Browsing by Title

Pro gradu -tutkielmani käsittelee kirkon sisäistä ristiriitaa, joka on johtanut merkityskamppailuun. Lähestyn aihetta Helsingin seurakuntien Usko Toivo Rakkaus -mainoskampanjan avulla. Kampanja ajoittui vuosille 2007-2009 ja sen tavoite oli saada helsinkiläiset nuoret aikuiset pohtimaan uskonnollisia teemoja sekä herättää keskustelua kirkon merkityksestä. Valitsin aineistokseni viisi kampanjan printtimainosta, jotka ovat ilmestyneet lehdissä ja osa myös ulkomainospaikoilla. Asemoin kampanjan osaksi Zygmunt Baumanin notkeaa modernia, joka on haastanut kirkon perinteisen roolin. Uusi aika on jakanut myös kirkon sisäisesti konservatiiviseen ja liberaaliin leiriin, jotka suhtautuvat uuteen aikaan lähes vastakkaisella tavalla. Uskon, että tämä ristiriita vie kirkkoa väistämättä kohti muutosta. Käsittelen muutospainetta Chantal Mouffen ja Ernesto Laclaun poliittisen teorian avulla. Teoriassa käsitellään hegemoniataisteluksi kärjistyvää ristiriitaa, jonka liitän kirkon tilanteeseen. Hegemonisen artikulaation tavoitteena on sovittaa ristiriita yhtenäiseksi muodostelmaksi. Etsin aineistoni mainoksista merkkejä kirkon liberaalista ja konservatiivisesta leiristä ja katson, minkälaista hegemonista artikulaatiota mainoksissa käydään. Selvitin, miten kirkon sisäinen ristiriita sovitettiin mainoksissa yhtenäiseksi muodostelmaksi. Menetelmänä käytin laadullista lähilukua. Ajattelen, että tulkinnat syntyvät lukijan ja tekstin vuorovaikutuksessa, joten ne ovat aina sekä kulttuurisidonnaisia että myös yksilön omista elämänkokemuksista riippuvia. Tavoitteenani ei ollut etsiä ehdottomia totuuksia, vaan tarjota tulkinta yhdestä todellisuuden kappaleesta. Tulkintaani ohjasi myös teoreettinen viitekehykseni, jonka avulla nostin asioita aineistostani esille. Hegemonista artikulaatiota käytiin aineistoni mainoksissa monella tasolla. Taistelutantereena toimivat esimerkiksi raamatunkertomus sekä yksittäisen papin kannanotot. Mainoksissa näkyi sekä liberaali että konservatiivinen puoli. Liberaalit painotukset olivat selvästi hallitsevia, mutta myös konservatiivisilla elementeillä oli paikkansa kokonaisuudessa. Mainoksissa käytiin rajanvetoa myös notkean modernin asettamien haasteiden kanssa. Kokonaisuudeksi muodostui kirkko, joka sanoutuu irti uskonnollisesta auktoriteettiasemasta ja omaksuu ennemmin asiakaspalvelijan roolin. Teoreettisesti työni tärkein lähde on Laclaun ja Mouffen pääteos 'Hegemony and Socialist Strategy'. Kontekstin kannalta tärkeimpiä teoksia ovat Teemu Tairan 'Notkea uskonto' sekä Andrew Wernickin 'Promotional Culture'.

Tutkimuksessa tarkastellaan organisaatiomuutoksen toteutusta ja työntekijöiden kokemuksia muutoksesta Vantaan toimeentulotuen palveluyhteistyökokeilun kautta. Tutkimus on tapaustutkimus. Käytetty aineisto koostuu kokeilussa työskennelleille työntekijöille ja esimiehille tehdyistä haastatteluista, kokeilua käsittelevistä poliittisista asiakirjoista sekä kokeilun kokouksia kuvaavista kokousmuistiinpanoista. Käytetyt menetelmät ovat laadullisia, ja aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimus alkaa kuvailemalla organisaatiomuutosta ja työntekijöiden suhtautumista siihen. Työntekijöiden suhtautumisella muutokseen on havaittu olevan merkittävä yhteys siihen, kuinka toivottu muutos toteutuu. Huomio kiinnitetään tekijöihin, jotka heijastuvat työntekijöiden kokemuksiin. Muutos toimii tapauksen tarkastelulinsseinä: toimeentulotukikokeilu edustaa yhtä tapausta laajemmasta ilmiöstä. Tämän jälkeen esitellään tarkastelun kohteena oleva etuus ja tutkittava tapaus: Vantaan toimeentulotuen kehittämiskokeilu. Kokeilun tavoitteena on ollut helpottaa toimeentulotukiasiakkaan asiointia ja mahdollistaa resurssien aiempaa paremman jakautumisen. Tutkimuksen analyysiosiossa selvitetään, kuinka työntekijät ovat suhtautuneet kokeilun tuomaan muutokseen ja millaiset tekijät suhtautumista selittävät. Aineistolähtöisen tutkimuksen teoreettisina näkökulmina toimivat organisaatiomuutoksen käsite, työntekijöiden muutossuhtautumista tarkastelevat aiemmat tutkimukset, Michael Lipskyn katutason byrokraatti -käsite, valtaistamiseen liittyvä tutkimus sekä organisaatiokulttuurin käsite. Tulokset osoittavat, että työntekijät suhtautuvat muutokseen ristiriitaisesti riippuen siitä, puhutaanko muutoksen sisällöstä vai prosessista. Työntekijät uskovat kokeilun sisältöön: muutoksen tarvetta perustellaan erityisesti asiakkaan asioinnin helpottumisena. Sen sijaan muutosprosessiin työntekijät suhtautuvat kriittisemmin. Prosessissa ei koeta riittävästi huomioidun työntekijöiden asemaa ja tarpeita. Tulos osoittaa toisaalta, että muutoksen toteutus, esimerkiksi esimiestyöskentely, heijastuu työntekijöiden suhtautumiseen. Samalla se kertoo myös, että työntekijöiden asemaa organisaatiomuutoksissa ei kunnolla tunnisteta: huomiota kiinnitetään pikemmin asiakaslähtöisyyteen.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan solidaarisuuden visuaalisia representaatioita sosiaalisessa mediassa globaalin mediatapahtuman hetkellä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka Pariisin terrori-iskut 13.11.2015 kehystettiin sosiaalisessa mediassa jaetuissa kuvissa, millaisia merkityksiä kuvissa tuotettiin ja miten niitä toistettiin sekä miten niissä rakennettiin solidaarisuutta. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu pääasiassa media-antropologisesta mediarituaalien tutkimuksesta sekä solidaarisuuden ja visuaalisen kulttuurin tutkimuksesta. Tutkielman aineisto muodostuu 871 eniten reaktioita saaneesta kuvasta, jotka on jaettu Pariisin terrori-iskujen 13.11.2015 jälkeen Twitterissä ja Instagramissa hashtagilla #prayforparis. Tutkielmassa tarkastellaan kuvien ja niiden sisältämien tekstien yhdessä muodostamia merkityskokonaisuuksia visuaalisen kehysanalyysin ja lähiluvun avulla. Analyysissa hyödynnetään sekä aineiston laadullisia, että määrällisiä ominaisuuksia. Tutkimuksessa havaitaan, että Pariisin terrori-iskut kehystetään kuvissa neljän ensisijaisen tulkintakehyksen, väkivallan, kansallisen identiteetin, osallisuuden ja arvojen kehysten kautta. Väkivallan kehyksessä (14 % aineistosta) kuvataan terrorismia, sotaa ja kuolemaa, ja siinä korostuu kriittinen näkökulma terrorismiin yhteiskunnassa. Kansallisen identiteetin kehyksessä (39 % aineistosta) kuvataan erityisesti Ranskaa ja ranskalaisuutta sekä kansallisia symboleja, ja siinä korostuu kuuluminen tiettyyn kansalliseen tai globaaliin yhteisöön. Osallisuuden kehyksessä (36 % aineistosta) kuvataan kansalaisten arjen tekoja ja surun osoituksia, ja siinä korostuu kansalaisten rooli ja käytännön tekojen merkitys terroriteon jälkeen. Arvojen kehyksessä (9 % aineistosta) kuvataan terrorismin uhkaamia arvoja, ihmisyyttä vapautta ja rauhaa, ja siinä korostuu yksilön ajatusmaailma ja uskomukset terroriteosta toivuttaessa. Eniten sosiaalisessa mediassa jaetuissa kuvissa toistetaan siis kansallisen identiteetin kehyksen sekä osallisuuden kehyksen sisältämiä merkityksiä. Molemmissa kehyksissä toistuvat symboliset yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden merkitykset, ja niissä esiintyy selvästi ritualistisia piirteitä. Solidaarisuutta rakennetaan kuvissa erityisesti yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kuvausten kautta. Solidaarisuus näyttäytyy käytännön tuen ja avun antamisen kuvausten toistamisena, yhteisen, kansallisen identiteetin korostamisena ja yhteisesti tunnettujen symbolien jakamisena, yhteisiin surun osoituksiin osallistumisena sekä jaettuun arvomaailmaan samaistumisena. Solidaarisuus kytkeytyy aineiston toistuvimmissa visuaalisissa representaatioissa ennen kaikkea symbolisiin, kansallista yhteenkuuluvuutta ja kokemusmaailmaa, sekä yhteistä surua ja kollektiivisia tekoja korostaviin merkityksiin. Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että aikaisempi solidaarisuuden ja rituaalien teoria tukee varsin hyvin tutkimuksessa saatuja tuloksia, ja rituaaliset solidaarisuuden muodot näkyvät vahvasti myös Pariisin terrori-iskujen hetkellä sosiaalisessa mediassa jaetussa visuaalisessa sisällössä. Tutkimuksen perusteella solidaarisuuden visuaalinen esittäminen on terroriteon käsittelyssä tärkeää, mutta samalla se herättää keskustelua jaetun surun käsittelemisen tavoista ja sosiaalisen median roolista symbolisen vaikuttamisen alustana.

Epigenetiikka on perinnöllisyystieteen ala, jossa tutkitaan ulkoisesti mitattavia ominaisuuksia ilmiasuja, joiden muutokset ilmenevät DNA-juosteen kemiallisina muutoksina. Nämä muutokset eivät ole periytyviä, kuten ihmisen DNA, vaan muokkautuvat ympäristön vaikutuksesta. Metylaatio on eräs epigeneettisistä muutoksista, jotka vaikuttavat geenisäätelyyn. Epigenetiikan avulla on pyritty selittämään eroja muun muassa samanmunaisten kaksosten välillä, ja tutkijoiden mielenkiinto on kohdistunut erityisesti metylaatioon sen helpon mitattavuuden ansiosta. Ihmisiltä erilaisia metyaatioalueita perimästä on kartoitettu noin 400 000, joista osan on tiedetty liittyvän esimerkiksi syövän ilmenemiseen. Tämä tutkielma keskittyy epigeneettisen aineiston tilastolliseen mallinnukseen kaksosaineistossa. Tutkittavaksi ilmiasuksi on valittu ikä, sillä iän on todettu olevan yhteydessä erilaisiin metylaatiomutooksiin. Monissa epigeneettisissä tutkimuksissa käytetään usein kaksosaineistoja, sillä samanmunaiset kaksoset jakavat täysin identtisen perimän keskenään ja usein myös yhteisen kasvuympäristön. Kaksosaineistoa käyttämällä saadaan usein kontrolloitua ympäristöstä johtuvaa vaihtelua, mutta tilastollinen mallinnus vaatii havaintojen riippuvuuden huomioisen. Metylaatioaineistossa saattaa esiintyä myös paljon keskiarvosta poikkeavia havaintoja, jolloin kyseessä on paksuhäntäisestä jakaumasta. Paksuhäntäisissä jakaumissa poikkeavien havaintojen vaikutusta pyritään pienentämään käyttämällä robusteja tilastollisia menetelmiä, jolloin tulokset ovat paremmin yleistettävissä yleiseen väestöön. Tässä tutkielmassa on huomioitu tilastollisessa mallinnuksessa sekä havaintojen riippuvuus että paksuhäntäisyys käyttämällä lineaarista t-sekamallia, sillä t-jakauma on robustimpi vaihtoehto aineiston jakaumaoletukseksi kuin perinteinen normaalijakauma. Lineaarisen t-sekamallin parametrien estimoiminen on toteutettu bayesiläisellä päättelyllä, jossa estimoituja parametreja voidaan tarkastella todennäköisyysjakaumina. Bayesiläisen tilastotieteessä aineistosta tehdään päätelmiä käyttämällä erilaisia todennäköisyysmalleja, mikä mahdollistaa monipuolisen ja joustavan mallimäärittelyn. Käyttämällä erilaista prioritietoa parametrijakaumista, mallin tuloksia voidaan arvioida joustavasti ja monipuolisesti. Tässä tutkielmassa lineaarisen t-sekamallin parametreille on määrätty erilaisia jakaumaoletuksia, jotta perhettä ja kaksosuutta on kyetty mallintamaan riittävästi. Varsinainen estimoitu on toteutettu rakentamalla stokastinen Markovin ketju, jota kutsutaan myös Gibbsin otannaksi. Tässä tutkielmassa selvitettiin iän vaikutusta kolmee erilaiseen metylaatikohtaan ja havaittiin, että kaikissa kolmessa metylaatiokohdassa iän kasvaessa myös metyloituneisuus kasvoi. Eräs kolmesta metylaaatioalueesta on erityisen mielenkiintoinen, sillä vastaavissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia ja kyseinen metylaatioalue sijaitsee PDE4C-geeniä ilmentävässä alueessa. Kyseinen geeni vaikuttaa monien muiden solujen aktiivisuuten tuottamalla proteiinia, joka välittää signaaleja solun ulkopuolelle.

Tutkielmassa esitellään keskeisimpiä robusteja menetelmiä logistiselle regressiomallille. Menetelmien toimivuutta ja käyttökelpoisuutta selvitetään kokeellisesti empiirisen aineiston sekä simulointimallin avulla. Eri menetelmien välisiä eroja on pyritty selvittämään kokeellisten tarkasteluiden yhteydessä.

Thirty years after the fall of communism, the post-socialist countries find themselves in a state of economic dependency. The main argument of the thesis is that the Visegrad Four (V4) countries (the Czech Republic, Poland, Hungary and Slovakia) operate in an FDI-led growth model, characterized by strong presence of foreign capital (especially in export-oriented manufacturing sector), but a low level of knowledge spill-overs from foreign-owned sectors to those in domestic ownership, which constraints the productivity growth of the domestic-owned enterprises (the so-called dual economy). Integration into the global economy, conducted in the V4 countries mainly through ties with Germany, was initially highly beneficial, however, it is increasingly becoming a constraint on further development, illustrated e. g. by the inability to achieve full convergence to EU-15. The aim of the thesis is to describe how did the FDI-led growth model developed in the V4 countries between 1990 and 2019; what was the political discussion of the growth model; and the differences in these two spheres between the V4 countries. This is studied on two levels: the FDI-led growth model itself (described using a set of macroeconomic indicators); and analysis of the political discussion. The conclusion is that the V4 countries differ both in terms of development of the FDI-led growth model (the biggest outlier is Poland, which is less reliant on foreign investment then rest of the group), and in terms of the political approach to the model (especially Poland and Hungary after 2010 take active steps to limit the impact of the FDI dependency; the Czech Republic and Slovakia are more or less aware of the dependency, but take no interventionist measures). Given the high levels of economic growth in Poland and especially Hungary after 2014, there is most probably a causality between the efforts to limit the dependency and the economic development (although other factors, such as the size of the economy, play a role too). However, it is also argued that unlike certain level of economic nationalism, populism is not a prerequisite for limiting the dependent growth and in the long run can actually be harmful to economic development.

The presence of Eastern European Roma beggars in the city of Helsinki has attracted public, media and political attention, both on a national and international scale. My thesis focuses on how members of the national Roma community- the Finnish Roma- see the migrant group(s) in the country. I do this by exploring the opinions of and actions taken by one segment of the Finnish Roma community: Finnish Roma members holding public or publicly visible positions (such as artists, social workers, activists, academics and members of Finnish Roma NGOs) or those who I refer to as Finnish Roma 'representatives'. I look, on the one hand, at concrete actions taken by these individuals, in relation to the migrant Roma group(s). On the other hand, I explore their views on the ways in which the Roma migrants influence the position of Finnish Roma community in Finnish society. My study thus questions and analyses the grassroots applicability of Roma transnational mobilization in the context of Romanian Roma migration to Finland. My data consists of twelve in-depth interviews conducted with Finnish Roma representatives and two additional expert interviews conducted with members of state institutions that specialize in the issues of the Finnish Roma community. From the former group of respondents, I have interviewed both Finnish Roma members who have been publicly helping/supporting the Roma migrants and those who have not spoken out publicly on their position on the matter. I looked into their reasons for helping/not helping the migrant Roma, the means they chose to do so and have identified five categories of Finnish Roma engagement with the Roma migrants: extensive engagement, initial engagement, passive engagement and disengagement. An often expressed fear of associating with the Roma migrant group(s) was argued as based on the activities the latter are primarily associated with (i.e. begging and street performing), which were thought as contravening not only Finnish majority norms but also some of the core Finnish Roma customs. The possibility of having the status of the national Finnish Roma community - as an officially recognized traditional minority- threatened by associating with other national Roma groups was brought up. Linked to this, in what concerns aspects of Roma identity and ethnic solidarity, a strong attachment of the Finnish Roma to the Finnish nation state was argued in contrast with a weaker attachment of the Finnish Roma to a Roma transnational community or a Roma 'nation'. Three of the often applied markers of Roma identity- such as culture, language and history- featured in a much contextualized understanding, as the history, culture and language of the Finnish Roma community rather than that of a cross-national Roma community. These findings seem to contradict the political projects of international Roma elite and transnational organizations in attempting to foster a trans-national mobilization of Roma communities across countries.

Romanien asema on ollut aina sekä kansainvälisesti että suomalaisittain heikko. Suomessa evakkoon lähtö vei pohjan Karjalan romanien perinteisiltä toimeentulokeinoilta ja evakkoromanien asuttamisongelmien katsotaan johtaneen heidän asemansa kurjistumiseen entisestään. Tässä tutkimuksessa pyritään muistitietoaineistojen avulla selvittämään, millä tavalla Karjalan ja itärajan romaniväestö koki evakkoajan. Romanien kokemuksia tarkastellaan pääasiassa suhteessa karjalaisesta siirtoväestä tehtyihin tutkimuksiin. Tutkielman tarkoitus on valottaa sekä Karjalan siirtoväen heterogeenisyyttä että sodan vaikutuksia jo ennestään niukasti eläneen väestönosan elämään. Tutkimuksen lähdemateriaali muodostuu muisteluaineistoista, jotka koostettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston tekemistä romanihaastatteluista. Ensin aineistoa analysoitiin grounded theoryn periaatteita hyödyntäen: aineistosta pyrittiin löytämään kaikki mahdolliset koodit, joista tärkeimpien avulla muodostettiin kokonaiskäsitys tutkittavasta ilmiöstä. Grouded theorysta poiketen keskeisiksi nostettiin kuitenkin myös joitakin kontekstoivassa kirjallisuudessa esiintyneitä koodeja, vaikka niiden rooli aineistossa oli verrattain pieni. Analyysivaiheessa sovellettiin muistitietotutkimuksen metodeja siten, että päähuomion saivat muistelijoiden kokemukset. Aineiston luotettavuutta pohdittaessa arvioitiin jonkin verran myös haastateltavan tapaa puhua aiheesta. Evakkoromanien elannon hankkiminen ei muisteluaineiston perusteella vaikeutunut huomattavasti sota-aikana, mutta asumisjärjestelyihin haasteita liittyi enemmänkin. Etenkin evakkoajan alun majoitusvaihe, jolloin yöpyminen väliaikaismajoituksissa oli tavallista, oli romaneille vaikea ja silloin myös heidän etninen identiteettinsä asetti heille eniten haasteita. Myös sotien jälkeen evakkoromanien oli vaikea päästä muuttamaan hyväkuntoisiin asuntoihin. Osittain romaneilla on evakkoajasta melko samantapaisia kokemuksia kuin muillakin evakoilla. Esimerkiksi koulunkäyntiä ja maksettuja korvauksia koskevat muistot ovat saman suuntaisia kuin Karjalan evakoilla keskimäärin. Korvauksia maksettiin romaneille vähän, mutta heillä ei ollut niiden hakemiseen usein perusteitakaan, sillä heillä ei tavallisesti ollut Karjalassa kiinteää omaisuutta. Romaninaisen asemasta sodan aikana puhutaan haastatteluissa vähän. Onkin todennäköistä, että romanit liikkuivat varsinkin evakkoajan alussa isommissa ryhmissä, jolloin yksittäisen naisen taakka ei korostunut. Kanssakäyminen valtaväestön kanssa ja sopeutuminen uusille paikkakunnille tulee aineistossa esiin moneen kertaan. Sota-ajan koettiin lähentäneen romaneita keskenään mutta myös Karjalan siirtoväen ja valtaväestön suuntaan laajemminkin. Monessa haastattelussa tosin käy ilmi, että yhteenkuuluvuuden tunne pääväestön kanssa oli luonteeltaan väliaikainen. Toisinaan myös romaneilla oli ennakkoasenteita valtaväestöä kohtaan, vaikka he eivät voineetkaan näyttää niitä ulos päin. Vielä useammin haastatteluissa kuitenkin puhutaan syrjinnästä, johon kantaväestö syyllistyi romanien lisäksi kaikkia muitakin karjalaisia kohtaan. Tutkimusaineiston romanit kertovat evakkoajan myönteisistä kokemuksista kielteisiä enemmän. Heidän käyttämänsä kerronnan muodot kuitenkin viittaavat siihen, että ennakkoluulot evakkopaikoilla olivat ainakin aluksi yleisiä ja vaikeuttivat usein sopeutumista. Oman ahkeruuden ja asenteen merkityksen korostaminen haastatteluissa tuokin epäsuorasti esiin romanien heikon aseman evakkovuosina. Toisaalta se kertoo myös siitä, ettei tilanne ollut pitkällä tähtäimellä toivoton.

In my master's thesis I explore the political significance of logging in Papua New Guinea (PNG). In commercial logging the post-colonial state of PNG, its local communities, transnational companies and non-governmental organizations come interestingly together. The central research questions are what forms of political awareness and mobilization does commercial logging bring up in the small scale communities and how – if at all – does logging change the relationship between these communities and the state of PNG. The thesis is based on three months of ethnographic fieldwork conducted in 2007 in a village located in the East New Britain province of PNG. The village, inhabited mainly by the Mengen people, was an interesting case, because logging operations had been conducted in the area with the permission of the people, while on the other hand some villagers had formed a conservation association of their own. Parliamentary elections were also held in PNG during the time of my fieldwork. During my stay in the village I took part in the village life and conducted interviews. In addition to this, much of my material is based on informal discussions with people. On my way to and from the village I also interviewed several Papua New Guinean NGO-workers in the national and provincial capitals. In my thesis I show that environmental conservation in the village is part of a larger attempt to protect local autonomy, culture and the environment, i.e. it is a 'localistic' movement. Locals supporting conservation, as well as those supporting logging, take actively part in national parliamentary as well as local level politics. In my thesis I have attempted to unpack the notion of 'local' by examining internal power relations of the community and describing various lines of thought and opinions that base on local cultural values. Along with this, commercial logging seems also to elicit the role of the state in two-fold way in East New Britain. On the one hand, the government seeks to use logging roads built by logging companies as the basis of its own national infrastructure, even though the company roads are often of manifestably poor quality and short-lived. On the other hand, problems caused by logging, such as land disputes, create a need among local communities for the state and its services. Central themes in my thesis are the local values invested in the environment, as well as the ways in which the locals produce their environment both conceptually as well as physically. As subsistence farmers the locals depend economically on the condition of their environment. However, the value of the environment goes beyond economical questions. For example, the environment holds proof of the history of the community. Conversely, also the state and companies attempt to conceptualize, modify and administer the environment. This is done through processes such as mapping and road building, both crucial political questions in East New Britain. Here the anthropological discussion about space and place, as well as political geography are central. The diverse ways of conceptualizing the environment, as well as logging, cause often disputes about the ownership of land areas. Because of this I discuss local ways of holding the land communally, as well as PNG's land legislation and ways of dispute management. Land tenure and disputes are political questions that the locals have to deal with and in some cases these questions also create a need for the judiciary system of the state. The disputes affect also political activity, which I discuss at some length in my thesis as well. Interestingly, the locals, regardless of their political views and affiliations, establish transnational connections ranging from NGOs to government departments and multinational companies.

Tutkimuksen aiheena ovat tavallisten ihmisten tulkinnat yrityskriisistä. Tutkimuksessa keskitytään yhden yrityskriisin tulkintoihin Suomessa, mutta samalla tavoitellaan yleisiä tapoja mallintaa ruohonjuuritason tulkintoja yrityskriisistä. Tulkintoja tutkitaan kehysten avulla. Lisäksi halutaan selvittää kahden eri taustavaikuttimen osuutta ruohonjuuritason kehyksissä. Ensimmäinen on uutisten agenda-setting-rooli ja toinen tulkitsijan suhde kriisiyritykseen. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa kehystutkimukseen ja sen sovelluksiin mediatutkimuksessa. Erilaisista aiemmassa empiirisesti tutkimuksessa testatuista kehysrakennelmista yhdistellään tähän työhön kolme kehyskokonaisuutta: vastakehystäminen suhteessa median kehyksiin, ilmiön makro- ja mikrotasojen kehystäminen ja ilmiön strateginen kehystäminen. Työ on määrällinen tapaustutkimus, jonka kohteena on Toyotan tekninen kriisi vuodelta 2010. Tutkimuksen aineisto koostuu kyseistä ilmiötä käsittelevistä verkkouutisista ja niiden kommenttipalstojen kommenteista. Aineisto on kerätty kahden verkkolehden www-sivuilta. Analyysin tulokset osoittavat verkkouutisten kehyksillä olevan lievä makrotason ohjausvaikutus kommenttien kehyksiin. Kyseessä on ns. attribuutti-agenda-setting-vaikutus. Kommenttiaineisto sisälsi kuitenkin useita uutisista poikkeavia ja puuttuvia kehysrakennelmia, joten kommenttiaineiston tutkiminen myös omana kokonaisuutenaan oli perusteltua. Makro- ja mikrotason kehysanalyysin perusteella kommenttien keskusteemaksi muodostuu vastuu- ja syyllisyyspohdinnat. Kyseinen teema kuitenkin näyttäytyy toimijoiden, toiminnan kohteiden, toiminnan tasojen ja vastuuarvioiden sävyn osalta hyvin moniulotteisena. Kommenttien kehysten perusteella muodostetaan kommenttiaineistosta strategisia kehystäjäprofiileja, jotka kuvaavat yrityskriisin ruohonjuuritason tulkitsijoita tavoitteellisina ja myös subjektiivisina ilmiötulkitsijoia. Profiilit rakentuvat syyllisyysarvioiden ympärille. Sidosryhminä tutkitaan kuluttaja- ja asiakasrooleja. Tulokset osoittavat asiakassuhteen kriisissä olevaan yritykseen lieventävän negatiivisia ja korostavan positiivisia arvioita yrityksestä ja sen vastuusta. Työn keskeinen anti on kehysajattelun soveltaminen myös muuhun kuin media-ammattilaisten tuottamaan sisältöön ja yrityskriisin mallintaminen alhaalta ylöspäin eli tavallisten ihmisten näkökulmasta.