Browsing by Title
Now showing items 5082-5101 of 5644
-
(2024)This thesis is a spatiovisual photographic investigation of Singapore. It links to the discussion of human ecology. The thematic object of the thesis is that of human-nature relationship. Its primary produce is the empirical data collected which is described and analysed. Foundations and possibilities of such an endeavour are discussed and affirmed when the positionality of the researcher is contemplated. The complexities and details of those cities that are seen as examples need to be studied, a vision shouldn’t be simply moved from a context to another.
-
(2019)Urban social work differs from social work practice in smaller communities. Most of the social work today is done in cities worldwide due to urbanization. Still it is not clear what urban social work really is. The urban context paradoxically is familiar to social work, yet at the same time it seems evaded. The thesis has two primal aims. One is to examine how social work in urban settings is conceptualized in existing scientific literature. The second one is to contribute to the development of social services for migrants by illuminating what knowledge there is in earlier research about urban social work facilitating migrant inclusion and which the critical elements within the field are. The thesis takes on the critical framework of positional reflexivity. Two methods were used conducting this master´s thesis, a scoping review and an expert interview. The two-staged scoping review strives to find the relevant literature and to systematically delimit the data. The data consists of 17 peer-reviewed scientific articles and an expert interview. The three research questions are 1) How is urban social work conceptualized in existing scientific literature?, 2) What is today's knowledge about urban social work facilitating migrant inclusion from existing scientific literature? And 3) What are the critical elements of urban social work with migrants? The data is analyzed using content analysis. Urban social work is conceptualized in close conjunction with community, however urban communities are changing due to increased mobility and diversity. Urban social workers are working in a myriad of complex social networks and within tensions and boundaries. The rise of emerging concepts like superdiversity, transmigration and gentrification show that urban social work research today is strongly characterized by questions concerning migration. Some factors facilitating migrant inclusion are the need for urban social workers to advocate for structural change of the way urban social work with migrant look like today. Also meeting the superdiverse urban clientele with a cultural humility approach and the acknowledging of the various formal and informal encounters are some of the identified facilitating factors. Significant gaps in social work research concerning urban social work and urban social work facilitating migrant inclusion are identified. Since most migrants arrive to cities and also tend to stay there, the lack of scientific topical knowledge is crucial. The lack of sustainability in urban social work with migrants, the crucial need for structures enabling relational social work and the need for social work to actually start where the clients are turned out to be some of the critical elements. Positional reflexivity turns out to be undetected in many of the included articles on urban social work with migrants, this demonstrates a need for an increased recognition of it within scientific urban social work research concerning of migrants.
-
(2016)Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee urheilijoita brändeinä ja heidän kohtaamiensa henkilöbrändikriisien vaikutuksia urheilijaan ja tämän brändiin. Tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää, selittää ja kuvailla urheilijoiden brändin rakentamista ja sen vaikutusta brändiarvoon sekä henkilöbrändikriisin vaikutusta urheilijaan ja tämän brändiin yleisemmin. Lisäksi pohditaan syitä kriisien vaikuttavuuden takana. Tavoitteen toteuttamiseksi on ensimmäiseksi ymmärrettävä, mikä on henkilöbrändiksi miellettävä urheilijabrändi, miten se rakentuu ja mitä tarkoitetaan henkilöbrändikriisillä. Henkilöbrändit ovat arkipäivää urheiluympäristössä, mutta silti urheilijabrändien tutkiminen on jäänyt vielä kovin vähälle. Henkilöbrändi on käsitteenä myös vielä suhteellisen nuori. 2000-luvun alusta lähtien urheilijoiden kohtaamat kriisit ovat näkyneet laajasti julkisuudessa. Median vaikutusvalta kriisien välittäjänä yleisön tietoisuuteen sekä uuden median tarjoamat mahdollisuudet ja uhat niin brändin rakentamisen kuin kriiseistä selviytymisenkin yhteydessä tekevät tutkielmasta ajankohtaisen. Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta ja sen aineisto on kerätty yhdeksällä teemahaastattelulla. Haastateltavien joukko koostui kolmen eri ryhmän, urheilutoimittajien, viestintäalan ammattilaisten ja urheilumanagerien, edustajista. Haastatteluaineistoa on täydennetty vielä kahdella havainnollistavalla tapauksella –Tiger Woodsin ja David Beckhamin uskottomuusskandaaleilla, jotka toimivat esimerkkeinä yhdestä henkilöbrändikriisityypistä. Henkilöbrändikirjallisuuden vähyydestä johtuen tutkielma nojaa aineiston lisäksi yleiseen brändikirjallisuuteen, jota on täydennetty henkilöbrändeistä löytyvillä tutkimuksilla. Työssä on käytetty viestinnän ja markkinoinnin kirjallisuutta, tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita sekä tapauksista löytyviä artikkeleita ja tilastoja. Tutkimuksesta käy ilmi, että brändin rakennuksessa ja arvon luomisessa urheilulliset ominaisuudet sekä persoonan kiinnostavuus nousevat tärkeimpään asemaan. Urheilijabrändin arvo kasvaa entisestään, mikäli urheilija pystyy tekemään itsestään kiinnostavan myös urheiluympäristön ulkopuolella. Aineiston avulla päädytään tulokseen, että urheilijabrändin pystyy rakentamaan ilman kirkkainta urheilullista menestystä, mutta arvokkain brändi on sellainen, joka menestyy urheilullisesti ja on kiinnostava persoona niin urheiluympäristössä kuin sen ulkopuolellakin. Aineiston analyysin perusteella voidaan myös todeta, että henkilöbrändikriisillä on vaikutuksensa niin urheilijan aineelliseen kuin aineettomaankin omaisuuteen, mutta nämä vaikutukset saattavat näyttäytyä hyvinkin erilaisina eri urheilijoille. Henkilöbrändikriisi voi vaikuttaa urheilijaan negatiivisesti niin henkisesti, taloudellisesti kuin urheilullisestikin. Toisaalta aineistosta nousi esille myös ajatus kriisin vaikuttamattomuudesta ja kriiseistä hyötymisestä. Henkilöbrändikriisistä selviytymiseen vaikuttaa olennaisesti uuden tarinan luominen vanhan tilalle. Yksi hyvä tapa tähän on urheilullisen menestyksen kautta. Myös rehellisyys sekä tukijoukkojen ja median tuki auttavat selviytymään kriiseistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kriisin vaikuttavuus ja kriiseistä selviytyminen riippuu lopulta yleisön lojaalisuudesta ja sympatiasta henkilöä kohtaan sekä brändin vahvuudesta ja totuudenmukaisesta asemoinnista.
-
(2018)Tämä tutkimus tarkastelee urheilijoiden sosiaalisen median käyttöä. Tutkimuksen taustalla on ilmiö sosiaalisen median mahdollistaman henkilöbrändäyksen yleistymisestä. Tutkimus selvittää miten urheilijat käyttävät sosiaalista mediaa itsensä brändäämiseen ja miten he näkevät sosiaalisen median osana urheilijan rooliaan. Tutkimus keskittyy yksilöurheilijoihin, sillä tarve sponsorien peräänkuuluttamaan näkyvyyteen on yksilöurheilussa joukkueurheilua kriittisempää. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto koostuu kahdeksan suomalaisen huippu-urheilijan haastattelusta sekä valmiista haastatteluaineistosta, jossa on haastateltu suomalaisia urheiluvaikuttajia. Tutkimuksen kirjallisuus koostuu urheilukulttuurin, sponsoroinnin sekä henkilöbrändien tutkimuksesta. Tutkimuksessa käy ilmi, että kaikki haastatellut urheilijat kokevat sosiaalisen median päivittämisen olevan osa huippu-urheilijan roolia nykypäivänä. Sisällön suhteen urheilijat eivät kuitenkaan koe velvoitteita tai pakkoa, mutta pyrkimys laadukkuuteen ja säännöllisyyteen tulee ilmi. Urheilijat kokevat sosiaalisen median olevan hyvä väline oman julkisuutensa hallitsemiseen sekä yhteistyösuhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Analyysin pohjalta voi todeta, että sosiaalisen median henkilöbrändin onnistumiseen vaikuttavat ainakin seuraavat kolme tekijää: urheilumenestys, aitous ja persoonallisuus. Urheilijoille näyttäisi olevan hyötyä siitä, että he julkaisevat myös urheilun ulkopuolista sisältöä elämästään, jotta voivat sitouttaa laajemman kohderyhmän yleisöä. On kuitenkin tärkeä myös huomioida, ettei oma-aloitteinen itsensä brändääminen sovi kaikille ja voi pahimmillaan kuormittaa urheilijaa liikaa.
-
(2021)Urheilun suurtapahtumat eivät ole ainoastaan urheilun ja kulttuurin juhlaa, vaan niiden taustalla piilee usein poliittisia, taloudellisia ja ideologisia motiiveja. Kisojen järjestäjämaa pyrkii vahvistamaan omaa valta-asemaansa ja kulttuurista identiteettiään kansainvälisellä areenalla positiivisen julkisuuskuvan kautta. Mutta, kun kyseessä on autoritäärinen järjestäjämaa, demokraattiset länsimaat kokevat tarpeelliseksi tuoda omat maan epäkohtiin liittyvät kritiikkinsä julkiseen keskusteluun. Medialla on keskeinen rooli julkisuuskuvan ja mielikuvien muodostamisessa, ja siten myös koko sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kehystämisen avulla tätä urheilun, politiikan ja median vallan suhdetta Venäjän vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen kontekstissa. Kehystämistä lähestytään median symbolisen vallan ja kuviteltujen yhteisöjen käsitteiden kautta. Aineisto koostuu 69:stä The Guardianin ja 71:stä TASS Russian News Agencyn uutisartikkelista, ja aineisto on kerätty kolmelta eri aikaväliltä: ennen kisoja, kisojen aikana ja kisojen jälkeen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä laadullista että määrällistä kehysanalyysia. Työn pääpaino oli kuitenkin laadullisessa kehystämisessä, jonka avulla muodostettiin keskeiset kehykset. Lopuksi analyysia täydennettiin määrällisen kehysanalyysin avulla, jotta saataisiin parempi käsitys kehysten vallitsevuudesta eri ajanjaksoilla ja aineistoissa. Laadullisen kehysanalyysin avulla aineistosta hahmottuu viisi kehystä: poliittisen valtapelin kehys, jalkapallon poliittisuuden kehys, ihmisoikeuksien kehys, mediapropagandan kehys ja turvallisuuden kehys. Poliittinen valtapeli kuvaa valtioiden välisiä poliittisia jännitteitä ja niiden vaikutusta kisojen oikeutukseen ja kansainvälisiin suhteisiin. Jalkapallon poliittisuus rakentuu yhteisöllisyyden ja kansallismielisyyden ympärille. Ihmisoikeuksien kehys osoittaa, kuinka länsimaiden ja Venäjän ihmisoikeuskäsitykset eroavat toisistaan. Mediapropaganda kiteyttää median representaatioiden roolin poliittisen vallankäytön keskiössä. Turvallisuuden kehys kattaa turvallisuusuhkien riskit ja niiden torjumisen. Määrällisen kehysanalyysin keskeisimpänä huomiona on poliittisen valtapelin ja jalkapallon poliittisuuden kehyksien hallitsevuus aineistossa, joista ensimmäinen näyttäytyy vahvasti etenkin ennen kisoja ja toinen kisojen aikana ja TASS:n mediassa myös kisojen jälkeen. Ihmisoikeuksien kehys esiintyy vahvemmin The Guardianin uutisoinnissa, kun taas mediapropaganda TASS:n uutisoinnissa. Kehysanalyysi osoittaa median representaatioiden merkityksen yhteiskunnassa mielikuvien rakentajana ja median roolin vallan käyttäjänä. Kehysten sisällä esitetään useasti vastakkaisia näkökulmia ja tulkintoja kisoihin liittyvistä yhteiskunnallisista asioista. Voidaan tulkita, että nämä kaksi eri (demokraattisen ja autoritäärisen maan) mediaa näyttävät eri todellisuudet Venäjän 2018 jalkapallon MM-kisoista. Tulosten perusteella urheilua ja politiikkaa ei voida täysin erottaa toisistaan.
-
(2014)In the last twenty years, European identities have been in turmoil. The old borders of the Cold War era have crumbled and the EU has expanded towards the east. As a result, it has become important for Europeans to re-evaluate what 'us' and 'them' mean in a world of multiple identities. As our relationship to the world has changed we have been driven to reconsider the past from new perspectives. How are collective memories constructed? How has history defined our social evolution? These question forms the backdrop for this study. The study seeks to illuminate the issue by promoting a comparative approach on contemporary European memory and identities. The purpose of the study is to compare contemporary Czech, Finnish and Polish textbook understanding of Russian history over between 1815 and 1922. The question of how the Russian image is perceived is connected more widely to nation-specific historic discourses and collective memory. Ultimately, this means examining the dialogue between the nexus of 'us' and 'them'. Revealing textbook images that legitimize national victimhood or hostility is the first step to mutual understanding that can be used as the basis of friendly relations. The theoretical framework of this material-based study is connected to discussions of nationalism and memory studies: discussions concerning national identity and collective memory will offer the conceptual tools for my study. The comparative approach enables to reconstruct how Czech, Finnish or Polish historical consciousness and identity are engaged in representations of Russian history. The methodology of this study consists of the guidelines of textbook analysis suggested by Falk Pingel and qualitative content analysis. The Czech, Finnish and Polish textbook memories of nineteenth and early twentieth century Russia contain many images of the country. The comparative analysis demonstrates that national perspective dominates Finnish and Polish textbooks references to Russia. On the contrary, Czech textbooks perceive Russian history most often from the perspective of general world events or from the Russian perspective. The Finnish textbooks convey an ambivalent image of the Russian Empire: opportunities for Finns and multicultural tolerance are accompanied by backwardness and fierce Russification. Hence, the portrayals suggest that Finns are also willing to make compromises whereas Poles express primarily their enthusiasm to revolt.
-
(2016)This thesis is a study on Japanese martial art called iaidō, which is a form of Japanese fencing and explore the somewhat underdeveloped social scientific study of martial arts and combative sports. This paper will begin with an introduction on how martial arts and specifically Japanese martial arts have been studied previously is the field of anthropology, sociology, philosophy and history, and will also discuss the problematics of these previous approaches. The research data is based on an ethnographic fieldwork that was conducted in Japan for a period of six months in 2013-2014. The research methodology utilizes phenomenological approach and the researcher positioned himself as part of the training group that was the object of study. This sort of methodological approach can be described as apprentice anthropology or enactive ethnography, in which the researcher is part of the training group that he studies. The main concern in this paper will be how a specific kind of habitus is created in the context of iaidō. The analysis will be based on phenomenological approach combined with the concept of habitus as developed by Pierre Bourdieu. The theoretical framework provided by Bourdieu will be further elaborated through the works of Loïc Wacquant, who has applied Bourdieu’s concept to the study on how habitus is created in a boxing gym. The creation of habitus in the context of iaidō will be revealed through descriptive analysis on how the bodily and mental dispositions are acquired in the training process. The training session works as a platform in which the kinesthetic skills can be acquired. The pedagogy is based on emulating the teacher movements as well as on oral transmission of knowledge. The transmission of knowledge happens through the social context of dōjō, which is formed by individual practitioners. The data is further analyzed to reveal how the habitus changes according to individual practitioner and during the transmission process. This social context does not only exists for the current practitioners, but it is also an historical process. A martial art school is an institution that spans historically and socially through different generations of practitioners. Similarly, the iaidō habitus is formed through these social and historical processes. However, it can never remain exactly the same, but it is instead prone to changes.
-
(2017)To deal with climate change, we need high level transformations not only in global energy and business structures, but also in our daily lifestyles. One of the ways of fostering this change might be to have an application designed to promote environmental behaviours. This master’s thesis is part of a multi-disciplinary project to look into building such a mobile, called the “Sustainability Tracker”. The project was a part of the Helsinki Challenge competition organised by the University of Helsinki. The team consisted of researchers and sustainability experts from multiple different organisations. While the project didn’t go through to the finals, this thesis is a user study for further development. The aim of this thesis is to answer two questions. The first is more general and theoretical, the other very practical: 1. Who would be the potential users of an application like Sustainability Tracker? 2. What kind of a service would these users find desirable or useful? To answer these questions, an online survey (N=27) was made after which 14 of those who answered were interviewed by using semi-structured qualitative interview methods. The materials were then analysed using a mixed methods approach that was inspired by the Reasoned Action Approach (RAA) and methods from design research. RAA is a framework from psychology which in this thesis was to assist in determining what kind of norms have the biggest influence in the lives of different groups of users. The end result of the thesis is two so-called user Personas that can be used as material for future development of the application These personas are fictional characters created to be sufficiently representative of the goals and behaviour of a hypothesized group of users. Modelling behaviour like this allows to emphasize and prioritise complex human phenomena while de-emphasizing less significant details. The first of these personas is someone for whom environmental behaviours are very much based on the science of the subject matter. They are often enthusiastic about environmental behaviours and know very much of the subject. For them environmental behaviours are a part of their identity. The second persona was more surprising, with a focus on a more spiritual side of environmental behaviour. For this persona, focus is more on the tangible aspects of environmental issues. Concerns of toxicity and un-natural food items take prevalence over concerns like the carbon footprint or global warming. They view their lifestyle as environmentally friendly but it actually is quite focused on things that feel environmental, yet do not have a big positive environmental impact – like organic produce. One of the findings of the thesis is that combining the RAA framework - based on the operationalization of clearly defined behaviours - with a scenario-based design method, while not unproblematic, does potentially have some use during the design process in keeping a focus on the insights gained from the interviews. Especially the issue of perceived control was helpful during the development of the personas. After creating the personas, design drivers that guide the design process of the presumed application were created: 1. Help make better decisions – help the user avoid environmentally harmful items and purchases 2. Give perspective – make it possible to compare environmental impacts of different categories (e.g. food vs. travel) 3. Connect environmental behaviours to personal well-being – tie life-coaching to environmental wellness 4. Avoid greenwashing – the application should be honest and informative about the real impact of behaviours 5. Promote sustainable design – the application should not be a part of the problem by making the user consume more These design drivers answer the needs of both of the users. However, one conclusion is that actually targeting the less obvious secondary persona might have more of an impact as their lifestyles as they are now have more room for improvement from an environmental perspective.
-
(2016)Volatility affects the pricing of many financial instruments and generally acts as a proxy for the risk of an asset. In addition to volatility itself, the persistence of volatility has also been found to play a role in the financial markets. Thus, to be able to accurately model volatility and its persistence is nothing short of important. One of the most common ways to model volatility is to use the GARCH model, which might overestimate the persistence of volatility if the unconditional variance of the time series experiences structural shifts at some point. Several algorithms have been proposed to identify these structural shifts, and many of these utilize the cumulative sum of squares of the series. According to previous empirical findings, the volatility persistence of stock and sector indices and currency exchange rates decreases when structural shifts are incorporated into the GARCH models. These change points also seem to occur roughly at the same time, suggesting that they might have some common social, political or economic cause. Many authors have questioned whether the algorithms used are suitable for financial data, which is often found to be heteroskedastic and leptokurtic. To be more precise, algorithms that do not take into account these properties of financial data may actually find spurious structural shifts in the unconditional variance. One of the focuses of this thesis lies on comparing the performance of two cumulative sum of squares algorithms, of which one can be argued to better suit financial data. Few previous studies have used European data ranging well beyond the 2008 financial crisis. In this thesis, the two algorithms are applied to the stock market index and seven sector indices from the Helsinki stock exchange. The period of observations ranges from 2002 to 2015. The algorithms are used to obtain the structural change points from these indices, after which the change points are incorporated into the GARCH framework. This thesis also examines whether volatility persistence decreases or not for this data, and whether the structural shifts obtained with the algorithms occur simultaneously or not. The finding of this thesis are mostly in line with previous research. The use of the more appropriate algorithm for financial data leads to a significant decrease in the amount of structural shifts detected. When using the most robust methods, only one structural shift is detected in all the eight indices: this is somewhat less than in most previous studies. For this one structural shift, the persistence of volatility decreases as expected, but for the possibly spurious structural shifts, the results are more ambiguous. A striking share of the structural shifts, spurious or not, occur during the end of 2007 and the beginning of 2008. The author of this thesis suggests that future research on the cumulative sum of squares algorithms would benefit from concentrating on how empirical results are affected by sample size and the decision of whether to use daily or weekly data.
-
(2015)In this thesis I want to use Monte Carlo simulation to get profits data of different power plants in America to help investors to make investment decisions. Because now electricity market already has changed into a new period which can be called liberalization. During liberalization electricity market investors must face investment risks themselves. Investors cannot give investment risks to consumers any more (Ropues, Nuttall & Newbery, 2006, p.3), which they can do before liberalization. So it is necessary to find a new way that can analyze variable risks properly. I choose nuclear power plant, natural gas power plant and coal power plant. First step I use sensitivity analysis to find out the biggest factors which can influence the values of the NPV of the three power plants. Second step I get the three power plants’ distributions of NPV. Third step I get the distributions of PI of the three power plants. During the Monte Carlo simulations of NPV analysis I make a conclusion that in the case of 10% discount rate natural gas power plant is the best choice and at 5% discount rate it is unclear natural gas or nuclear is the best choice. During Monte Carlo simulations of PI analysis I find that at 5% discount rate it is unclear which of the three power plants is the best choice and at 10% discount rate it is unclear coal or natural gas is best choice. Then I make portfolios analysis. The last part I analyze risk factors of investing in coal, natural gas and nuclear power plants. So the investors who want to invest in American power plants get a very good help from my analysis. They can do the final investment decision according to their own risk appetite on the base of my analysis.
-
(2012)Economic theory states that the financial markets are forward looking, and that the price of any asset equals the discounted present value of the income generated by holding that asset. The future is, however, uncertain which means that expectations play a large role when investors ponder over what the price of an asset should be. When considering government debt obligations, or bonds, the flow of future income is known with some degree of certainty, since the coupon payments are set in the terms of any bond issue, contrary to e.g. dividends from holding a stock which depend on the company’s success. This means that the uncertainty regarding the real income generated from holding a bond stems from, among other things, the possibility of a sovereign default and inflation. Hence the price of a government bond, and thus the market interest rate (the yield), which are inversely related, reflects the investors’ expectations about the future prospects of a country. It is because of these reasons, that many financial economists have studied the dynamics of the yield curve, which plots the market rates of bonds against their remaining maturities to redemption, and the relationship between the shape of the yield curve and future economic growth. The shape of the yield curve in most of the studies is measured by the difference, or the spread, between long term- and short term market yield of government debt. This relationship between the contemporaneous yield curve shape and subsequent economic growth has been confirmed by a number of studies internationally. However, the results have varied between countries and also in time, which means that the predictive power of the yield curve is probably not structural, but rather depends of country specific characteristics and the type of monetary policy practised by the central bank. While the international literature on the subject is vast, there have not been many studies investigating this relationship with Finnish data. This serves as the main motivation behind this thesis. The macroeconomic explanation for why such a relationship should exist is based on a model suggested by Arturo Estrella in 2005. The model is constructed from an IS-curve, a Phillips curve and the reaction function of the central bank, as well as the minimisation problem of the central bank’s loss function. This means that the model takes the prevalent monetary policy in to account when considering the ability of the yield curve to predict future growth. This study employs Finnish quarterly level of GDP data which spans from 1975 to 2011. The contemporaneous yield spread between a 10-year government bond and a 3-month market interest rate (a proxy for the 3-month T-bill rate) is used as a predictor in an OLS-regression to investigate the predictive power with many forecasting horizons and four different model specifications. The time series of the growth rate of GDP shows persistence, and for this reason also the contemporaneous growth rate of the GDP is also included as a predictor. The regressions are first run on the whole sample period, and also on a sub-period 1987 – 2011. This is because before the middle 1980’s the financial markets in Finland were heavily regulated, and hence the interest rates could not effectively reflect the market participants’ expectations about the future. This study finds that the yield spread is able to predict GDP growth rate in Finland for up to three years in to the future in the latter sample period. The results from the whole sample period were quite poor. Moreover, the contemporaneous yield spread is a better predictor of future growth than the contemporaneous growth rate itself. When considering a rather simple indicator of future growth, these results are encouraging. This is quite impressive especially since many of the international studies find that the predicting power of the yield curve has diminished since the 1980’s, which is contrary to the findings of this study.
-
(2014)Tässä tutkielmassa tarkastellaan uskonnon ja uskonnollisen argumentaation roolia saksalaisfilosofi Jürgen Habermasin yhteiskuntafilosofiassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selventää, millaisen roolin Habermas antaa uskonnollisille käsityksille muun muassa osana deliberatiivisen demokratian päätöksentekoa. Habermas on aiemmassa teoriassaan suhtautunut uskontoon joko välinpitämättömästi tai kielteisesti, mutta on nyt 2000-luvulla siirtynyt korostamaan uskonnollisten käsitysten merkitystä moraalisissa ja poliittisissa kysymyksissä. Tutkielmassa tuodaan esiin Habermasin uusi ajatus siitä, miten uskonnot tarjoavat pääsyn sellaisiin moraalisiin käsityksiin, joita nykyiset solidaarisuuden puutteesta kärsivät kansalaiset tarvitsevat. Habermasia motivoi pyrkimys erilaisten maailmankuvien yhteensovittamiseen sekä poliittisen sopusoinnun tukemiseen. Tutkielman tavoitteena on selventää, miten Habermasin ajattelu on muuttunut hänen aiempaan teoriaansa nähden, mitä se edellyttää ja mitä siitä seuraa. Tutkielmassa analysoidaan Habermasin kirjoituksia erityisesti 2000-luvulta. Ensisijaisina lähteinä tutkielmassa käytetään Habermasin alkuperäisteoksia. Näiden lisäksi toissijaisina lähteinä käytetään kommentaattoreiden, muun muassa Maeve Cooken, Cristina Lafontin sekä Melissa Yatesin, artikkeleita Habermasin uskontoajattelusta. Tutkielman alussa esitellään Habermasin käsitys uskonnon ja filosofian yhteisestä alkuperästä, jonka varaan rakentuu myös hänen muu teoretisointinsa uskonnon merkityksestä. Tutkielmassa tarkastellaan Habermasin näkemystä, jonka mukaan yhteisestä alkuperästä johtuen sekä uskolla että tiedolla on yhteinen perusta. Habermasin mukaan tämä yhteinen perusta mahdollistaa uskonnollisten ja sekulaarien kansalaisten välisen rationaalisen dialogin. Seuraavaksi tutkielmassa selvennetään Habermasin käsityksiä deliberatiivisesta demokratiasta ja sekulaarin valtionhallinnon tarpeesta. Keskeisen sijan tutkielmassa saa Habermasin käsitys uskonnollisesta argumentaatiosta osana julkisuutta. Habermas edustaa inklusiivista suhtautumista, jonka mukaan uskonnolliset argumentit tulee hyväksyä osana julkista keskustelua. Habermas näkee uskonnollisen argumentaation hyväksymisen keskustelua ja siten deliberatiivista demokratiaa vahvistavana. Tähän liittyy kuitenkin rajoitus, jonka mukaan uskonnolliset ilmaukset tulee kääntää sekulaarille kielelle ennen pääsyä poliittiseen päätöksentekoon. Tutkielman lopussa esitetään kootusti Habermasin ajatuksiin kohdistettua kritiikkiä sekä Habermasin vastaus saamaansa kritiikkiin. Tutkielmassa päädytään tulokseen, jonka mukaan Habermasin ajattelussa on havaittavissa selkeä muutos aiempaan nähden. Habermas näyttää pitävän sekulaaria järkeä riittämättömänä ja kaipaavan sen rinnalle uskoa. Tässä tutkielmassa esitetään, että Habermas pyrkii välttämään ristiriidan nykyisten ja aiempien näkemysten välillä esittämällä käsityksensä uskon rationaalisesta perustasta. Käytetyn aineiston avulla päädytään kuitenkin johtopäätökseen, että tämä ei onnistu ongelmitta. Habermasin teorian keskeisiksi ongelmiksi jäävät käsitys uskonnon erityisestä kyvystä välittää moraalisia intuitioita sekä vaatimus uskonnollisten käsitysten kääntämisestä sekulaarille kielelle.
-
(2023)Viimeisin yhteiskuntien kohtaama suuri murros on teknologinen kehitys, erityisesti digitaalisuuden mukanaan tuomat muutokset. Ihmisten sosiaalinen kommunikointi ei enää vaadi fyysistä läsnäoloa, vaan se tapahtuu yhä enenevässä määrin teknologisten laitteiden välityksellä. Teknologisella kehityksellä on vaikutusta yhteiskunnan eri toimijoihin, myös uskonnollisiin yhteisöihin. Tässä tutkielmassa vastataan kysymykseen siitä, miten teknologia osallistuu seurakunnan muodostumiseen olemassa olevaksi yhteisöksi. Tutkielmassa sovelletaan tieteen- ja teknologiantutkimuksen näkökulmaa uskontoon ja ymmärretään uskonnollinen yhteisö monimuotoisena ilmiönä, johon myös vallitseva materiaalinen ympäristö vaikuttaa. Tutkielman aineistona olivat seitsemän (7) kristillisten seurakuntien perustajien haastattelua neljästä (4) eri seurakunnasta. Haastattelujen lisäksi taustoittavana ja tulkintaa auttavana aineistona olivat kohteena olevien seurakuntien nettisivut ja sosiaalisen median kanavat sekä kaksi vierailua seurakuntien tilaisuuksissa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin grounded theory -menetelmään pohjautuvaa sisällönanalyysia, jossa aineistosta koodataan avoimella koodauksella koodeja, koodiryhmiä ja kategorioita. Tulkinnallisena apuna tutkielmassa käytettiin monipaikkaista kehystymistutkimusta, jolloin uskonnollisen yhteisön syntymistä voitiin lähestyä kehystymisen ja kesyttämisen prosessien kautta. Grounded theory -menetelmä tuotti aineistosta yhden kategorian: ”Koti, jossa viihtyy”. Seurakunta määrittyi kotina, jossa yksilö kohtaa muita ihmisiä ja viettää aikaansa. Tämän kategorian sisällä on erilaisia toimijoita, jotka vaikuttavat seurakuntayhteisön syntyyn. Seurakunnan kytkeytymisessä ”kodiksi, jossa viihtyy” voidaan havaita inhimillisiä, uskonnollisia ja aineellisia toimijoita. Haastatteluissa keskeisiksi toimijoiksi nousivat inhimilliset toimijat ja heistä erityisesti seurakunnan perustajat eli istuttajat. Aineelliset toimijat, kuten teknologia, eivät olleet haastateltavien puheissa merkittäviä toimijoita, kun taas havainnointi jumalanpalveluksessa ja verkossa antoi teknologialle merkittävämmän aseman. Teknologian havaittiin olevan aktiivisesti mukana sekä toiminnan toteuttamisessa että sen muokkaamisessa halutunlaiseksi. Uskonnolliset toimijat, kuten jumalan kutsu ja Raamattu, nousivat haastatteluissa tärkeiksi toimijoiksi seurakunnan perustamisessa. Kategoria ”Koti, jossa viihtyy”, sai tukea nimenomaan Raamatusta löytyvästä seurakuntamallista. Tätä seurakuntamallia kesytettiin nyky-yhteiskuntaan sopivaksi ja tässä kesyttämisessä teknologialla oli merkittävä osa. Esimerkiksi toimintaan oli mahdollista osallistua myös verkon välityksellä ja sosiaalista mediaa käytettiin aktiivisesti tapahtumista tiedottamiseen. Seurakunta kehystyi ”kodiksi, jossa viihtyy” ja perustettava seurakunta pyrki mukautumaan tämän kehyksen mukaiseksi. Kehys kuitenkin kohtasi haasteita esimerkiksi korona-aikana. Tällöin tarvittavassa kesyttämisessä teknologia tuli välineeksi, minkä avulla seurakunnan oli mahdollista tavoittaa ihmisiä sosiaalisen median kautta ja välittää jumalanpalveluksia etäyhteyden kautta. Tämä mahdollisti kodin riippumattomuuden paikasta, jolloin ihmisten kohtaaminen oli seurakunnan keskiössä. Tulosten mukaan teknologia on apuna uskonnollisen yhteisön toteutumisessa, mutta aidoimpana yhteisö toteutuu ihmisten kasvokkaisessa kohtaamisessa. Aineellisuuden voidaan kuitenkin todeta olevan keskeinen osa uskonnollisen yhteisön syntyä ja siten uskonnollista yhteisöä voidaan pitää aineellisena yhteisönä.
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Progradu -tutkielman tutkimusaiheena on Richard Sosiksen evolutiiviseen signaaliteoriaan pohjautuva uskonnon kalliiden signaalien teoria, jossa uskonnollisen käyttäytymisen sisältämät korkeat kustannukset nähdään kriittisenä adaptiivisena piirteenä ryhmäsolidaarisuuden muodostamisessa sekä ryhmän sisäisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä. Tutkimusaihe on mielenkiintoinen uskonnontutkimuksen sekä yhteiskuntatieteiden kannalta, sillä teoriassa pyritään selittämään uskonnollisia rituaaleja evolutiivisen signaaliteorian avulla. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä se liittyy laajemmin käytyyn keskusteluun evoluutio- ja ihmistieteiden välisestä suhteesta sekä tieteiden välisistä rajoista. Tutkimuskysymyksen tarkoituksena on selvittää Richard Sosiksen uskonnon kalliiden signaalien teorian taustaa sekä sitä, kuinka hyvin teoria pystyy selittämään uskonnollisten rituaalien kalleuden, ryhmäsolidaarisuuden muodostumisen ja yhteisöllisyyden välistä suhdetta. Tutkielman teoreettinen pohja nojaa signaaliteoriaan, evolutiiviseen uskonnontutkimukseen, sekä rinnakkais- ja kulttuurievoluutioteoriaan. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat uskonnolliset rituaalit, signaaliteoria, yhteistyö, ja kulttuurievoluutio. Tutkimusaineisto pohjautuu Richard Sosiksen sekä Sosiksen ja hänen tutkimuskollegoidensa kanssa tekemiin tutkimuksiin, joissa pohditaan uskonnollista käyttäytymistä, uskonnollisten yhteisöjen toimintaa ja yhteisöjen jäsenten sekä kollektiivisen yhteistoiminnan välistä suhdetta. Tutkimusaineistona on käytetty tutkimuskysymyksen kannalta oleellista tutkimuskirjallisuutta, joka tukee tutkimuskysymyksen teoreettista viitekehystä. Tutkimusaineiston tulokset osoittavat, että kalliilla uskonnollisilla rituaaleilla on positiivinen vaikutus ryhmäsolidaarisuuden muodostumisessa sekä ryhmän sisäisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä. Uskonnolliset rituaalit voidaan nähdä kompleksisina kulttuurisina signaaleina, joiden avulla uskovat tunnistavat toisensa ja voivat tarkistaa kanssauskovien uskonnollisuuden ja ryhmään sitoutumisen asteen. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että uskonnollisten yhteisöjen jäsenten keskinäisen kommunikaation ja yhteistyön muodostumiseen vaikuttavat myös lukuisat kulttuuriset tekijät kuten yhteisön normit, arvot, sekä palkitsemis- ja rangaistuskäytännöt. Tutkimustulosten perusteella ei voida yksielitteisesti päätellä, että uskonnollisen käyttäytymisen sisältämät korkeat kustannukset olisivat kriittinen adaptiivinen piirre ryhmäsolidaarisuuden muodostamisessa sekä ryhmän sisäisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä.
-
(2020)Suomalainen yhteiskunta muuttuu kulttuurisesti ja uskonnollisesti yhä moninaisemmaksi etenkin nopeasti kasvavan muslimiväestön myötä. Samalla nationalistinen liikehdintä niin Suomessa kuin muualla Euroopassa on lisääntynyt, ja asenteet muslimeja ja islamia kohtaan ovat kiristyneet. Erityisesti oikeistopopulistiset liikkeet ovat korostaneet muslimimaahanmuuttajien uhkaavan Euroopan maallistunutta kristillistä elämäntyyliä. Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa on kiinnitetty verrattain vähän huomiota uskonnollisuuden ja uskonnollisten identiteettien merkitykseen ryhmien välisissä suhteissa. Kansallisen samastumisen yhteyttä maahanmuuttovastaisiin asenteisiin on puolestaan tutkittu runsaammin, ja eurooppalaisessa kontekstissa kansallisten identiteettien on monesti nähty kietoutuvan kristillisiin arvoihin. Näin ollen kansallisia ja uskonnollisia identiteettejä ei tutkimuksissa ole tavallisesti eroteltu toisistaan, ja tästä syystä on toistaiseksi epäselvää, ovatko kielteiset asenteet muslimimaahanmuuttajia kohtaan seurausta kansallisesta vai uskonnollisesta samastumisesta. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, ovatko suomalaisen enemmistön uskonnollisuus, uskonnollinen nationalismi ja kansallinen samastuminen yhteydessä asenteisiin Suomessa asuvia muslimeja kohtaan. Tämän lisäksi tutkittiin, selittääkö koettu symbolinen uhka yhteiskunnan uskonnolliseen moninaistumiseen liittyen näitä yhteyksiä. Työn teoreettisena perustana toimi sosiaalisen identiteetin lähestymistapa (Tajfel & Turner, 1986; Turner, Hogg, Oakes, Reicher & Wetherell, 1987) sekä integroidun uhan teoria (Stephan & Stephan, 2000). Tutkielman aineistona käytettiin kyselyaineistoa, joka oli kerätty puhelinhaastatteluina Suomessa keväällä 2017. Koko Manner-Suomen (pois lukien Ahvenanmaa) kattava otos koostui suomalaisesta aikuisväestöstä (n = 438). Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysin ja mediaatioanalyysin avulla. Saatujen tulosten mukaan uskonnollisuus oli yhteydessä myönteisempiin asenteisiin Suomessa asuvia muslimeja kohtaan, kun taas uskonnollinen nationalismi oli yhteydessä kielteisempiin asenteisiin muslimeja kohtaan. Kansallinen samastuminen ei ollut yhteydessä asenteisiin. Symbolisen uhan kokemus oli yhteydessä kielteisempiin asenteisiin, ja se välitti osittain uskonnollisen nationalismin ja ennakkoluuloisuuden välistä yhteyttä. Myös uskonnollisuus oli yhteydessä voimakkaampaan symbolisen uhan kokemukseen, ja koettu uhka medioi uskonnollisuuden ja asenteiden välistä yhteyttä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että uskonnollisen ja kansallisen identiteetin yhteen kietoutuminen on ennakkoluuloisuudelle erityisesti altistava tekijä. Uskonnollisuuden rooli ulkoryhmäasenteiden taustalla näyttää puolestaan olevan kahtalainen: se yhtäältä mahdollistaa myönteisen suhtautumisen uskonnollisiin vähemmistöihin mutta toisaalta herkistää kokemaan yhteiskunnan kasvavan uskonnollisen diversiteetin uhaksi, mikä heikentää sen yhteyttä myönteisiin asenteisiin muslimeja kohtaan. Tuloksia pohditaan Suomen asenneilmapiirin ja ryhmien välisten suhteiden parantamisen näkökulmasta.
-
(2014)Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee uskonnon merkitystä eteläsudanilaisten kristittyjen pakolaisten kotoutumisessa Suomeen. Tutkielman teoreettisena taustana käsitellään tutkimusta uskonnon osuudesta kotoutumisessa. Tutkielma asettuu kotoutumistutkimukseen kansainvälisen muuttoliikkeen kontekstissa. Muuttoliikkeestä erotetaan pakolaisuus. Tutkielmassa käytetään käsitettä muuttoliikeprosessi kuvaamaan eri vaiheita, joita pakolainen kohtaa paetessaan ja lopulta asettuessaan vastaanottavaan maahan. Tutkielmassa nousee esiin uskonnon monet ulottuvuudet kotoutumisessa. Uskonnolla on ristiriitaisia puolia kotoutumisessa. Yhtäältä sen nähdään voimistuvan ja toisaalta heikkenevän muuttoliikkeen myötä. Yhtenäinen kanta muodostuu uskonnon merkityksestä omaa etnisyyttä säilyttävänä tekijänä sekä sen mahdollisuudesta toimia henkisenä voimavarana. Molempien nähdään puolestaan edesauttavan kotoutumista. Lisäksi tutkielmassa huomioidaan uskonnollisten yhteisöjen ja ylikansallisen uskonnon merkitys. Tämä tutkielma toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Tutkielman aineisto koostuu 12 litteroidusta haastattelusta. Haastatteluista kymmenen on pakolaisten haastatteluja ja kaksi seurakunnan työntekijöiden. Haastattelut toteutettiin käyttäen puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tämä työ rajautuu käsittelemään tiettyä eteläsudanilaisten yhteisöä eräässä keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa. Tutkitut pakolaiset ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina vuosituhannen vaihteen jälkeen. He pakenivat Sudanista maassa vallinnutta sisällissotaa. Sudan on sittemmin jakautunut Sudaniin ja Etelä-Sudaniin. Haastatellut pakolaiset ovat kotoisin jälkimmäisen alueelta. Tultuaan Suomeen pakolaiset ovat olleet aktiivisesti tekemisissä suomalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Aineiston perusteella uskonnon merkitys ilmeni ennen kaikkea henkisenä voimavarana, suomalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan roolissa, sen osuudessa etnisen yhteisön aktiviteetteihin, etnisyyden säilyttämisessä sekä yhdistävänä ja voimaannuttavana tekijänä. Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan uskonnon merkitys kotoutumisessa jakaa kolmeen tasoon: 1) institutionaalinen, 2) yhteisöllinen ja 3) henkilökohtainen. Uskonnon merkitys on ennen kaikkea välillistä. 1) Institutionaalisella tasolla uskonnolla on ollut suuri merkitys kotoutumisen edistymisessä. Suomalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan rooli on ollut kiistattoman suuri. Se on edesauttanut pakolaisten tärkeiksi kokemien asioiden toteuttamisessa. Suora merkitys näkyy siinä, että toiminta seurakunnan parissa on toisinaan johtanut siihen liittymiseen ja joidenkin kontaktien syntymiseen. 2) Yhteisön tasolla uskonto on edesauttanut yhteisön syntyä ja toimimista. Yhteisö on toiminut turvallisena alustana, josta käsin lähestyä suomalaisuutta. Näin se on edesauttanut kotoutumista välillisesti. 3) Henkilökohtaisella tasolla uskonto on edesauttanut kotoutumista välillisesti toimiessaan henkisenä voimavarana. Lisäksi uskonnolla on merkittävä asema etnisen identiteetin ja kulttuurin säilymisessä, mitä pidetään Suomen monikulttuurisuutta korostavassa politiikassa sekä itseisarvona että välinearvona kotoutumiselle. Evankelis-luterilaisen kirkon toiminta on muodostunut itsenäisesti valtion harjoittaman monikulttuurisen politiikan mukaiseksi. Tutkielman päätteeksi voidaan todeta, että uskonnolla ja uskonnollisilla toimijoilla on suuri rooli tutkittujen pakolaisten kotoutumisessa, ja että uskonnollisilla toimijoilla olisi potentiaalia toimia aktiivisemminkin kotoutumisen hyväksi.
-
(2011)Tutkielmani tarkastelee Yhdysvaltain uudestisyntyneitä protestantteja ja heidän suhtautumistaan ilmastonmuutokseen. Heidän käymässään keskustelussa uskonto määrittää yksilön suhtautumisen talouteen sekä luontoon. Tarkoituksenani on selvittää ja tehdä ymmärrettäväksi näiden asioiden keskinäisiä suhteita ja yhtyeenkietoutuneisuutta. Uudestisyntyneen uskon eräs keskeinen tekijä on uskonnollisen narratiivisen tradition omaksuminen, jolle uskova vapaaehtoisesti alistaa menneisyytensä, nykyisyytensä ja tulevaisuutensa. Narratiivisen tradition keskeisyyden vuoksi kehittelen tutkielmani teoreettiseksi viitekehykseksi narratiivisen rationaalisuuden näkökulmaa, joka pohjautuu Max Weberin, Jerome Brunerin, uskontososiologian uuden paradigman sekä narratiivisen tutkimuksen käsitteistöön. Narratiivisessa rationaalisuudessa uskonto näyttäytyy Robert Bellahin sanoin todellisuutena sui generis, joka muodostaa uskovan elämän fokuksen. Ninian Smartin määritelmän mukaisesti fokuksen käsite mahdollistaa uskonnon tutkimisen siten, että vain uskomisella on totuusarvoa, ei uskomisen kohteella. Tutkimusaineistoni koostin internetistä uudestisyntyneiden ylläpitämistä blogeista. Blogien käyttäminen aineistolähteinä mahdollistaa analyysin kohdentamisen uudestisyntyneiden keskenään käymään keskusteluun eikä tutkijalla ole riskiä joutua käännytyspuheen kohteeksi. Lisäksi blogit ovat aineistoa, joka on syntynyt ilman tutkijan tai tutkimusintressin vaikutusta. Tutkimusaineistoni muodostavat 15 blogilta haetut ilmastonmuutokseen liittyvät kirjoitukset. Aineistoni jäsennyksen suoritan sisällönanalyyttisin perustein käyttäen apunani akateemisia ja teologisia keskusteluja. Keskeisimpiä näistä ovat Max Weberin Protestanttinen etiikka, Colin Campbellin Romanttinen etiikka, Robert Bellahin kansalaisuskonto sekä kristillisen tilanhoitajuuden käsite. Pääasiallinen analyysimetodini on narratiivinen analyysi, jolla haen aineistostani niitä kansanomaisen ajattelun malleja, joiden valossa uudestisyntyneiden käymä ilmastonmuutoskeskustelu on sisäisesti johdonmukaista ja ulkopuolisille ymmärrettävää. Uudestisyntyneiden ilmastonmuutoskeskustelua jäsentää amerikkalaisen unelman ja sekulaarin humanismin kansanomaisen ajattelun mallit. Yhdessä nämä mallit muodostavat kokonaisuuden, joka tekee keskustelusta sisäisesti johdonmukaista ja ymmärrettävää ja jonka uudestisyntyneet ovat omaksuneet. Molemmilla malleilla on kristilliset juuret, vaikka amerikkalainen unelma on niistä jo etääntynyt. Amerikkalaisen unelman voi lisäksi nähdä Weberin Protestanttisen etiikan sekä Campbellin Romanttisen etiikan yhdysvaltalaisena synteesinä.
-
(2011)Tutkimuksen tavoitteena on mentaliteettihistoriallista kuorimismenetelmää hyväksi käyttäen selvittää uskonnon asemaa punaisen hallinnon edustajien ja kannattajien elämänkatsomuksessa Suomen sisällissodan aikana 1918. Kuorimismenetelmä perustuu teoriaan, jonka mukaan ihmisryhmän elämänkatsomus on jaettavissa eri kerroksiin. Kerrokset voidaan saada näkyviin tulkitsemalla ihmisten jättämiä jälkiä, joskus luovalla ja mielikuvituksellisellakin tavalla. Tärkeimmät lähdeaineistot ovat kansanvaltuuskunnan asiakirjat sekä kolme keskeistä punaisessa Suomessa ilmestynyttä lehteä. Kansanvaltuuskunta pyrki politiikallaan tekemään valtiosta uskonnollisesti neutraalin. Luterilaisen kirkon erityisasema haluttiin murtaa ja saattaa kirkko samanlaiseen asemaan muiden uskonnollisten ryhmien kanssa. Uskonnon- tai katsomuksenvapaus itseisarvona ei juuri noussut esille lehdistössä; keskeisimmät perustelut valtiokirkon lakkauttamiselle olivat sen antama tuki porvarilliselle yhteiskuntajärjestykselle sekä sen aiheuttama moraalin rappio. Kirkon toiminnasta olemassa olevien tietojen ja työväenlehtien ilmoittelun perusteella uskonnonvapaus näkyy toteutuneen punaisessa Suomessa jotenkuten. Uskonnolliset ryhmät saivat ilmoitella toiminnastaan ja pääsääntöisesti myös järjestää kokouksiaan. Paikallisen punaisen vallan suhtautuminen kirkkoon ja muihin uskonnollisiin ryhmiin vaihteli huomattavasti. Kirkkoon kohdistettiin paikoin väkivaltaisuuksia, mutta kirkko ei ollut punaisen terrorin erityinen kohde. Valtion ja kirkon erottamistavoite oli ilmeisen tärkeä osa vallankumousta. Se ei kuitenkaan kuulunut kansanvaltuuskunnan tilannearviossa välttämättömimpiin uudistuksiin. Lehdistössä kirkkoa ja uskontoa käsittelevät aiheet näyttävät saaneen suuremman huomion kuin kansanvaltuuskunnan politiikassa. Kirkkoon tai uskontoon liittyneet asiat, joissa paikallistason vallankumouselimet ottivat yhteyttä kansanvaltuuskuntaan, olivat hyvin käytännönläheisiä. Yhteydenotot sinänsä sekä joidenkin kohdalla myös niiden sävy kertovat jonkinlaisesta kunnioituksesta kirkkoa kohtaan. Kirkkoon kohdistuneet väkivaltaisuudet, kirkollisen elämän rajoittamiset sekä uskonnonopetukseen puuttuminen kouluissa jäivät koko punaisen Suomen mittakaavassa vähäiseksi, mikä viittaa asioiden vähäiseen tärkeyteen. Toisaalta näissä kohden paikallisella tasolla oltiin kansanvaltuuskuntaa jyrkempiä. Lehdistössä pappien moraalittomuus näyttäytyi erityisen huonossa valossa. Pappien osallistuminen valkoisten sotaponnistuksiin sai lehdistössä sen todelliseen laajuuteen nähden suunnattoman suuren huomion. Pidän tätä osoituksena siitä, että kirkko oli pettänyt kirjoittajien odotukset. Käsitys kirkosta pyhyyden edustajana oli voimassaan punalehtien kirjoittajienkin mielissä. Näkemykseni on, että maailmankuvan ja maailmankatsomuksen tasolla uskonto piti pintansa punaisen hallinnon edustajien ja kannattajien elämänkatsomuksessa. Tästä kertoo uskonnollisten tekstien ja symbolien runsaus kuolinilmoituksissa sekä kirkollisten seremonioiden liittäminen jopa punaisten virallisiin sankarihautajaisiin. Vaikka lehdistössä nähtiin ihanteena kuolemaan liittyvien uskonnollisten käsitysten häviäminen, niille annettiin tilaa. Huolimatta voimakkaista hyökkäyksistä kirkkoa vastaan monissa kirjoituksissa sosialismi katsottiin yhteensopivaksi kristinuskon kanssa. Lisäksi lukuisissa kirjoituksissa sosialismista tehtiin uskonto. Uskonnollisella retoriikalla sitoutettiin yhteiseen asiaan. Uskontoa siis käytettiin puoluepyyteiden palvelukseen. Samalla ylläpidettiin sen vahvaa asemaa punaisen hallinnon kannattajien – kenties edustajienkin – elämänkatsomuksessa.
-
(2021)Tämän maisterintutkielman tarkoitus on tarkastella katolisen kirkon roolia poliittisena toimijana Jugoslavian hajoamiskriisissä 1991–1995. Tarkastelen tätä toimijuutta kuuden paavi Johannes Paavali II:n pitämän puheen kautta. Tutkimuskysymyksenäni on: “minkälainen rooli katolisella kirkolla oli poliittisena toimijana Jugoslavian hajoamisprosessissa 1991–1995?”. Tutkimuskysymyksen alakysymyksiä ovat: “mihin tämä poliittinen toimijuus perustui ja miten se näkyy paavin puheissa ” ja “miten tämä poliittinen toimijuus vaikutti Jugoslavian seuraavavaltioiden kehitykseen, erityisesti Jugoslavian katolisissa osissa?” Katolisella kirkolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa katolista kirkkoa instituutiona, jonka ulkopoliittisia suhteita johtaa Pyhä Istuin eli paavi. Jugoslavian hajoamisen aikaan paavina toimi Johannes Paavali II. Tutkin aihettani abduktiivisen analyysin avulla, missä lähteeni ja tutkimuskirjallisuuteni keskustelevat keskenään. Esittelen ensiksi Jugoslavian historiaa, katolisen kirkon diplomatiaa sekä suhdetta Jugoslaviaan. Tämän jälkeen esittelen katolisen kirkon poliittisen ajattelun perusteita, paavi Johannes Paavali II:n poliittista näkemystä sekä katolisen kirkon suhdetta Eurooppaan. Tämän jälkeen tutkin Jugoslavian pääosin katolisten alueiden ja katolisen kirkon suhdetta sekä katolisen kirkon suhdetta nationalismiin. Katolisen kirkon poliittinen toimijuus perustuu tuhansien vuosien teologiseen ajatteluun, jonka juuret ovat Raamatussa, ja ovat sen jälkeen kehittyneet eri katolisten ajattelijoiden ja paavien kautta nykyiseen muotoonsa. Tämä poliittisen ajattelun perinne oli kuitenkin rajoittunutta ennen Vatikaanin II:sta konsiilia 1960-luvulla, jolloin kirkko alkoi suhtautua yhteiskunnallisiin ja poliittisiin ilmiöihin avoimemmin. Johannes Paavali II oli teologiselta kannalta monella tapaa Vatikaanin II:n konsiilin liberalismin vastusta, mutta yhteiskunnalliselta kannalta hän noudatti konsiilin suuntaa. Henkilökohtaisesti Johannes Paavali II:n toi katolisen kirkon poliittiseen toimijuuteen näkemyksensä vastuullisesta personalismista sekä kokemuksensa kommunistisesta Puolasta. Johannes Paavali II koki myös kristillisyyden tärkeänä eurooppalaisen identiteetin luojana – olivathan pääasiallisesti kristillisdemokraattiset puolueet ja ajattelijat luoneet idean eurooppalaisesta yhteisöstä. Katolinen kirkko toimi poliittisesti Jugoslavian hajoamiskriisissä monitahoisesti: se kannatti ensi sijassa pasifistista ratkaisua. Toisaalta kirkko myös halusi saattaa Jugoslaviasta irronneet Kroatian ja Slovenian kohti Eurooppaa. Johannes Paavali II:n johtamalla katolisella kirkolla oli oma idän- ja Eurooppa-politiikkansa, jonka pohjalta he toimivat. Tämä käsitti Jugoslavian katolisten osien saattamisen takaisin katolisen kirkon vaikutusalueeseen pitkän sosialismin kauden jälkeen, näiden alueiden ohjaamisen kohti eurooppalaista integraatiota sekä katolisuuden lujittamisen osaksi näiden itsenäistyneiden valtioiden kansallista identiteettiä. Katolinen kirkko oli kuitenkin varovainen uusien valtioiden kanssa, sillä se ei halunnut, että katolinen usko nähtäisiin osana primordiaalista nationalismia, joka synnyttäisi etnisiä erimielisyyksiä sekä rasismia. Johannes Paavali II halusi toteuttaa visionsa ”kahdella keuhkolla” hengittävästä Euroopasta, jossa Euroopan läntiset ja itäiset osat toimisivat yhdessä, ja joka perustuisi kristillisille periaatteille. Euroopan johtavat katoliset valtioita olivat olleet perustajina Euroopan yhteisössä – Jugoslavian hajoamisessa syntyneiden uusien katolisten valtioiden saattaminen osaksi tätä yhteisöä oli katolisen kirkon intresseissä.
-
(2017)Syftet med min pro gradu är att granska unga flyktingars sociala nätverk efter att de fått uppehållstillstånd. Mitt intresse ligger i hur de upplever att nätverken utvecklats och vilken betydelse de fått. Forskningsfrågorna är: 1) Hur ser de ensamkommande unga flyktingarnas sociala nätverk ut? 2) Hurdan betydelse tillskriver de ensamkommande unga flyktingarna sina sociala nätverk för hur vardagen i det nya landet formas? och 3) Hurdan betydelse tillskriver de ensamkommande unga flyktingarna de lokala och transnationella sociala relationerna för utvecklandet av identiteter? Materialet utgörs av 6 narrativa intervjuer med 4 unga i åldern 19–21. De kommer från Somalia, Syrien, Angola och Irak och har bott i Finland 2–6 år. Informanternas nätverk består av familj, vänner, varav de flesta är av invandrarbakgrund, och formella relationer, så som socialarbetare, företrädare och handledare. Familjen är viktigast, men alla har inte kontakt med dessa. Vännerna står för en stor del av det emotionella stödet, medan det formella nätverket har en viktig roll i att erbjuda praktisk hjälp. Informanterna har svårt att komma i kontakt med finländska jämnåriga. Kontexten är här central och de unga upplever det vara lättast att lära känna finländare i skolan. Ett annat centralt tema i informanternas berättelser är det finska språket, vilket är en utmaning främst i skolan och i arbetslivet. Även för detta har omgivningen och de sociala relationerna en betydelse. De sociala nätverken är också av betydelse för hur de ungas identiteter utvecklas. Avståndet till föräldrarna har lett till att de måste ta mer ansvar och dessutom har de utmaningar som kommer av att vara ensam i ett nytt land, fått dem att bli vuxna. En viktig slutsats är att oron för familjen gör att det svårt att leva i nuet. De unga har ett starkt aktörskap som blir synligt när de reflekterar kring sina erfarenheter. Därtill visar informanternas upplevelser att de ännu efter flera år i Finland kan uppleva svårigheter och ha behov av stöd både av de lokala och de transnationella relationerna.
Now showing items 5082-5101 of 5644