeja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maanpuolustustahtoon liitettyjä merkityksiä valtioneuvoston puolustusselonteoissa. Tarkempina tutkimuskysymyksinä selvitetään, miten maanpuolustustahto on esillä vuosien 2001–2021 puolustusselonteoissa ja millaisin keinoin kansalaisten maanpuolustustahtoon voidaan puolustusselontekojen perusteella vaikuttaa. Aineiston muodostanutta kuutta puolustusselontekoa tutkitaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen perusteella maanpuolustustahto ilmenee puolustusselonteoissa rakenteellisesti, asenteellisesti ja osallistuvasti. Ilmenemismuodoista rakenteellinen viittaa maanpuolustustahtoon osana Suomen puolustuskykyä ja sen uskottavuutta, asenteellinen yksilöiden suhtautumiseen maanpuolustusta sekä Puolustusvoimia kohtaan ja osallistuva kansalaisten haluun ja valmiuteen toimia puolustuksen hyväksi. Selonteoissa esitetyt keinot maanpuolustustahtoon vaikuttamiseksi voidaan jaotella maanpuolustuskoulutukseen, vapaaehtoisen maanpuolustuksen edistämiseen, yhteistoimintaan yhteiskunnan eri sektorien välillä sekä puolustushallinnon julkisuuskuvaan vaikuttamiseen. Tutkimus syventää ymmärrystä maanpuolustustahdon merkityksestä osana Suomen puolustuspolitiikkaa ja tarjoaa ajankohtaista tietoa käsitteen käytöstä puolustushallinnon keskeisissä ohjaavissa asiakirjoissa. Jatkotutkimusaiheina nostetaan esiin muun muassa monipuolisempi kyselytiedon tuottaminen sekä maanpuolustustahtoon liittyvien toimenpiteiden vaikutusten arviointi.
-
(2024)Carbon pricing is gaining momentum across developing countries such as the Philippines. Along with its strong commitment to increase the shares of renewable energy sources and excise taxes on fuels already in place, the government passed the House Bill No. 4939 aiming to tax households Php 1 for every kilogram of $CO_2$ emission per kilowatt hour (kWh) of power consumption. This raises varying opinions in the public if carbon tax is necessary compared to the amount of emissions of the country as a whole, amounting only to .48\% of total global emissions. Existing literature yields diverse results on the progressiveness of carbon tax in terms of its distributional effects. Most developed countries with active carbon taxation prove it to be progressive across different income groups. However, in developing countries such as the Philippines, studies show varying outcomes -- some argue that carbon tax would be regressive and would hurt the most vulnerable populations. Others also say that it would most affect the middle class, while few conclude that it can progressive in some developing countries. The Almost Ideal Demand System (AIDS) is used in this thesis to determine the change in household consumption across different income groups in the Philippines. The results show a regressive reaction to the increase in the price of electricity. The simulation resulted to a nearly similar pattern in the overall changes in consumption by varying degrees. The changes are most substantial in the poorest and richest households, meanwhile slight changes in the middle groups. However, by taking the income and cross-price elasticity of demand, the commodities are determined to be whether a necessity or luxury good and a complement or substitute good. The maximizing household then decides from which commodities to cut back in order to compensate to the carbon tax on electricity. The lowest income has the most percentage increase in the consumption of electricity, compensating from the necessities such as food. The middle groups follow by less percentage increase. Meanwhile, the highest income decreases its budget share for electricity, making way to increase on its other more important expenses. The elasticity of demand for carbon-intensive goods plays a role in determining the distributional effects of a carbon tax. In this thesis, the Php 1 carbon tax would affect the lowest income household in substantial amount compared to their actual energy consumption. This concerns policy makers of the social equity, and fairness of carbon tax. The House Bill No. 4939, when approved, takes the first step to adapting carbon tax in the Philippines.
-
(2024)Yritysvastuullisuus on noussut 2000-luvulla yhä keskeisempään rooliin yritysten viestinnässä, EU-tason regulaatiossa sekä laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhä useampi yritys kertoo huomioivansa vastuullisuuden ja toimivansa vastuullisesti. Samanaikaisesti käsitys siitä mikä tekee yrityksestä vastuullisen jää usein avoimeksi ja kuulijan arvioitavaksi. Tutkielmassa tarkastellaan kymmentä YK:n alaisen Global Compact -aloitteeseen kuuluvaa markkina-arvoltaan suurinta suomalaista pörssiyritystä. Aineistona käytetään yritysten uusimpia saatavilla olevia vuoden 2022 yritysvastuuraportteja. Keskeistä tutkimuksessa on pyrkiä tarkastelemaan yritysten vastuullisuuspuhetta niiden laatimissa raporteissa keskittyen kuvailemaan yritysten esittelemiä vastuullisuustoimenpiteitä ja -puhetta. Tutkielma hyödyntää teoreettisena viitekehyksenään kolmea yritysvastuullisuutta tutkivaa teoriaa: sidosryhmäteoriaa, yrityskansalaisuutta sekä laillisuusteoriaa. Teoreettisen mallin soveltaminen tutkielman analyysiosuudessa on toteutettu analysoimalla jokaista teoriaa yritysvastuuraporttien sisältöjä vasten laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielman analyysin kautta osoitetaan miten yritysten vastuullisuustoimissa ja niiden esittelemisessä on selkeä suhde edellä mainittuihin teorioihin.
-
(2024)Tämä tutkielma käsittelee lontoolaisen jalkapallojoukkue West Ham Unitedin fanien suhtautumista seuraa ravistelleisiin taloudellisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Tutkielmaa varten on suoritettu kaksi kuukautta kestänyt etnografinen kenttätyö Lontoossa, Newhamin kaupunkipiirissä syksyllä 2023. Tutkimusaineisto muodostuu osallistuvan havainnoinnin avulla kerätyistä kenttämuistiinpanoista sekä puolistrukturoiduista haastatteluista. Tutkielma paikantuu pääasiassa urheiluantropologian ja antropologisen fanitutkimuksen perinteisiin. Se osallistuu erityisesti kasvavaan yhteiskunta- ja kulttuuritieteelliseen keskusteluun jalkapallon kaupallistumisesta ja faniuden globalisoitumisesta. Englannin Valioliigassa tapahtuneet muutokset, kuten monikansalliset omistussuhteet, modernisoidut stadionit, korkeat lippujen hinnat ja kasvava turismi, ovat vaikuttaneet laajalti seurojen ja fanien väliseen dynamiikkaan. Tutkielmassa näitä muutoksia hahmotetaan erityisesti hyperkapitalisoitumis- ja globalisoitumisprosessien kautta määrittyvänä uutena aikakautena. Tämä tutkielma syventyy siihen, miten parhaillaan uuden aikakauden muutosprosesseja läpikäyvän West Ham Unitedin fanit neuvottelevat uudelleen fani-identiteettiään ja faniuden käytäntöjään muutosten seurauksena. Tämän lisäksi se tarkastelee seuran fanikannan globalisoitumisen myötä syntyneitä kansainvälisiä sosiaalisia verkostoja. Tutkielmalla on kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: miten fanit suhtautuvat West Hamin uuteen aikakauteen, ja miten West Hamin uusi aikakausi on vaikuttanut fanien elämään. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu pääasiassa antropologi Marc Augélta sovellettuun epäpaikan teoriaan, jonka kautta tarkastellaan seuran uutta kotistadionia ja sen lähiympäristöä. Augén mukaan epäpaikat ovat identiteettiä vailla olevia tiloja, joita yhdistää historiattomuus ja kulttuuristen erityispiirteiden puute. Fanikannan kansainvälistymistä tarkastellaan sosiologi Ronald Robertsonin glokalisaation teorian avulla. Sen kautta globalisaatio ymmärretään mikrososiologisena ilmiönä: kulttuurien ja tapojen yhteen kietoutumisena, joka synnyttää uniikkeja ilmiöitä eri puolilla maapalloa. Tutkielman tutkimusaineistosta nousee esiin fanien uutta aikakautta seurannut petetyksi tulemisen kokemus, jonka ytimessä on tunne siitä, että seura ikään kuin "ryöstettiin" faneilta muutosten seurauksena. Fanit ovat kuitenkin löytäneet uuden tilanteen myötä uusia yhteisöllisyyttä ja autonomiaa lisääviä toimintamalleja. Tutkielma argumentoi, että vaikka markkinavoimat sanelevatkin reunaehtoja faniudelle, fanit luovat aktiivisesti uusia käytäntöjä ja traditioita, joiden avulla fani-identiteettiä neuvotellaan uudelleen. Faniutta tuotetaan aktiivisesti ja sille annetaan jatkuvasti uusia merkityksiä. Fanius tapahtuu siten tekemisen kautta, eivätkä sen muutokset ole paikannettavissa ainoastaan passiivisena näyttäytyvään markkinapragmatismiin, joka on viimeaikaisissa tutkimuksissa voimakkaasti esiin nostettu ilmiö. Tutkimusosallistujien mukaan kansainvälisten, kaukaa toisesta maasta West Hamia kannattavien fanien määrä on lisääntynyt uuden aikakauden myötä. Fanikannan globalisoitumisen seurauksena paikallisten ja kansainvälisten fanien välille on syntynyt uniikkeja valtioiden rajat ylittäviä sosiaalisia verkostoja, joita luodaan jatkuvasti lisää sekä stadionilla että sosiaalisen median faniryhmissä. Kansainvälisiä faneja ei rinnasteta turisteihin, vaan paikalliset fanit pitävät heitä tasavertaisina kannattajina. Tutkielma argumentoi, että faniuden paikallinen ja kansainvälinen muoto ovat toisiinsa kietoutuneita ilmiöitä, joiden keskinäinen luomisprosessi on dialektinen ja relationaalinen. Ympäri maailmaa levinneestä fanikannasta on tullut vakiintunut osa sitä, mitä West Ham -fanius tänä päivänä on.
-
(2024)Maisterintutkielmani käsittelee ulkomaalaisvalvontaa suomalaisen kontrollipolitiikan osana toisen maailmansodan kynnyksellä. Tutkielman yleisessä osassa tarkastellaan järjestelmän rakenteita eli ulkomaalaislainsäädäntöä ja erityisesti Etsivän keskuspoliisin (EK) ja sittemmin Valtiollisen poliisin (Valpo) roolia ulkomaalaisvalvonnassa. Samalla laajennetaan näkökulmaa erityisesti yhteiskuntahistoriallisella kontekstoinnilla. Yksittäistapauksessa puolestaan havainnollistetaan, kuinka lakia sovellettiin ja kuinka eri viranomaiset toimivat ulkomaalaisvalvontaa toteuttaessaan. Tapausesimerkkinä on Suomeen vuonna 1937 saapuneen Viron kansalaisen, insinööri Aleksander Saidelsonin, oleskelu- ja työlupahakemusprosessi, jota myös peilataan aikakauden yleistä ratkaisukäytäntöä vasten. Tutkielman aineistona on käytetty EK-Valpon, sosiaaliministeriön ja Kuopion lääninhallituksen arkistoja sekä alkuperäistä lainsäädäntöä ja tilastollisia aineistoja 1930-luvulta. Suurin osa aineistosta on peräisin EK-Valpon henkilömapeista. Mukana on myös aineistoja virolaisista arkistoista (Eesti Juutide Arhiiv ja Eesti Rahvusarhiiv). Saidelson saapui maahan matkakortin turvin vuonna 1937 ja perusti kemiantehtaan Suonenjoen kirkonkylälle. Saidelsonin toimista levisi kylällä pian huhuja, ja tapaus päätyi EK:n paikallisosaston käsiteltäväksi. Tiedusteluun ja päätöksentekoprosessiin osallistui viranomaisia kaikilta tasoilta; piirin nimismies, lääninhallitus, EK-Valpon paikallisosasto ja pääosasto, sosiaaliministeriö ja ulkoministeriö. Myös paikallisilla asukkailla oli oma osuutensa, ja esille nouseekin paikallisyhteisön merkitys osana valtion kontrollipolitiikkaan lukeutuvaa ulkomaalaisvalvontaa. Aineistosta tulee ilmi paitsi ulkomaalaisiin kohdistunut yleinen epäluulo ja valvonnan tarkkuus, myös viranomaisten välinen hierarkia. Ulkomaalaisvalvonta oli jo lain mukaan EK-Valpon vastuulla, mutta oleskelu- ja työlupia koskeva päätösvalta kuului 1930-luvulla ministeriöille ja lääninhallituksille. Toisaalta hierarkian voi nähdä myös päinvastoin, sillä lääninhallitusten ja ministeriöiden päätökset saattoivat pitkälti perustua EK-Valpon lausuntoihin. Aineistosta voidaan päätellä, että lakeja sovellettiin osittain mielivaltaisesti, eivätkä viranomaiset aina itsekään olleet perillä niiden sisällöstä. Vuonna 1938 voimaan astunut uusi ulkomaalaisasetus ei sinänsä asettanut kovin tiukkoja vaatimuksia maahan saapumiselle tai oleskelu- ja työluvan myöntämiselle. Lain lähtökohtana oli, että oleskelulupa tuli myöntää, jos ei ollut syytä hylätä sitä. Saidelsonin kohdalla viranomaiset kuitenkin sovelsivat lakia aivan päinvastoin: heidän lähtökohtanaan oli, että lupaa ei tullut myöntää, jos sille ei ollut erityistä syytä. Erityiseksi syyksi taas ei riittänyt viisi henkilöä työllistänyt tehdas tai siihen sijoitettu huomattava pääoma.
-
(2024)I utvecklade länder har globalisering, teknologiska framsteg och diversifiering inom industrisektorn minskat efterfrågan på lågkvalificerad arbetskraft. Detta har resulterat i en ökad specialisering mot kunskapsintensiva och högproduktiva arbetsuppgifter, vilket har haft negativa konsekvenser för lågutbildade arbetstagare. I respons till arbetsmarknadens ökade efterfrågan på högkvalificerade arbetstagare, genomfördes skolreformer under 1900-talet, som förlängde den obligatoriska utbildningen, i de flesta utvecklade länder. Denna avhandling undersöker effekten av skolgång på arbetsmarknadsrelevanta kognitiva färdigheter och arbetsmarknadsutfall genom att utnyttja exogen variation i utbildningsnivåer, som genererats av dessa skolreformer, med data från PIAAC-undersökningen. Genom att använda den kontinuitetsbaserade lokala polynomiska regression discontinuity metoden (RDD) utforskas effekterna av obligatoriska skolreformer på testresultat i läsförståelse och räknefärdigheter, logaritmerade timlöner samt sannolikheten för sysselsättning för ett kombinerat urval som består av Belgien, Danmark, Frankrike, Grekland, Irland och Spanien. Därutöver kontrolleras för heterogeniteten i behandlingseffekterna genom att härleda landspecifika behandlingseffekter för att korrekt återspegla de varierande påverkningarna av skolreformerna mellan länderna. En signifikant inverkan av att vara föremål för en obligatorisk skolreform på antalet avlagda skolår identifieras enbart för Belgien. För Belgien varierar effekten från det första steget för antalet avlagda skolår mellan 1,466 och 2,545 år beroende på polynomjusteringen och den tillämpade bandbredden. Dessutom identifieras en signifikant inverkan av behandlingstilldelningen på kognitiva färdigheter uteslutande för Belgien. Intentionto-treat-effekten (ITT) av att vara föremål för den obligatoriska skolreformen på testresultat i läsförståelse är 0,332 standardavvikelser för justeringar av polynom av första graden och 0,529 standardavvikelser för justeringar av polynom av andra graden. De uppskattade lokala genomsnittliga behandlingseffekterna (LATE) av behandlingstilldelningen på testresultat i läsförståelse är lägre, med värden på 0,238 respektive 0,189 standardavvikelser för individer som mottog behandlingen. Sammantaget tyder konvergerande genomsnittliga koefficienter på att den positiva korrelationen mellan utbildning och testresultat i läsförståelse nästan uteslutande beror på ett kausalt förhållande mellan dem. Inga diskontinuiteter observeras för testresultat i räknefärdigheter omkring gränsvärdet för det sammanslagna urvalet eller för något enskilt land. För sannolikheten att vara sysselsatt är samtliga punktskattningar för ITT-effekterna för de enskilda länderna positiva men statistiskt insignifikanta. Trots detta observeras signifikanta genomsnittliga viktade ITT-effekter av behandlingstilldelningen på sannolikheten för sysselsättning för det kombinerade urvalet. För justeringar av polynom av första graden ökar sannolikheten för sysselsättning med 7,77 och 9,64 procentenheter för det råa respektive kollapsade urvalet enligt medelvärdena för de viktade uppskattningarna. Motsvarande uppskattningar uppgår till 12,90 och 14 procentenheter för justeringar av polynom av andra graden. En samlad bedömning av resultaten från robusthetsanalysen tillhandahåller dock inte stöd för förekomsten av en signaleringseffekt av att vara föremål för en utbildningsreform. Resultaten är känsliga för valet av bandbredd. Resultaten från avhandlingen överensstämmer med befintlig litteratur, som generellt sett har rapporterat positiva eller obetydliga effekter av utbildning på kognitiva färdigheter och arbetsmarknadsutfall. Studien bidrar till den befintliga forskningen om utbildningens inverkan på arbetsmarknadsrelevanta färdigheter och arbetsmarknadsutfall genom att analysera samlade behandlingseffekter över sex europeiska länder, vilket står i kontrast till tidigare studier som har fokuserat på landspecifika effekter. Därutöver utvidgar studien förståelsen för sambandet mellan utbildning, färdigheter och arbetsmarknadsutfall genom att fokusera på heterogeniteten i behandlingseffekterna mellan enskilda utvecklade länder.
-
(2024)Tämä maisterintutkielma käsittelee venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden ulossulkemista kansainvälisestä huippu-urheilusta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Tutkielmassa tarkastellaan perusteluja, joita eri toimijat ovat esittäneet urheilijoiden ulossulkemisen puolesta ja sitä vastaan. Tutustun aluksi huolella aikaisempaan tutkimukseen maailmanpolitiikasta ja urheilusta. Muodostan sitten analyysini aineistolähtöisesti, ja lopuksi tarkastelen, miten analyysini tulokset ovat suhteutettavissa aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkielmani analyysi pohjautuu laajaan aineistoon, joka sisältää urheiluorganisaatioiden, ministerien, kansainvälisten järjestöjen, asiantuntijoiden sekä median näkemyksiä. Venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden ulossulkemista on puolustettu sillä, että Venäjää tulee rangaista sen aloittamasta hyökkäyssodasta, joka rikkoi olympiarauhan sekä sillä, että Ukrainalle tulee osoittaa solidaarisuutta. Venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden paluuta takaisin kansainvälisiin kilpailuihin on puolustettu etenkin sillä, että pakotteet loukkaavat urheilijoiden ihmisoikeuksia ja haastavat urheilun autonomiaa. Perusteluissa on kuitenkin havaittavissa myös ristiriitaisuuksia, ja lisäksi urheilupakotteiden puolesta ja niitä vastaan on käytetty osittain samoja perusteluja. Tutkielma tarjoaa syvällisen ymmärryksen urheilun ja politiikan monimutkaisesta suhteesta kansainvälisessä kontekstissa.
-
(2024)Maisteritutkielmassa tarkastellaan identiteettiä ja sosiaalipsykologisia ryhmäprosesseja kahden entisen liivijengijohtajan, Riku Aallon ja Janne ”Nacci” Tranbergin, elämäkerroissa. Tarkastelun keskiössä ovat kysymykset siitä, miten entiset jengijohtajat rakentavat identiteettiä elämäkertojen avulla sekä miten kyseiset jengijohtajat hyödyntävät sosiaalipsykologisia ryhmäprosesseja narratiivisen identiteetin rakentamiseen. Tutkielma asettuu tematiikaltaan ja teoriataustaltaan monitieteiseen, sosiaalipsykologian ja kriminologian, risteymään. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Henry Tajfelin ja John Turnerin sosiaalisen identiteetin lähestymistapa sekä tämän eri sovellukset johtajuuden ja rikollisuuden kentällä. Näiden lisäksi teoriakehyksenä käytetään myös hegemonisen maskuliinisuuden teoriaa, sosiaalisen dominanssin teoriaa sekä sosiaalipsykologisia tutkimuksia jengien ryhmäprosesseista. Tarkastelussa apuna käytetään narratiivisen identiteetin käsitettä, jonka rakentamiseen elämäkerrat tarjoavat yhden keskeisen väylän. Tutkielma edustaa laadullista, sosiaalipsykologista elämäkertatutkimusta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty reflektiivistä temaattista analyysiä, jonka avulla aineistosta on tunnistettu neljä pääteemaa sekä näille alateemoja. Analyysin pääteemat ovat 1) ”Veljet ensin – sosiaaliset normit ryhmän toiminnan edellytyksenä”, 2) ”Meitä ei hakkaa kukaan muu kuin me – väkivalta jengitoimintaa ylläpitävänä voimana” 3) ”Jotain glamouria siinä on – status ja hierarkia itsetunnon kohottajana” sekä 4) ”Kunnon äijä – hegemoninen maskuliinisuus ryhmän prototyyppinä”. Analyysin pohjalta keskeisimpiä identiteetin rakentamiseen käytettyjä narratiiveja Aallon elämäkerrassa ovat ”oikea, lojaali raskaan sarjan rikollinen” sekä ”suvaitsevainen ja kaikkitietävä valkoinen heteromies”. Tranbergin elämäkerrassa keskeisimmiksi narratiiveiksi nousevat erilaiset sankaritarinat, kuten ”ota kiinni, jos saat – mestaririkollinen” sekä ”Robin Hood – rikkailta köyhille”. Elämäkertojen valossa väkivalta ja hegemoninen maskuliinisuus ovat jengitoiminnan keskiössä, joita ilmentämällä on mahdollisuus saavuttaa valtaa ja sosiaalista dominointia sekä rakentaa identiteettiä rikollismaailmassa. Erilaiset käyttäytymiskoodit, kuten lojaalius ja ”veljeys” näyttäytyvät jengielämän keskeisinä periaatteina, joiden rikkomista pidetään eräänlaisena ”perisyntinä”. Korkea status ja hierarkia puolestaan tarjoavat elämäkertojen perusteella väylän hyvän itsetunnon saavuttamiseksi jengien keskuudessa. Rikollisuuteen liittyvät elämäkerrat tarjoavat mahdollisuuden rikollisen identiteetin tutkimiseen sekä rikollisen populäärikulttuurin eettisten ongelmien tarkasteluun. Monitieteinen sosiaalipsykologiaa ja kriminologiaa yhdistävä lähestymistapa on tärkeä rikollisuuden ilmiöiden ymmärtämiseksi ja tiedon lisäämiseksi kyseisellä tutkimusalueella tulevaisuudessa.
-
(2024)The aim of this thesis is to investigate and offer new perspectives on the concurrent emergence of embodied affects and politics in the care and conservation of birds in an urban environment. It is based on expanding research focused on affective-political multispecies entanglements, and reconsiderations of urban as lively. This work pursues to highlight the complex relationships through which people ‘learn to be affected’ by and with birds, in a contemporary Finnish city. The thesis is based on ethnographic research carried out periodically in Helsinki during 2021 and 2022. It draws from the experiences of and embodied learning with 15 people who actively observe birds, through semi-structured interviews; participatory observation during bird walks and guided bird excursions in parks and conservation areas; as well as written stories of bird encounters. As a multispecies ethnography, the birds are also active participants in the research. The work focuses on the multiplicity of observations and identifications between people and birds in the city, as well as the concurrently emerging care and conservation. These occur both in relation to the decline of bird populations and to the hunger and pain of individual birds. The contextually normative expert knowledge - emphasising the natural scientific paradigm, especially the identification of populations and species - both guides and conflicts with the complex human-bird relationships. The embodied-affective intensities related to identifying birds appear central, but often come out more subtly in ornithologically oriented observation practices and discourses. In human-bird relations, especially with "urban birds”, where mutual reciprocity and intimate care are more clearly in focus, expert natural scientific knowledge also guides thinking. However, these negotiations are often accompanied by uncertainties and conflicts, as people try to evaluate ways to approach "wild" creatures, who also appear as individual, social and deeply intertwined with human life. The care and conservation of birds emerges in negotiations of wildness, intimacy, multispecies communication, trust, expertise and differentiation which are infused with power relations. Simultaneously, understandings of the possibilities of socio-ecological diversity in the city are formed in unexpected encounters with beings that do not stay solely in ‘animal places’.
-
(2024)Kuvataideopiskelijoiden materiaalisuhteet ilmastonmuutoksen ajassa -maisterintutkielmassa tarkastellaan teemahaastatteluaineiston pohjalta kuvataideopiskelijoiden materiaalisuhteita heidän taiteellisessa työskentelyssään ja teossuhteissaan. Yhtenä tutkielman tutkimuskysymyksenä on, miten ja millaisena toimijana ja olosuhteena ilmastonmuutos näyttäytyy kuvataideopiskelijoiden työskentelyssä sekä materiaalien käytössä. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia materiaalisuhteita kuvataideopiskelija muodostaa taiteellisessa työskentelyssään, mikä vaikuttaa näihin materiaalisuhteisiin, ja niiden ulottuvuuksiin, representatiivisiin valintoihin sekä kuvataideopiskelijan arvoihin ilmastonmuutoksen ajassa ja olosuhteissa. Tutkielmassa ilmastonmuutos kehystyy planetaarisena konkreettisesti sosiokulttuuriseen toimintaan ja sen rajoihin materiaalisesti vaikuttavana ja siitä vaikuttuvana nykyaikamme olosuhteena ja siten myös osana kuvataideopiskelijoiden materiaalisuhteita. Tutkielman aineistona on litteroitu ja analysoitu kuvataideopiskelijoiden teemahaastatteluja. Tutkielman teoreettinen ja metodinen viitekehys rakentuu uusmaterialistisen sekä toimijaverkostoajattelun varaan, jossa taiteen tekemisen nähdään sosiaalisena toimintana ja taidemaailmassa toimimisen edellyttävän tiettyjen verkostojen, arvojen, intressien ja suuntausten tuntemista ja sisäistämistä. Taideteoksen tuottamiseen osallistuu näin ollen taiteilijan lisäksi myös taidekenttä ja kaikkien niiden toimijoiden kokonaisuus, joilla on suhde taiteeseen ja taiteen materiaalisuuksiin yhteiskunnassa. Taideteoksen toimijuuksien osina ovat myös ne materiaalit ja niiden hankinta- ja tuotantoprosessit sekä praktiikat, joita käytetään taiteellisen työskentelyn ja teosten osina. Siten myös materiaaleilla voi ajatella olevan suhteen taiteilijaan ja taiteeseen ja toisin päin. Tutkielmassa jäsennellään toimijuuden rakentumisten ja objektien käsitteiden kautta ilmastonmuutosta, taiteellista työskentelyä ja taideteoksia sekä näiden materiaalisuuksia. Hakalan (2020, 169) mukaan materiaalisuus kuvataiteessa ei typisty pelkästään materiaalin työstämiseen liittyvien ominaisuuksien tai alkuperän kysymyksiin, vaan sen kautta käsitellään myös esimerkiksi teoksen sisältöä ja esteettistä puolta. Hakalan (2020, 169) mukaan taiteessa uusmaterialismissa voidaan ajatella olevan kyse materiaalin ja taiteilijan intention välisestä suhteesta siten, että materiaali ei ole vain jotain, josta taiteilija muokkaa teoksen, vaan taiteilija ja materiaali toimivat yhteistyössä ja että taiteilijalle materiaali on aina jossain määrin väline toteuttaa teos. (Hakala, 2020, 169.) Kuvataideopiskelijoiden materiaalisuhteet näyttäytyvät tiiviissä suhteessa heidän ajattelunsa ja praktiikkansa kehittymiseen sekä suhteessa ilmastonmuutoksen olosuhteisiin ja resurssien käyttöön antroposeenin ajassa. Aineistossa esiin nousevat tekstin ja teosten väliset suhteet materiaalisen välittäjinä ja tulkinnan välineinä sekä materiaalisuhteiden rakentuminen suhteessa koettuun ympäristöön. Taide ja taiteellinen työskentely näyttäytyvät kuvataideopiskelijalle tutkielman aineiston perusteella itseisarvoisena tapana kokea, vaikuttaa ja vaikuttua maailmassa ja sen verkostoissa sekä synnyttää, näyttää ja esittää erinäisiä velvoittavuuksia ja sitouttavuuksia sisältäviä materiaalisia toimijuuksia taiteen kielellä ja taiteellisin keinoin.
-
(2024)The goal of this thesis is to analyse what are the effects of the monetary policy conducted by the European Central Bank (ECB) on Finnish macroeconomy and how persistent those effects are. The thesis assumes that because Finland contributes only a very small fraction of the economic output of the euro area, the overall economic situation of Finland does not matter from the point of view of ECB when setting the monetary policy stand for the monetary union. Based on the notation that the ECB’s monetary policy can be considered exogenous, the effects of monetary policy are estimated in the thesis by Ordinary Least Squares (OLS), while using macroeconomic variables in euro area as covariates. By including the variables that express the overall economic status of the euro area, the analysis attempts to remove the systematic part of the monetary policy when estimating the effects of monetary policy. The data used for the modelling consists of main macroeconomic variables in euro area and Finland between 1999 and 2023. These are unemployment, industrial output, inflation and the short interest rate. The interest rate variable consists of two elements. Because for a timespan of several years interest rates were stuck at zero a shadow rate is used to represent the monetary policy stand of the central bank. During the time when the zero lower bound was not binding, 1-month Euribor is used as the interest rate variable. The modelling results are quite well in line with common understanding about the nature of the monetary policy and its effects on real economy. Increase in interest rates results in increase in unemployment, fall in industrial output and decrease in inflation. There were however some uncertainties with the results when considering higher confidence levels. Overall, the results of the thesis seem to be coherent with commonly hold views about the effects of the monetary policy. The chosen empirical approach seems to yield similar results as more commonly used SVAR and DGSE models. The conclusion of thesis is that the monetary policy does impact the real economic activity as is expected.
-
(2024)Social and health inequity continues to hamper public health in Finland despite comprehensive and universal healthcare, education, and social benefits. Differences in housing quality and satisfaction among socioeconomic groups have been studied in a limited capacity, with income often being the only socioeconomic predictor utilized. The present thesis aims to examine the associations between a diverse set of socioeconomic position (SEP) variables and various perceived housing quality outcomes. The data and analysis presented here fall under the ALTTI-2022 study (the national housing and health survey), currently facilitated by the University of Oulu. The study utilized a cross-sectional survey design. A randomly selected sample of 3 000 household members was invited via postal mail to participate in the study in the summer of 2022, and 794 participated. The questionnaire sent to participants consisted of about 100 questions pertaining to residential building characteristics (construction materials, amenities, accessibility, etc.), respondent health, and sociodemographic and economic information. Three outcome variables measuring perceived housing quality were constructed using participants’ provided answers relating to the thermal comfort, hygiene, and environmental noise levels experienced in their respective households. In fully adjusted models controlling for other SEP variables, sex, age, and the type of building the occupant resides in, logistic regression analyses revealed that the SEP variable of tenancy-housing tenure was associated with low household hygiene [odds ratio (OR = 2.04) 95 % confidence interval (CI = 1.02-4.10)] and cold indoor temperatures (OR = 1.84, 95 % CI = 1.07-3.17). High housing cost burden (HCB), on the other hand, was associated with cold indoor temperatures (when HCB 50 % OR = 2.55; 95 % CI = 1.23-5.28) and environmental noise (when HCB 50 % OR = 2.81; 95 % CI = 1.01-7.82), also in fully adjusted models. Being single, divorced, or a widow(er) showed significant associations with poorer household hygiene and environmental noise only until the fully adjusted model. Educational attainment had no significant associations with housing quality. Females had greater odds of reporting cold indoor temperatures (OR = 1.70, 95 % CI = 1.15-2.50), and those living in apartment buildings did so for reporting environmental noise (OR = 2.92, 95 % CI = 1.43-5.94), with all variables adjusted for. The findings presented in this thesis may offer insights into the complex nature of SEP and its associations with various social, environmental, and health-related outcomes. Depending on the specific measure used, one SEP variable may exhibit diverse behaviors across different models. Further research is needed to gain a more robust understanding of the socioeconomic factors at play in regard to people’s housing preferences, conditions, and satisfaction. This understanding is crucial for informing policies and interventions aimed at addressing inequalities in housing and promoting equitable access to safe and satisfactory housing for all.
-
(2024)Ilmastonmuutoksen muodostaessa useiden välittömien ja välillisten vaikutusten kautta merkittäviä uhkakuvia ihmiskunnan tulevaisuudelle, ovat ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen tavoitteet vakiinnuttaneet vuosikymmenien saatossa asemansa vahvasti poliittisten päätöksentekoelinten asialistoilla. Kaupunkien rakenne luo poliittisten päätöksentekoelinten esittämien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiselle konkreettiset olosuhteet, muodostaen kaupunkien ja näiden tavoitteiden realisoitumisen välille dynaamisen suhteen. Kaupunkien rakenteeseen vaikuttaa suunnitteluprosessi, joka perustuu poliittisiin intresseihin ja päämääriin. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on saavuttaa kaupunkirakenne, joka edistää näiden intressien toteutumista. Kaupungit ovat tämän dynaamisen suhteen kautta hyvin merkittävässä asemassa kestävän kehityksen mukaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tästä syystä niiden rakenteiden tarkempi tarkastelu on yhteiskuntapoliittisesti tärkeä tutkimuksen kohde. Maisterintutkielmassani tutkin kaupunkisuunnittelun ulottuvuuksia, jotka mukailevat kestävän kehityksen kokonaisvaltaisia tavoitteita. Tutkimus keskittyi erityisesti kaupunkiympäristön pitkän aikavälin kestävyyden edistämisen näkökulmaan. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, toteutetaanko kaupungin kontekstissa kestävän kehityksen ulottuvuuksia tasapuolisesti. Tämä on keskeinen edellytys kestävän kehityksen kokonaisvaltaiselle toteutumiselle. Tutkielmani aineistona hyödynsin Vantaan yleiskaavaa 2020 (selostus), joka sisältää tarkastelun Vantaan kaupunkialueen maankäyttösuunnitelmista ja tulevaisuuden tavoitteista. Vantaan yleiskaava 2020:n selostus kattaa kokonaisuudessaan 208 sivua, josta analyysini jäi noin 168 sivun mittainen aineisto. Vantaan yleiskaava 2020:n selostus koostui tarkemmin ottaen 12 eri osiosta ja luvusta, jotka käsittelevät yleiskaavan yleisiä tehtäviä ja tavoitteita, maankäyttöä, kaavateknisiä ratkaisuja, mitoituksia, alueittaisia toimintasuunnitelmia, vaikutusten arviointia sekä karttoja ja liitteitä. Tutkielmassani käytin aineiston analysoinnissa teoriaohjaavan sisällönanalyysin ulottuvuuksiin pohjautuvaa analyysitapaa, jossa yhdistyvät teoria- ja aineistolähtöiset sisällönanalyysimenetelmät. Tutkielmani analyysi perustui löyhästi teoreettisen viitekehyksen luomiin ennakko-oletuksiin, jotka juontavat juurensa kestävään kehitykseen, kestävään kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen liittyviin havaintoihin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Tulkitsin aineistoa kuitenkin myös vapaasti aineistolähtöisesti, ilman sitoutumista tietyn teorian luomaan kehykseen. Keskeisin tulos, jonka tutkimusasetelmani ja analyysini tuotti, on havainto siitä, että Vantaan kaupunki korostaa yleiskaavassaan merkittävällä tavalla ekologisen kestävyyden ulottuvuuksia, joukkoliikenteen tehokkuutta, dynaamisia yhteyksiä sekä työllisyyden ja asumisviihtyisyyden edistämistä, joiden avulla tavoitellaan kaupungin elinvoimaisuuden kasvua. Elinvoimainen kaupunki houkuttelee kaupunkiin lisää asukkaita, yrityksiä ja investointeja, edistäen kaupungin taloudellista kilpailukykyä ja kiihdyttäen teollisuuden toimintaa ja uutta rakentamista, jotka taas aiheuttavat ympäristön kantokyvylle pitkällä aikavälillä rasitteita. Tässä valossa tärkeiden ekologisen kestävyyden mukaisten toimintamallien todelliset vaikutusmahdollisuudet voivat pitkällä aikavälillä heikentyä, mikäli niiden tehtävä on loppujen lopuksi olla merkittävä kilpailuvaltti kansainvälisissä, kilpailuun perustuvissa kaupunki- ja talousverkostoissa, jotka luovat kiihtyvän teollisuuden toiminnan ja uuden rakentamisen muodossa uhan ympäristön kantokyvylle.
-
(2024)Maisteritutkielmani aiheena on lasten ja sosiaalityön kentällä toimivien työntekijöiden välinen kosketus. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda vähän tutkitusta aiheesta yleiskuva ja laajentaa ymmärrystä kosketuksesta ja sen käytöstä sosiaalityön kontekstissa. Tavoitteena on tarjota aineksia ammatillisten kosketuskäytänteiden kriittiselle reflektoinnille. Tutkimus tehtiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen lähestymistapa perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin ja siinä hyödynnetään Lorraine Greenin (2017) esittämää laadullista jakoa hyvään, pahaan ja puuttuvaan kosketukseen tutkimustulosten analysoinnissa. Tutkimusaineisto koostuu kahdestatoista vertaisarvioiduista artikkelista, jotka ovat julkaistu vuosina 2003–2022. Kosketuksen määrittely tarpeelliseksi tai tarpeettomaksi, hyväksi tai paheksuttavaksi on kontekstisidonnaisen, tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuvan neuvottelun tulos. Aikuisten ja lasten välisen kanssakäymisen uhkia korostava kulttuurinen diskurssi ja riskienhallinnan vaatimus heijastuvat myös sosiaalityön kontekstissa näkemykseen kosketuksesta riskialttiina toimintana. Kosketukseen liitettyjen riskien ja turvattomuuden kuvaukset paikantuvat aineistossa asymmetrisen vallan väärinkäytön epäilyksiin, yksilöllistettyyn vastuun kantamiseen viranomaisena sekä pelkoon ammatillisten rajojen huokoistumisesta ja ammatillisen objektiivisuuden vaarantumisesta. Työyhteisön ja alan eettiset ohjeistukset ohjaavat välttelemään kosketusta, joka on nykykulttuurissa vahvasti seksualisoitu. Pelko joutua syytetyksi epäammattimaisesta toiminnasta sekä epävarmuus kosketuksen oikeanlaisesta käytöstä sosiaalityön kontekstissa muokkaavat kosketuksen käyttöä koskevia asenteita, arvoja ja käytänteitä. Sosiaalinen ympäristö ja kosketukseen osallistuvien keskinäiset roolit ja suhde luovat osaltaan odotuksia kosketustapahtumalle, sen oikeutukselle ja sen turvalliseksi kokemiselle. Kosketuksen avulla pyritään vastaamaan erityisesti pienten lasten tunnetarpeisiin ja tunteiden- ja toiminnansäätelyyn. Riski- ja ongelmakeskeinen suhtautuminen kosketukseen voi heikentää ammattilaisen omaa harkintaa kosketuksen käyttämisestä tilanteissa, jossa se voisi olla lapsen tai nuoren etu. Lapsen tarpeista ja suostumuksesta lähtevä näkökulma korostaa lapsen ja nuoren toimijuutta ja arviointikykyä intervention käytössä. Eettisesti kestävän kosketuksen käytön perustana tulee huomioida vahvemmin lapsen oikeuksien ja lapsen kokonaisvaltaisen edun näkökulma.
-
(2024)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan koronapandemian aiheuttamaa sosiaalista velkaa ja sen käsittelyä sosiaalipalveluita koskevassa julkisessa keskustelussa. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään sosiaalisen velan käsitettä sekä kestävän hyvinvoinnin teoriaa, joka on kehitetty Allardtin hyvinvointiteoriaa soveltaen. Kestävän hyvinvoinnin teoriassa hyvinvointia tarkastellaan having-, doing-, loving- ja being-ulottuvuuksien kautta. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomissa vuosina 2022–2023 julkaistuista artikkeleista, joissa käsiteltiin sosiaalityötä, sen asiakkaita tai työntekijöitä sekä koronapandemiaa. Aineisto koostuu yhteensä 27 artikkelista, jotka on julkaistu lehden eri osioissa. Artikkelit on kerätty Helsingin Sanomien Arkistosta systemaattisesti eri kriteerejä käyttäen. Aineistoa on tarkasteltu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysin tekemisessä on hyödynnetty kestävän hyvinvoinnin teorian neljää ulottuvuutta. Koronapandemiaan liitettyjä sosiaalisen velan muotoja oli löydettävissä Helsingin Sanomien kirjoituksissa koskien kaikkia neljää hyvinvoinnin ulottuvuutta. Having-ulottuvuuteen liittyen koronapandemia yhdistettiin kirjoituksissa sosiaalityön asiakkaiden taloudellisiin resursseihin, asumiseen sekä sosiaalialan ammattilaisten taloudellisiin resursseihin. Doing-ulottuvuuteen kuuluvien työn, opiskelun ja harrastusten nähtiin kokeneen muutoksia pandemian myötä. Loving-ulottuvuudessa koronapandemia liitettiin sosiaalityön asiakkaiden eristäytymiseen, yksinäisyyteen sekä sosiaalisten suhteiden kiristymiseen. Being-ulottuvuuden osalta koronapandemian määriteltiin vaikuttaneen sekä sosiaalityön asiakkaiden että työntekijöiden psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
-
(2024)I februari 2022 påbörjade Ryssland ett olagligt anfallskrig i Ukraina och inledde ett nytt mörkt kapitel i Europas historia. Reaktionerna runt om i världen var starka och i Finland, som delar en över 1300 km lång gräns med Ryssland, dök gamla krigsminnen upp. Samtidigt blev det finska försvaret ett nationellt intresse. Den finska värnplikten, som traditionellt varit en ”ritual till vuxenlivet” för unga män, fick en annorlunda betydelse över en natt. De unga som idag genomför sin värnplikt har aldrig i sitt liv levt geografiskt så nära till krig som de idag gör. Syftet med denna forskning är att genom ett tolkande fenomenologiskt perspektiv studera vad som konstruerar unga finska värnpliktigas känsloupplevelser i relation till krig i Europa samt hur de hanterar dessa känsloupplevelser. Forskningen fokuserar på essensen av likheter i känsloupplevelserna. Materialet består av 10 stycken skrivna berättelser som samlats in på en finsk garnison i början av sommaren 2023. Resultaten av den tolkande fenomenologiska analysen (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA) visar två övergripande teman som konstruerar känsloupplevelsens essens: 1) centrala känslor och 2) aktiva metoder för att hantera dessa centrala känslor. Det första övergripande temat med centrala känslor kan delas in i fyra underordnade känslor: oro, ångest och rädsla, nationalitetskänsla samt känsloneutralitet. Det andra övergripande temat är de aktiva handlingsmetoder och förhållningssätt som används för bearbeta de centrala känslorna. Dessa metoder kan delas in i fyra underordnade teman: diskussion, undvikande av information vs. ökad informationssökning, rationellt förhållningssätt och inrotad framtidshopp. Studien kom fram till att värnpliktigas känsloupplevelser konstrueras av centrala känslor som kopplar till handlingar för att bearbeta dessa känslor. Det kunde sålunda vara intressant att i framtiden använda dessa resultat som stöd i att utveckla metoder för känslohantering- och bearbetning för unga i nya omvälvande situationer.
-
(2024)Tässä tutkielmassa selvitetään, miten ihmisoikeusjärjestöt ja Suomen valtio kehystävät naisiin kohdistuvia ihmisoikeusongelmia Suomessa. Suomi on ratifioinut YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, jonka toimeenpanoa valvotaan määräaikaisraportoinnilla. Tutkielman aineistona toimivat ihmisoikeusjärjestöjen ja Suomen valtion toimittamat raportit, vuonna 2022 päättyneellä, järjestyksessään kahdeksannella Suomen määräaikaisraportointikierroksella. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: miten naisia koskevia ihmisoikeusongelmia kehystetään ihmisoikeusjärjestöjen varjoraporteissa ja miten ihmisoikeusjärjestöjen kehykset peilautuvat Suomen valtion määräaikaisraportin kehyksiin. Kriittistä kehysanalyysiä hyödyntämällä ihmisoikeusjärjestöjen raporteista löytyy kolme ongelmakehystä: naisiin kohdistuvan väkivallan kehys, naisten julkisen elämän ongelmien kehys ja moniperustaisen syrjinnän kehys. Myös Suomen valtion raportista löytyvät saman tyyppiset kehykset hieman eri painotuksin. Kaikilta osin Suomen valtion raportti ei tunnista ihmisoikeusjärjestöjen esittämiä asioita ongelmiksi ja joidenkin toimijoiden tarjoamat ratkaisukeinot eroavat toisistaan. Suomen raportissa ei käsitellä osaa ihmisoikeusjärjestöjen osoittamista ongelmista lainkaan, mutta sovittelumenettelyn käyttämisestä lähisuhdeväkivaltatapauksissa on nähtävillä myös selkeä näkemysero asian ongelmallisuudesta ylipäänsä. Useiden raporteissa esitettyjen ongelmien osalta uupumaan jää selitys siitä, miksi asia on ongelmallinen. Tällaisina itsestäänselvyyksinä useissa raporteissa pidetään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, työelämän ja koulutuksen sukupuolittuneisuutta sekä palkkaeroja. Sen sijaan kaikki ihmisoikeusjärjestöt perustelevat vihapuheen ongelmallisuutta runsaasti, mikä johtuu luultavasti ilmiön tuoreudesta. Pääosin raporteissa esitetyt ongelmien ratkaisukeinot voidaan jakaa viiteen eri tyyppikategoriaan: julkisten palveluiden parantaminen, tietoisuuden tai koulutuksen lisääminen, lakimuutokset, resurssien lisääminen sekä tutkimuksen lisääminen. Tuloksena voidaan todeta, että ymmärrys ongelmista on isossa kuvassa pääpiirteittäin yhtäläinen, mutta eroja löytyy ongelmakehysten yksityiskohdista.
-
(2024)Den här avhandlingen utforskar exklusion bland småbarn i åldern 3-6 år på basen av sociala faktorer. Med fokus på ålders- och könsskillnader har jag identifierat mönster som tyder på att dessa faktorer har betydande inverkan på barnens interaktioner. Genom observation från två daghem, Koalan och Tigern, framstår det att åldersskillnader ofta upplevs som mer påtagliga bland de äldre barnen och kan leda till exkluderande beteenden, särskilt i samspel med könsskillnader. I Koalan framträder en dynamik där ålders- och könsskillnader tenderar att förstärka varandra i barnens interaktioner. De äldre flickorna visar en tendens att exkludera yngre pojkar, medan yngre pojkar tenderar att vara mer inkluderande av alla oberoende av kön eller ålder. Denna skillnad i beteende betonas av den större andelen frilek och mindre organiserad lek som präglar Koalans verksamhet. Tigern i sin tur visar en mer varierad och inkluderande dynamik där både ålders- och könsskillnader inte har lika stor betydelse för leksällskapet. Koalans grupp är mer homogen i både ålder och kön än Tigerns som har en mer jämn fördelning. Koalans grupp bestod av ¼ flickor och resten pojkar varav 3 av 5 flickor var äldre och majoriteten av pojkarna var yngre medan Tigern hade fler flickor än pojkar men överlag mer jämnåriga barn av båda könen än vad Koalan hade. Daghemmens resurser och personalnivåer påverkar också dynamiken i vardera grupp, då Tigern erbjuder en mer organiserad och övervakad lekmiljö på grund av att de har dubbelt mer personal än Koalan trots att de har lika många barn. Sammanfattningsvis visar denna avhandling att ålders- och könsskillnader kan spela en roll i barns inklusions- och exklusionsmönster i daghemsmiljöer. Medvetenhet om dessa faktorer och tillgången till tillräckliga resurser och personal kan bidra till att skapa mer inkluderande lekmiljöer för barnen oberoende hur heterogen eller homogen gruppen är.
-
(2024)Immigration remains among the most salient topics in the socio-political debate in a dynamically transforming Europe, which is reflected in the scholarly interest in the theme. However, as this thesis argues, the attention paid to anti-immigration and pro-immigration poles of the debate is not equal and the agency of immigrants in providing knowledge on the issue pertaining to them directly is relatively neglected in academia. “Tales of Our Own” strives to explore the characteristics of pro-immigration and immigrant-made discourses and investigate their relationships with the dominant hostile narratives around immigration emerging in the context of the current populist upsurge. The thesis conceptualizes populism as an antagonizing mode of articulation that provides a stylistic framework for arguments inciting the process of othering. Immigrants in these circumstances constitute perfect ‘Others’, excluded through many novel narratives guising straightforward xenophobia under the mask of neoliberal values. Exploring an underdeveloped discursive frontier with regard for its authorship contributes to the study of the immigrant response and substantial argumentation in the debate. Moreover, it follows the objective of reclaiming immigration as it recuperates the voices of the very actors of it – those ‘on the move’. Finland is introduced as a specific case study for this research. Investigating its political climate, self-perception, and international reputation allows for an additional inquest into the studied discourse’s role in contesting the hegemonic narratives about the country. The way the hosting state and society are presented in the examined data subjects the notion of Finnish exceptionalism to scrutiny. The thesis applies a Rhetoric Performative Analysis of contents published around the Finnish parliamentary elections of 2015, 2019, and 2023 in Migrant Tales – an online, immigrant-led blog community. This method is highly advantageous for the study of antagonisms, as it is interested in the logic of equivalence (belonging) and exclusion manifested in rhetorical practices such as the use of tropology (figurative language). Drawing from Postfoundational Discourse Analysis, it assumes that the frontiers are formulated in a struggle to colonize the recurring discursive signifiers with certain meanings. The dissertation discovers that the pro-immigration discourse is highly politicized and carries a solid agenda while remaining interactive with the competing anti-immigration narratives. The immigrants are narrated as experts of their own struggle, while Finland is narrated in a bi-polar manner, both as their cherished home and as a place of exclusion and suffering. The analysis demonstrates how the debate on immigration and, more specifically, its participants contest the notion of Finnish exceptionalism on one hand and yearn for its upkeeping, on the other.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kulutuseetoksellisia piirteitä säästämistä käsittelevät kommentit verkkokeskusteluissa ilmentävät. Säästämistä lähestytään ensisijaisesti taloudellisena toimenpiteenä, jolloin sen voidaan ymmärtää tarkoittavan kulutuksen siirtämistä tästä ajanhetkestä tulevaisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu kulutuseetoksia käsitteleviin tutkimuksiin. Tehtyjä tulkintoja ohjaa käsitys eetoksesta kulttuurisena arvojärjestelmänä. Kulutuseetosten kautta määrittyy tapamme toimia kuluttajina sekä se, millaisen säästämisen koemme hyveellisenä ja millaista kulutusta yritämme välttää. Suomalaisessa yhteiskunnassa ilmeneviä kulutuseetoksia ovat ainakin talonpoikainen, keskiluokkainen, ekonomistinen ja ekologis-eettinen kulutuseetos. Tutkimusaineistona toimivat Helsingin Sanomissa vuonna 2020 julkaistujen säästämistä käsittelevien artikkeleiden kommenttiketjut. Artikkelit itsessään eivät ole tutkimuksen kohteena, vaan niiden pohjalta syntyneet verkkokeskustelut. Vuonna 2020 Helsingin Sanomissa julkaistiin 17 yksityistä säästämistä käsittelevää artikkelia, joita kommentoitiin yhteensä 713 kertaa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä alakategoriat syntyvät aineistolähtöisesti ja yläkategoriat muodostuvat teorian pohjalta. Tässä tutkimuksessa yläkategorioina toimivat suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenevät kulutuseetokset. Tutkimuksessa säästämistä koskevat kommentit ryhmittyvät 12 kategoriaan: puritaanisuus, työteliäisyys, yksilötason velkaantuminen, säästämis- ja sijoituskohteet, säästämisen ja sijoittamisen riskit, säästäväinen elämäntapa, onnistuneen säästämisen edellytykset, epäonnistuneen säästämisen syyt, elämästä nauttiminen, sosiaalietuudet, yhteiskunnan rakentaminen sekä ekologisuus ja vastuullisuus. Useimmat kategorioista sisältävät sekä perinteisiä että modernimpia arvoja ja normeja ilmentäviä kommentteja. Tämä havainnollistaa eri kulutuseetosten yhtäaikaista ilmenemistä yhteiskunnassa. Aineiston analyysin perusteella säästäväisyyden hyve on edelleen keskeinen osa suomalaista kuluttajuutta. Keskiluokkainen kulutuseetos hallitsee verkkokeskusteluihin osallistuneiden kuluttajien tapaa puhua rahasta ja säästämisestä, mutta talonpoikaisella, ekonomistisella ja ekologis-eettisellä kulutuseetoksella on myös yhteiskunnassa oma paikkansa. Harva kuluttaja ilmentää kommenteissaan vain yhtä kulutuseetosta. Keskiluokkaisen kulutuseetoksen mukaisesti moni kirjoittaja kokee tärkeäksi säästäväisen elämäntavan, työn tekemisen, järkevän velkaantumisen ja riskien minimoinnin. Yksilön vaurastumisen nähdään olevan hyväksyttyä silloin, jos sitä varten on jouduttu tekemään työtä ja uhrauksia. Samaan aikaan kuluttajat kokevat ekonomistisen kulutuseetoksen hengen mukaisesti yksilöllä olevan mahdollisuuden ja vapauden optimoida rahankäyttöään ja valita kuluttamisen kohteensa. Sosiaalietuuksien säästäminen ja sijoittaminen, elämästä nauttiminen ja yhteiskunnan rakentaminen uusin keinoin ovat monelle kuluttajalle merkityksellisiä teemoja. Perinteistä säästäväisyyden hyvettä toteutetaan kuluttajien arjessa uusilla keinoilla, esimerkiksi sijoittamalla rahastoihin ja osakkeisiin. Lisäksi globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja ihmisoikeuskysymykset, muokkaavat ekonomistista kulutuseetosta edelleen kohti ekologis-eettistä kulutuskerronnan tapaa. Kulutuseetosten muutos on hidasta, mutta jatkuvaa.
Now showing items 101-120 of 5644