Browsing by discipline "Ekonomi"

Tutkielmassa tarkastellaan yhteiskunnallisten instituutioiden merkitystä talouskasvun aikaansaamisessa. Tutkin korruption vaikutusta Venäjän alueelliseen talouskasvuun sekä suoriin ulkomaisiin investointeihin 2000–2010. Kuvaan korruptiolla paikallisten instituutioiden tilaa: hypoteesinani on, että alueen ollessa korruptoitunut, se tulisi myös vaikuttamaan negatiivisesti alueen talouskasvuun. Tässä tutkielmassa korruptio ei ole yksi yhteiskunnan instituutioista, vaan eksogeeninen muuttuja, joka tekee yhteisesti sovituista säännöistä epämääräisempiä. Tutkielmani käsittää 40 eri Venäjän subjektia. Löydän osittaista tukea hypoteesilleni: Korruptio on ollut vaikuttamassa negatiivisesti sekä Venäjän alueelliseen talouskasvuun että suoriin ulkomaisiin investointeihin. Jälkimmäisten kohdalla näyttö on heikompaa. Lisäksi löysin tutkielmassani alueiden välistä konvergoitumista.

The bank as a business tries to maximize the profit measured by the return on allocated capital (ROAC). This measure is calculated by dividing net income on capital allocated, thus the bank should both maximize net income and minimize capital allocated on the portfolio. The idea of the research is to check whether the higher return on allocated capital may be achieved if a bank calculates a capital requirement based on an internal ratings-based (IRB) approach instead of a standardized approach. The research question hypothesizes that the introduction of the IRB approach may lower the capital allocated on the retail portfolio, as the bank currently uses a standardized approach for the capital requirement calculation. In case the hypothesis is valid, the introduction of the IRB model lowers minimum capital requirements and through it, the higher ROAC is achieved. The capital requirement under the IRB approach is calculated through the estimation of the probability of default (PD) and loss given default (LGD) based on the bank's historical data. Probability of default is estimated using logistic regression and for loss given default estimation, the simple linear formula is applied due to unavailability of relevant data. The research proves that the application of the IRB approach significantly lowers bank's capital requirement and as a result increases its return on allocated capital.

This thesis examines Finnish stock market reactions to European Central Bank monetary policy surprises after the Global Financial Crisis. The ECB provided excess liquidity to overcome the crisis and low inflation in Europe throughout the review period, April 2009 – January 2018. These actions improved liquidity conditions and caused a change in financial market environment. Rational investors who were searching return on their capital shifted funds from debt to equity markets. Effects of monetary policy surprises are studied using an event study methodology. The monetary policy surprises are estimated from changes in the term structure of Euribor futures around meetings of the Governing Council of the ECB. The surprises are calculated using factor analysis yielding two latent factors that explain the maximal fraction of the variation in the term structure. A target factor, which measures surprises at the level of the ECB policy rate, and a path factor, which measures surprises in the expected future path of the policy rate. These market-based measures attempt to explain daily returns in Finnish stock market. OMX Helsinki 25 index, which is the Helsinki Stock Exchange leading share index, is used in the thesis. The study shows that the target factor has a negative impact on stock returns, which is in line with previous literature. In turn, the path factor has a positive impact on stock returns, which contradicts the previous literature and the classic asset pricing theory. However, taking the changed market environment into account, the result contributes the understanding about asset pricing further. After a severe real economic activity shock, the unpredictable communication of future monetary policy easing affects stock prices adversely. An unanticipated announcement of future easing is a sign of a deteriorated future state of the economy. In turbulent times, equity traders revise their expectations of future corporate earnings downwards as a response to an easing announcement because a rate hike in the near future is not seen as a likely outcome.

Kaksipuoliset markkinat ovat taloustieteellisessä tutkimuksessa suhteellisen uusi tutkimuksen haara. Tutkimuksessa selvitetään kaksipuolisten markkinoiden teoriaa ja analysoidaan kokonaisvaltaisesti kaksipuolisten markkinoiden dynamiikkaa sekä verkostovaikutuksiin liittyviä markkinoiden ilmiöitä. Kaksipuolisilla markkinoilla kaksipuoliset alustat yhdistävät markkinoiden kaksi ryhmää vuorovaikutukseen. Näiden ryhmien – kuluttajaryhmän ja tuottajaryhmän – vuorovaikutukseen liittyy positiivisia verkostovaikutuksia. Kaksipuolisen alustan rooli markkinoilla on vähentää ryhmien väliseen vuorovaikutukseen liittyviä etsintä- ja transaktiokustannuksia sekä sisäistää hinnoittelullaan ryhmien väliset verkostoulkoisvaikutukset. Kaksipuolisten alustojen hinnoittelu noudattaa verkostovaikutusten takia monimutkaisempaa hinnoittelustrategiaa verrattuna perinteisiin markkinoihin, koska ryhmien kysynnät ovat riippuvaisia toisistaan. Kaksipuolinen alusta asettaa ryhmäkohtaiset hinnat ottamalla huomioon kokonaistuotot markkinoiden molemmin puolin. Kaksisuuntaisilla markkinoilla ilmenee 'hajota ja hallitse' -strategioita, joissa toinen ryhmä hinnoitellaan alle marginaalikustannusten ja alusta kerää kaikki tuotot markkinoiden toiselta ryhmältä. Mitä joustavampi ryhmän kysyntä on, tai mitä suurempia verkostovaikutuksia ryhmä aiheuttaa toiselle ryhmälle, sitä alhaisemman hinnan ryhmän kohtaa. Odotukset ovat ratkaisevia kaksipuolisen alustan kannalta. Kaksipuolisten markkinoiden kysyntä muodostuu odotusten dynamiikan mukaan. Tutkimuksessa on osoitettu Economideksen & Tågin (2006) sekä Evans & Schmalenseen (2010) tutkimusten mallien mukaan, miten ryhmät sopeuttavat omaa kysyntäänsä odotustensa tai havaintojensa mukaan. Tutkimuksessa osoitetaan, miten kaksipuolisille markkinoille muodostuu täyttyneiden odotusten tasapaino. Tutkimuksessa osoitetaan myös, että kaksipuolinen alusta kohtaa kysynnän 'muna vai kana' -ongelman. Ennen kuin alustan kysyntä on asettunut täyttyneiden odotusten tasapainoon, alustan on ratkaistava, kumpi ryhmä saadaan houkuteltua alustalle ensin ilman toisen ryhmän läsnäoloa. Armstrongin (2006) kaksipuolisten alustojen kilpailumallin mukaan osoitetaan, miten kysynnän mittakaavaetujen takia kaksipuolisten alustojen monopolistisessa kilpailussa alustan tulee kokonaishyvinvoinnin kannalta asettaa molemmille ryhmille alle marginaalikustannukset alittavat hinnat. Mikäli negatiiviselle voitolle asetetaan rajoitteita, monopolistisille kaksipuolisille markkinoille voidaan määrittää Ramsey -hinnoittelu. Mallin avulla osoitetaan myös, että oligopolistisilla markkinoilla alustat painottavat hinnoittelussaan kaksinkertaisesti verkostovaikutuksia. Verkostovaikutukset johtavat intensiiviseen kilpailuun ryhmien agenteista. Tutkimuksessa osoitetaan, miten kaksipuoliset alustat pyrkivät vähentämään verkostovaikutusten kilpailua kiristävää vaikutusta käytön määrään perustuvalla hinnoittelulla. Tämän lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että ryhmien agenttien usean alustan käyttöä rajoittavat oletukset vaikuttavat merkittävällä tavalla kilpailun tasapainoon ja markkinoiden voimasuhteisiin. Verkostovaikutusten vallitessa kaksipuolisten alustojen kilpailun tasapainon kannalta oleellisimmiksi muuttujiksi muodostuu verkostovaikutusten taso, alustojen monikäytön taso, agenttien heterogeenisuus, maksuperuste sekä markkinoiden kilpailun rakenne. Lähteet: Armstrong, M., 2006. Competition in Two-Sided Markets. The RAND Journal of Economics, 37, 668–691. Evans, D.S., Schmalensee, R., 2010. Failure to Launch: Critical Mass in Platform Businesses. Review of Network Economics, 9, 1 - 26. Economides, N., Tåg, J., 2012. Network neutrality on the Internet: A two-sided market analysis. Information Economics & Policy, 24, 91 - 104.

Julkisessa keskustelussa usein korostetaan maksuttoman korkeakoulutuksen oikeudenmukaisuutta, mutta myös taloudellista tärkeyttä yhteiskunnalle. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten korkeakoulutus voi vaikuttaa yksilön taloudelliseen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin mittana käytetään tulotasoa, vaikka koulutus voi lisätä hyvinvointia muillakin tavoin. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, missä suhteessa esiteltävät teoriat selittävät vaikutusta yksilön taloudelliseen hyvinvointiin. Inhimillisen pääoman teorian mukaan koulutus lisää yksilön tuottavuutta, koska koulutuksen aikana opitaan tietoja ja taitoja, jotka parantavat yksilön tuottavuutta. Korkeamman tuottavuuden seurauksena työnantajat ovat valmiita maksamaan korkeampia palkkoja kilpailullisilla markkinoilla. Tyypillisesti yksilö ensin investoi aikaa ja rahaa tutkinnon suorittamiseen ja tämän jälkeen ansaitsee korkeampia tuloja. Esimerkiksi lääkäri todennäköisesti oppii monivuotisen koulutuksen aikana tekemään toimenpiteitä, jotka eivät olisi mahdollisia ilman suoritettua koulutusta. Inhimillisen pääoman teoriaa käsitellään Ben-Porath –mallin avulla. Informaation taloustiede muutti käsitystä koulutusmarkkinoiden toiminnasta. Työnantajan on vaikea havaita yksilön tuottavuutta, jos olennainen informaatio on jakautunut epäsymmetrisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Koulutus voi kuitenkin toimia signaalina työntekijän kyvykkyydestä, mikäli koulutuksen hankkiminen on ajassa ja vaivassa mitattuna edullisempaa korkeatuottoisille työntekijöille. Puhtaassa signalointimallissa korkeatuottoiset työntekijät voivat investoida koulutukseen, vaikka koulutus ei lisäisi heidän tuottavuutta, sillä korkeakoulututkinto voi auttaa heitä viestimään työnantajalle oman luontaisen kyvykkyytensä. Tutkielmassa tarkastellaan myös signalointimallia, jossa koulutus lisää tuottavuutta. Koulutuksen tulotasoon vaikuttava mekanismi on lopulta vaikea empiirinen kysymys. Vertailemalla vain työntekijöiden koulutustasoa ja tulotasoa ei luultavasti saada vastausta koulutuksen ja tulotason syy-yhteyteen, koska koulutukseen osallistuvien ja koulutukseen osallistumattomien ominaisuuksissa, kuten kyvykkyydessä ja perhetaustoissa, on mahdollisesti eroja. On vaikea sanoa, millä kaikin tavoin nämä ryhmät poikkeavat toisistaan. Luonnolliset koeasetelmat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden aiheen tutkimiseen, vaikka satunnaistetut vertailukokeet ovatkin käytännössä mahdottomia mm. tutkimuseettisistä syistä johtuen. Tutkielmassa käsitellään tarkemmin kolmea empiiristä tutkimusta, joissa koeasetelmat mahdollistavat syy-yhteyden tutkimisen. Näiden empiiristen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että molemmat teoriat ovat todistusvoimaisia. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan teoreettisten mallien oletuksia ja varovaisesti sitä, millaisia politiikkasuosituksia teorioiden pohjalta voi tehdä. Se miten koulutus vaikuttaa opiskelijaan ja muihin, vaikuttaa siihen millaista koulutuspolitikkaa kannattaa harjoittaa. Tutkielmassa pohditaan myös empiiristen tutkimusten yleistettävyyttä ja muita mahdollisia ongelmia.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on esitellä lähijunaliikenneinvestointien vaikutusten arviointia kaupunkitalouden näkökulmasta. Koska liikenneinvestointien taloudellisten vaikutusten arviointi on kokonaisuutena hyvin laaja, on tässä tutkielmassa valittu selkeästi maankäytöllisten vaikutusten tarkastelu. Hedonisten hintojen teorian avulla pyritään arvioimaan investoinnin mahdollisia vaikutuksia kiinteistöjen hinnoille ja kaupunkien maankäyttömallilla suurempia koko seutukuntaa koskevia maankäytöllisiä vaikutuksia. Kaksi ensimmäistä lukua keskittyvät teorioiden läpikäymiseen. Ensimmäisessä luvussa keskitytään hedonisten hintojen teoriaan Sherwin Rosenin (1974) artikkelin kautta. Teorian perusteet käsitellään perusteellisesti ja luvun lopuksi arvioidaan sen käyttökelpoisuutta hintavaikutusten arviointiin. Erityisesti käsitellään tasapainotilaa ja siihen liittyvää problematiikkaa. Toinen luku käsittelee Masahisa Fujitan (1989) maankäyttömallia. Mallin perusteet läpikäydään yksittäisen kotitalouden sijoittumisesta lähtien, mutta erityinen mielenkiinto on sen komparatiivisessa statiikassa. Sen avulla on mahdollista analysoida kuljetuskustannusten muutosten vaikutuksia kaupunkirakenteelle ja tätä soveltaen voidaan arvioida teorian tasolla lähijunaliikenneinvestoinnin maankäytöllisiä vaikutuksia. Kolmannessa luvussa arvioidaan näiden teorioiden soveltamista lähijunaliikenneinvestoinnin vaikutusten arvioinnissa ja keskustellaan teorioiden välisestä vuorovaikutussuhteesta. Hedonisten hintojen suhteen pyritään tunnistamaan sen käyttötarkoitus liikenneinvestointien näkökulmasta. Maankäyttömallia sovelletaan siten, että sitä voidaan käyttää lähijunaliikenneinvestoinnin analysointiin. Viimeisessä luvussa sovelletaan käsiteltyjä teorioita käytännön tasolla. Analysoinnin kohteena on ELSA (Espoo-Salo) – radan vaikutusten arviointi lähijunaliikenteen näkökulmasta. Analyysin johtopäätökset ovat linjassa esiteltyjen teorioiden kanssa. Uuden lähijunaliikenneinvestoinnin vaikutusalueella voidaan ennustaa kiinteistöjen hintojen kasvua. Maankäyttömallin avulla voidaan arvioida, että uusi yhteys raideliikenteen kannalta tyhjään tilaan Länsi-Uudellemaalle voi muodostaa uuden pääradankaltaisen nauhamaisen kaupunkialueen laajentumisen. Tämän seurauksena väestönpaine voi helpottaa lähellä Helsingin keskustaa, mutta sen arvioimiseksi tulisi aihepiiristä tehdä lisätutkimuksia.

Syrjäytymisen kustannuksista esitetyt arviot perustuvat usein skenaarioihin, joihin sisältyy paljon oletuksia. Yleisessä keskustelussa syrjäytymisen kustannukset supistuvat usein koskemaan pelkästään työttömyyden yhteiskunnallisia kustannuksia ja syrjäytymiseen liittyvät muut ongelmat ja niihin liittyvät kustannukset jäävät laskelmien ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa kerättiin kansainvälistä ja kotimaista kirjallisuutta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten yhteiskunnallisista kustannuksista noudattaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen hakuperiaatteita. Valittujen tutkimusten tuli olla seurantatutkimuksia ja niissä tuli olla laskettu kustannuksia syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Vaatimuksena oli, että tutkimusjoukolla oli aikaisemman tutkimuksen perusteella kohonnut riski syrjäytyä tai tutkimushenkilöillä oli tunnistettavissa syrjäytymiseen liittyviä ongelmia. Yhtään suoraan syrjäytymisen kustannuksiin liittyvää seurantatutkimusta ei löytynyt, mutta mukaan valikoitui 23 tutkimusta, joissa tutkittiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kustannuksia. Valitun kirjallisuuden laatua arvioitiin ja tutkimusten sisältämistä kustannuksista muodostettiin synteesi. Valittu kirjallisuus jaoteltiin syrjäytymisen prosessia mukaillen käyttäytymisongelmiin, ongelmiin koulunkäynnissä, mielenterveysongelmiin, päihdeongelmiin ja rikollisuuteen. Kirjallisuudessa esitetyt kustannukset luokiteltiin ja kustannuksista muodostettiin synteesi kustannustyypeittäin. Kustannukset jakautuvat hyvin epätasaisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten välillä ja hyvin pieni osa nuorista kerryttää suuren osan kustannuksista. Ongelmien kasaantuminen lisää kustannuksia entisestään samoille henkilöille. Vain harvassa tutkimuksessa oli käytetty tarkoin kaltaistettu vertailuryhmää, vaikka tutkimuksissa tunnistettiinkin muiden tekijöiden vaikutukset kustannuksiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että syrjäytymisen kustannuksiin liittyvää kirjallisuutta on vähän ja ne eivät noudata tutkimuksellisesti oikeita periaatteita, vaan ovat karkeita arvioita. Syrjäytymisen kustannuksista tulisi tuottaa jatkossa monipuolisempaa tutkimusta, joka perustuu seurantaan. Kustannuksia tulisi vertailla myös niihin, joilla syrjäytymisvaara on suuri, mutta jotka eivät syrjäydy.

Talletussuojalla on vakiintunut rooli yhtenä osana yhteiskunnan taloudellista suojaverkostoa. Pankkien ollessa keskeisessä roolissa valtioiden rahoituksen välitystoiminnassa on tärkeää kiinnittää huomiota pankkijärjestelmän toimivuuden ylläpitämiseen ja suojaamiseen. Pankit mahdollistavat rahoituksen tehokkaamman kanavoitumisen kohti tuottavampia kulutus- ja investointipäätöksiä, joista on koko yhteiskunnan taloudelliselle kehitykselle hyötyä. Näin ollen pankkijärjestelmän toimintaa tulee suojata tehokkaasti, jotta pankit kykenevät toimimaan tarkoituksenmukaisesti, eikä pankkijärjestelmän toiminta häiriinny edes talouden turbulenttisina aikoina. Talletussuojan perimmäisenä tarkoituksena on ylläpitää ja suojata kriisiherkkien rahoitusmarkkinoiden ja pankkijärjestelmän luotettavuutta ja tasapainoa kaikissa talouden tilanteissa. Konkreettisesti tämä näkyy tallettajien varojen suojaamisena ja sitä kautta tallettajien luottamuksen ylläpitämisenä pankkijärjestelmän toimintaan. Tallettajien luottamuksen ylläpitämisen taustalla on pankkijärjestelmän toimintaympäristön suojaaminen ja paniikinomaisten talletusten nostotarpeiden ehkäiseminen. Toimintakykyisen pankkijärjestelmän suojaaminen on taas välttämätön elinehto rahoitusmarkkinoiden toiminnalle. Talletussuojan suurimpana haasteena pidetään yleisesti pankkien liiallista riskinottoa. Talletussuojan katsotaan vähentävän pankkien ja tallettajien kannusteita monitoroida sijoitustensa riskipitoisuutta. Tallettajilla ei ole suurempia kannusteita kiinnittää huomiota kohdepankkiensa riskiprofiiliin tai niiden riskinoton lisääntymiseen omien varojen ollessa joka tapauksessa suojattuina. Pankeilla on näin insentiivi nostaa riskitasojaan, koska tallettajien markkinakuri on löyhentynyt ja näin lisääntynyt riskinotto ei välttämättä nosta tallettajien korkovaatimuksia samassa suhteessa. Pankkiin virtaa näin halvempaa talletussuojattua lainarahaa, jolloin pankin on kannattavampaa rahoittaa toimintaansa ennemmin halvemmalla lainarahalla kuin omalla pääomalla. Tämä voi mahdollistaa suuremman velkavivun avulla paremmat tuotot. Pankkien riskinoton on nähty osin johtuvan myös moraalikadosta. Talletussuoja alentaa pankkien moraalista korvausvastuuta, jolloin pankeille muodostuu kannuste lisätä riskinottoaan, koska riskinotosta saatavat tuotot voidaan jakaa pankin ja sen osakkaiden kanssa, kun taas mahdollisen pankin sijoitusten epäonnistumisen maksaisi lopulta talletussuojarahasto tai viimeistään valtio ja veronmaksajat pankin ajautuessa liian suuren riskinoton takia konkurssiin. Voidaan siis sanoa, että talletussuoja on ikään kuin kaksiteräinen miekka, toisaalta se antaa rahoitusmarkkinoille ja kaikille talouden toimijoille suojaa ja turvaa, mutta toisaalta turvallisuudentunne voi johtaa näiden toimijoiden riskipitoisempaan käyttäytymiseen. Talletussuojajärjestelmän tavoitteena on siten luoda mahdollisimman optimaalinen talletussuoja, joka toisaalta suojelee rahoitusjärjestelmää ja ennaltaehkäisee talouden kriisitilanteita, mutta toisaalta aiheuttaa mahdollisimman vähän negatiivisia ulkoisvaikutuksia taloudessa. Haitallisten ulkoisvaikutuksien ehkäisemisessä tulee keskittyä talletussuojajärjestelmän rakenteellisiin ja institutionaalisiin ratkaisuihin, jotka pyrkivät toiminnallaan lievittämään talletussuojan negatiivisia vaikutuksia. Toimivissa talletussuojajärjestelmissä yhdistyy talletussuojan tasapainottava vaikutus sekä sen negatiivisia ulkoisvaikutuksia lieventävä järkevä suunnittelu ja valvonta. Tärkeimpinä talletussuojajärjestelmän rakenteellisina ratkaisuina pidetään yleisesti talletussuojan kattavuutta, kannatusmaksujen hinnoittelua sekä institutionaalista ympäristöä, koska niillä on merkittävä vaikutus siihen, miten tehokkaasti talletussuoja toimii.

This paper constructs and analyses a variation on a DSGE model with a shadow banking system integrated in the financial sector by Falk Mazelis. Shadow banking is fundamentally described as credit intermediation outside the regular banking system and the description is specified in this paper during the process of historical review of the Chinese financial sector. Excess credit in the shadow banking sector and theoretical studies of banks’ and shadow banks different reaction to monetary policy shocks are the main motives behind this study. The Mazelis model builds upon a Gertler-Karadi DSGE model of financial intermediation with unconventional monetary policy. After mapping previous literature on banking, shadow banking and DSGE modelling the detailed model of Mazelis is adjusted by altering the monetary policy rule and four model parameters towards Chinese economical characteristics. The adjustments are and argued with data, previous literature, and theoretical arguments motivated by the historical review. The main objective of this approach is, trough the variation, to capture the effect of Chinese economical characteristics towards an economy with modelled shadow banking sector. The implications of the original model are considered as a foundation for the altered model. In the original model after tightening monetary policy, regular banks reduce the amount of loans on their balance sheet while shadow banks increase lending. This reduces the real effects of the shock, but at the same time shadow banks amplify the reaction of key variables to real shocks and can make the financial sector and the whole economy more unstable. The analysis of the altered model provides suggestions that the implemented Chinese characteristics make the economy slightly more vulnerable to a monetary policy tightening reducing capital and consumption. In addition, simulated shocks to productivity and monetary policy amplify the reactions of the financial sector in bank and shadow bank loan supply suggesting that the altered model can make the economy all the more unstable. The DSGE framework used in this paper does not try to model Chinese economy, but rather provides hints of economic elements in it and highlights specific aspects of it.

The global financial crisis 2008-2009 has shown the significance of the financial markets in the transmission of monetary policy on the real economy. Most of the literature examines the domestic effects of monetary policy, but the international transmission of monetary policy has received less attention. However, the monetary policy of the United States has shown to create booms and busts globally leading to recessions in other countries. In recent years, the empirical research on this area has rapidly grown, and the credit channel is proved to be an important mechanism the international transmission of monetary policy. This thesis contributes to the existing literature by studying the spillover effects of the US monetary policy on the euro area via credit channel. To analyze the causal effects of the US monetary policy on the euro area economy, I estimate the joint response of a variety of economic and financial variables to a US monetary policy shock. These responses can be evaluated within a structural vector autoregression (SVAR), which is identified using external instruments (also known as a proxy SVAR). Empirical studies have shown that basic identification methods of a structural VAR often fail to embody the contemporaneous reactions between fast-moving financial market variables and monetary policy. Therefore, I use a recently developed identification procedure, which uses high-frequency changes in the federal funds futures rates to identify the monetary policy shocks. These changes in the futures prices are calculated within narrow time windows around monetary policy announcements by the Federal Reserve so that they can be considered to be almost pure measures of unexpected policy actions by the Fed. The surprises based on the futures contracts also yield another advantage, since they include also shocks to forward guidance. This important during a period the central bank hit the zero lower bound. This thesis provides empirical evidence on that the US monetary policy shocks are transmitted to the euro area via the credit channel. I find that credit costs, measured by mortgage spread and corporate bond spread, are significantly affected by US monetary policy shocks. In addition, I find that stock prices significantly decrease in the euro area as a response to Fed's tightening. The magnitude of the responses is virtually the same as within US borders. Moreover, I find that Fed's tightening leads to depreciation of the euro against the dollar, which is accompanied by a decline in output level and inflation. However, the significance of the output level's response depends on the model specification, but otherwise, my results are robust to alternative model specifications. Furthermore, the results obtained in this thesis are consistent with other researchers' findings. Therefore, my results suggest that the US monetary policy shocks transmitted to the euro area through the credit channel, thus leading to an increase in credit costs and slowdown in economic activity. I conclude that additional macroprudential tools are needed to insulate economies from the spillover effects originating from the US monetary policy.