Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by master's degree program "Magisterprogrammet i ekonomi"

Sort by: Order: Results:

  • Household production in the Real Business Cycle Model for Finland 
    Koski, Maaria (2019)
    The measured gross domestic product, GDP, does not consider non-paid homework in its figures. However, the relative size of the so called household production is large both from time use perspective but also as monetary wise. According to Statistics Finland, the non-salaried homework was 39.8 % of the measured Finnish GDP in 2016. Moreover, Finns spent on average three hours and 21 minutes on daily basis on household production in 2009. Yet, the standard economic theory also excludes household production in the models although individuals are known to allocate their time between market work, homework and leisure. The real business cycle theory attempts to explain and study the properties of business cycles. In this Master’s Thesis, the household production is studied within the real business cycle (RBC) theory. The purpose is to compare the benefits of including household production into the real business cycle model to the standard alternative where it is excluded. Real business cycles are studied by constituting a dynamic stochastic general equilibrium model (DSGE) for both cases: one for the household production and one for the standard non-household production. The models constituted are for a frictionless closed economy. Both models are then calibrated with Finnish figures and simulated. The results indicate that market hours are procyclical in both models. However, the correlation between output and market hours is 1.33 times larger in the household production model than in the standard model. Also, the household production model generates highly countercyclical home hours. Yet, the Finnish time use data cannot prove the procyclicality of household production hours. The main reason is that the time use research is conducted only every ten years. Also, the timing of the research does not reconcile with the Finnish recessions. Hence, the data available cannot explain the countercyclical home hours indicated by the household production real business cycle model. In this sense, the results presented can only be taken as describing facts of the Finnish economy when household production is considered.
  • How Childhood Neighbourhoods Affect the Probability of Matriculating from High School 
    Kauhanen, Arttu (2019)
    In my thesis, I estimate the childhood exposure effects of regions in Finland on the probability of completing high school matriculation examination. I estimate the degree to which the differences in high school matriculation rates across regions are driven by the causal effects of places. I study almost 180,000 children who move across regions by exploiting variation in the age of children at the time of the move. I find that neighbourhoods might have a significant childhood exposure effect on girls of low-income families. The outcomes of girls of low-income families change linearly in proportion to the amount of time they spend growing up in a new area at a rate of approximately 6 % per year of exposure. It implies that children who move at birth would pick up 90 % of the difference in permanent residents’ outcomes between their origin and destination regions by the age of 16. The results for boys support the critical age model and imply that areas have no childhood exposure effects on boys: the outcomes of boys are unrelated to their age at the time of the move. This implies that the likelihood of boys to complete high school may be unaffected by the families' choices where to live, or boys are affected by the move to a new area at similar magnitude irrespective of the age at the time of the move. The estimation using data of all girls gives a less clear result, which might imply heterogeneity of exposure effects across parents' income levels. The results are robust to alternative specifications and to the overidentification test based on different birth cohorts.
  • How Do Causal Structures Affect Model Selection? : Heterogeneous Treatment Effect Estimation with Observational Data 
    Lähteenmaa, Juho (2020)
    In social sciences, as in health sciences, there is an increasing interest in exploring differences in treatment effects amongst subpopulations and even individuals. In many cases, researchers must rely on observational data where the assignment mechanism of the treatment is non-randomized. Nevertheless, by including a sufficient set of covariates in the used model, it is possible to draw a causal inference. However, some causal structures have proved to cause bias in the treatment effect estimates when particular pre-treated variables in them are conditioned. In existing literature there is no consensus as to how to treat these structures, especially in the heterogeneous treatment effect estimation case. The aim of this thesis is to explore how causal structures affect covariate selection in the heterogeneous treatment effect estimation context. The theoretical background of this subject is built on the potential outcomes framework and structural causal models. This thesis provides an overview of heterogeneous treatment effect estimation methods, including a more detailed view on the causal forest method. The second stage of the thesis is carried out by executing a simulation study where the causal forest method is applied with different causal structures. In each simulation, different sets of conditioned covariates are tested. The simulation study results prove almost consistent. In every simulation except one, a higher number of variables implicates improvement in performance. Surprisingly, this result is applicable even to the cases where structural causal models literature suggests not to condition all the variables. According to the results of the simulation study, a practical recommendation would be to include as many relevant pre-treated, non-instrumental variables in the model as possible. The results are in line with practical recommendations given in potential outcomes framework literature.
  • How foreign direct investment has affected the employment of unskilled workers in Finnish manufacturing 
    Taskinen, Kalle (2020)
    The number of unskilled workers working in Finnish manufacturing has been declining in recent years. From 2010 to 2017 the total number of workers in Finnish manufacturing declined by roughly 40 000 workers and the number of unskilled workers, as defined in this paper, declined by roughly 30 000 workers during the same time-period. This paper examines the role that outward foreign direct investment has played in the decline of the employment of unskilled workers in Finnish manufacturing over the years 2010-2017 and whether foreign direct investment directed to certain countries has contributed to the decline more than investment directed to other countries. Theories on international fragmentation of production suggest that the most unskilled labour-intensive processes are shifted to countries more abundant in unskilled labour. To estimate the effects of foreign direct investment on the number of unskilled workers working in Finnish manufacturing a dataset containing the average annual wage of all workers in Finnish manufacturing, the value of output, the value of the stock of machinery and the number of employees in foreign affiliates is used. The dataset covers the years 2010-2017.Turnover in foreign affiliates and the value of imported intermediate goods are used as alternative measures for foreign direct investment in separate models. The regression model is a first differences model where the number of unskilled workers is the dependent variable and the other variables mentioned above are the independent variables. The first differences models do not yield any statistically significant results and neither do alternative specifications used in this paper, which are a second differences estimator and a lagged effects estimator where the all other variables are differenced twice and the variable describing foreign direct investment is differenced once. These results do not necessarily mean that foreign direct investment has played no role in the decline of the number of unskilled workers working in Finnish manufacturing but the effects are not significant on an aggregated industry level. This question should be studied more carefully using more specific industry-level data or even firm-level data.
  • How much are countries willing to pay for global warming not to take place? 
    Togno, Francesca (2020)
    This thesis attempts to examine how much a representative consumer per each country is willing to pay to avoid global warming by analysing their welfare gains from having a smoother consumption path. Temperature variations affect economic activity, and consumption is subject to shocks related to global warming. I start by reviewing the economic literature that studied the relationship between temperatures and economic activity. I highlight which are the main effects on the economy that are correlated to rising temperatures and I review the methods that are usually employed by economists to assess environmental damages. I then take a sample of 163 countries and compute the welfare gains for each country for having a smoother consumption path, following the method used by Lucas (2003). To do this, I use country-level household consumption data and I set values for the risk aversion coefficient following the suggestions of the previous economic literature. I repeat the experiment with a smaller sample of 72 countries, this time using country-specific risk aversion coefficients retrieved from Gandelman and Hernández-Murillo (2015). In both cases, I obtain that most of the countries have welfare gains lying in the order of 10^-2 and 10^-3. Using annual temperature data, I test the Spearman correlation coefficient between welfare gains and average temperatures. Although the previous literature stressed the adverse effects of global warming on the economy, I find no significant correlation between these two variables. Countries that are more at risk do not display higher welfare gains than countries with a lower risk of imminent climate damages. To explain my results, I then consider determinants of risk aversion other than temperature and conclude that risk aversion, and consequently the value of welfare gains, can depend on several other factors.
  • How will Carbon Tax Affect Household Consumption in the Philippines? - An Almost Ideal Demand System Analysis 
    Nyfors, Carmina (2024)
    Carbon pricing is gaining momentum across developing countries such as the Philippines. Along with its strong commitment to increase the shares of renewable energy sources and excise taxes on fuels already in place, the government passed the House Bill No. 4939 aiming to tax households Php 1 for every kilogram of $CO_2$ emission per kilowatt hour (kWh) of power consumption. This raises varying opinions in the public if carbon tax is necessary compared to the amount of emissions of the country as a whole, amounting only to .48\% of total global emissions. Existing literature yields diverse results on the progressiveness of carbon tax in terms of its distributional effects. Most developed countries with active carbon taxation prove it to be progressive across different income groups. However, in developing countries such as the Philippines, studies show varying outcomes -- some argue that carbon tax would be regressive and would hurt the most vulnerable populations. Others also say that it would most affect the middle class, while few conclude that it can progressive in some developing countries. The Almost Ideal Demand System (AIDS) is used in this thesis to determine the change in household consumption across different income groups in the Philippines. The results show a regressive reaction to the increase in the price of electricity. The simulation resulted to a nearly similar pattern in the overall changes in consumption by varying degrees. The changes are most substantial in the poorest and richest households, meanwhile slight changes in the middle groups. However, by taking the income and cross-price elasticity of demand, the commodities are determined to be whether a necessity or luxury good and a complement or substitute good. The maximizing household then decides from which commodities to cut back in order to compensate to the carbon tax on electricity. The lowest income has the most percentage increase in the consumption of electricity, compensating from the necessities such as food. The middle groups follow by less percentage increase. Meanwhile, the highest income decreases its budget share for electricity, making way to increase on its other more important expenses. The elasticity of demand for carbon-intensive goods plays a role in determining the distributional effects of a carbon tax. In this thesis, the Php 1 carbon tax would affect the lowest income household in substantial amount compared to their actual energy consumption. This concerns policy makers of the social equity, and fairness of carbon tax. The House Bill No. 4939, when approved, takes the first step to adapting carbon tax in the Philippines.
  • Hydropower and market power in the Nordic countries 
    Väliviita, Akseli (2024)
    In this master's thesis, I analyze the presence and implications of market power in the Nordic market for electricity. I estimate a structural oligopoly model using aggregate bidding data from the Nordic spot market, Elspot, as well as reduced-form models using aggregate bidding data and data on reservoir water levels of hydropower plants. These models shed light on noncompetitive behaviour in the wholesale market for electricity, and suggest that dominant hydropower firms withhold production when price elasticity of demand is relatively high. Data on the reservoir water level of hydropower plants can be used to estimate how market power and the price elasticity of demand influence production decisions. I collect this data from the NO5 pricing zone in Western Norway for the years 2020-2023, when the European energy market was in crisis. I propose an algorithm to estimate reservoir water levels that is based on publicly available satellite imagery, that I use to collect data from over 300 reservoirs. Using this data, I analyze the production decisions of hydropower producers and how they are influenced by their size, market power and elasticity of demand. I also estimate a structural model, in which market power is analyzed using aggregate bidding data as well as other market data. To estimate this model, I replicate the price-clearing algorithm of the Nordic day-ahead electricity market, the Elspot. I also collect data on wind power production and demand forecasts on the ENTSO-E transparency platform. I find evidence of market power for the sample years of 2020-2023. The results also suggest that market power did not have the same kind of influence in the years 2022 and 2023 as it did in 2020 and 2021, or that the structural model was unable to identify market power in these years.
  • Hyväntekeväisyys taloustieteessä : Miten tuuppaukset vaikuttavat hyväntekeväisyyslahjoituksiin? 
    Parkkinen, Anniina (2022)
    Tutkielmassa tutkin kuluttajan valintakäyttäytymistä hyväntekeväisyydessä ja hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttämiä tuuppauksia lahjoituksien lisäämiseksi. Tuuppauksilla tarkoitetaan mitä tahansa valinta-arkkitehtuurin muotoa, jolla voidaan vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen kuluttajan valinnanvapauteen ja kustannuksiin koskematta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tuuppaukset vaikuttavat hyväntekeväisyyslahjoituksiin. Jotta voidaan ymmärtää tuuppauksien muodostamaa kokonaisuutta, on tärkeää ensin ymmärtää, miten kuluttajat toimivat erilaisissa valintatilanteissa, ja miksi kuluttajat lahjoittavat hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyysjärjestöt käyttävät tuuppauksien avulla näitä tietoja apunaan kerätessään lisää lahjoituksia. Tutkimuksessa tarkastelen tarkemmin kolmea eri tuuppausstrategiaa verraten niitä muihin asiayhteyksiin. Näiden lisäksi tutkin, voiko aikaepäjohdonmukaisuutta käyttää tuuppauksena. Oikein käytettynä tuuppaukset ovat tehokkaita työkaluja, mutta ne ovat herkkiä muutoksille ja saattavat helposti aiheuttaa erilaisia heijastusvaikutuksia, jotka voivat näkyä negatiivisina sivuvaikutuksina. Tuuppaukset herättävät huolta niiden eettisyyden kannalta. Vaikka hyväntekeväisyydessä lahjoitukset menevät hyvään tarkoitukseen, onko eettisesti oikein käyttää hyväksi tietoa siitä, miten kuluttajat käyttäytyvät lahjoitustilanteissa.
  • Identiteettitaloustiede ja kulutus 
    Eklund, Marius (2022)
    Syyskuussa 2018 Nike julkaisi mainoskampanjan, jonka kasvona oli vahvasti mielipiteitä jakava Amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Colin Kaepernick. Niken kampanja ei ole poikkeus, vaan poliittisesti latautuneisiin aiheisiin kantaa ottavista yrityksistä on enenevissä määrin esimerkkejä. Kannanotoilla ei ole välttämättä mitään yhteyttä yritysten tuotteisiin, joka indikoi selvästi sen lisääntynyttä tärkeyttä, mitä brändi edustaa ja mitä sen tuotteiden kuluttaminen tarkoittaa kuluttajan identiteetin kannalta. Tämän työn tarkoitus on tarkastella kuluttamista identiteettitaloustieteen kehyksessä. Identiteettitaloustiede perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan ja se tarjoaa työkaluja identiteetin roolin tutkimiseen taloudellisessa päätöksenteossa. Tutkielma esittelee identiteettitaloustieteen teorian, sen psykologisen taustan sekä relevanttia identiteettitaloustieteen tutkimusta. Identiteettiä kuluttamisessa käsitellään taloustieteen sekä markkinoinnin näkökulmasta ja esitellään kuluttamisen identiteettimalli. Nike:n mainoskampanjaa käytetään tapausesimerkkinä, joka tarjoaa esimerkin identiteettimallin käytännön applikaatiosta tilanteessa, jossa identiteetti selvästi vaikuttaa kuluttamiseen. Kuluttamisen identiteettimallin antamat tulokset ovat linjassa havaintojen kanssa, joiden mukaan Niken liikevaihto kasvoi mainoksen myötä merkittävästi, mutta ei radikaalisti. Identiteetti ja siihen liittyvät normit vaikuttavat kiistatta kuluttamiseen ja yritysten toimintaan, sillä siinä missä identiteetti ennen perustettiin työhön tai ammattiin, se perustetaan nykyään enenevissä määrin muihin asioihin, joita ilmaistaan kuluttamisen kautta. Yrityksillä on insentiivi muuttaa sosiaaliryhmiä tai niissä vallalla olevia normeja siten, että ihmiset kuluttaisivat heidän tuotteitaan enemmän. Kilpailluilla markkinoilla firmat voivat pyrkiä ankkuroimaan tuotteensa johonkin identiteettiin ja siten vähentää tuotteidensa korvaavuutta ja saada hinnoitteluvoimaa. On selvää myös, että poliitikot ja muut valtaa pitävät instituutiot ovat kiinnostuneita siitä, miten tiettyjen tuotteiden kulutukseen voidaan vaikuttaa, esimerkiksi miten vähennetään epäterveellisen ruoan syöntiä tai ilmastolle haitallisten tuotteiden kulutusta. Identiteetin ja kulutuksen välisen suhteen ymmärtäminen voi tarjota tähän uusia työkaluja ja käytäntöjä.
  • Ilmiantojärjestelmä kartelleja torjuvana kilpailupolitiikan välineenä 
    Kettunen, Vera (2023)
    Kartellit ovat yksi vakavimmista keinoista rajoittaa markkinoiden vapaata kilpailua. Tämän takia on tärkeää, että kilpailupolitiikalla pyritään torjumaan niitä mahdollisimman tehokkaasti. Tänä päivänä keskeinen kilpailupolitiikan väline kartellien torjumiseksi on leniency- eli ilmiantojärjestelmä. Ilmiantojärjestelmällä luodaan kartellin muodostaneille yrityksille kannustin ilmiantaa kartelli kilpailuviranomaiselle lupaamalla ilmiantavalle yritykselle esimerkiksi lievennys kartellista kiinnijäämisen myötä aiheutuvaan seuraamusmaksuun. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten ilmiantojärjestelmä kartelleja torjuvana kilpailupolitiikan välineenä vaikuttaa yritysten kartellikäyttäytymiseen. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa syvennytään aiempaan taloustieteelliseen kirjallisuuteen ilmiantojärjestelmistä. Ilmiantojärjestelmän vaikutusten yritysten kartelliin ryhtymisen ja sen ilmiantamisen kannustimiin tarkastelu aloitetaan käsittelemällä yksityiskohtaisesti Mottan ja Polon (2003) malli ilmiantojärjestelmästä. Tämän jälkeen perehdytään ilmiantojärjestelmiä käsittelevään kokeellisen taloustieteen empiriaan käymällä läpi Apesteguian, Dufwenbergin ja Seltenin (2007) sekä Hinloopenin ja Soeteventin (2008) tutkimukset. Kokeellisen taloustieteen empiriaa hyödyntäen voidaan vertailla erilaisia ilmiantojärjestelmiä sekä tarkastella, miten teoreettiset mallit mahdollisesti toimivat käytännössä. Huomataan, etteivät teoreettisten mallien ennusteet ja empiiriset tulokset ilmiantojärjestelmän toimivuudesta ja tehokkuudesta välttämättä ole yhteneväisiä. Tarkastelun perusteella havaitaan lisäksi, että ilmiantojärjestelmällä voidaan onnistua sekä saamaan kartellin jäsenet tekemään ilmianto että estämään kartellin muodostaminen kokonaan. Toisaalta on myös mahdollista, että ilmiantojärjestelmä kannustaa kartelliin ryhtymiseen, mikäli esimerkiksi ilmiantamisen seurauksena on mahdollista saada positiivinen palkkio. Ilmiantojärjestelmän ominaisuuksilla, kuten seuraamusmaksun alennuksen suuruudella, onkin keskeinen vaikutus siihen, miten ilmiantojärjestelmä vaikuttaa yritysten kartellikäyttäytymiseen. Tutkielman lopussa syvennytään pohtimaan keskeisiä ilmiantojärjestelmän ominaisuuksia. Yhteenvetona optimaalisen ilmiantojärjestelmän kiteytetään olevan kompromissi sen kartelleja torjuvan ja stabiloivan vaikutuksen välillä.
  • Impact of ECB’s balance sheet policies on heterogeneous firms in Finland : a SVAR analysis with sign and zero restrictions 
    Karinluoma, Ada (2020)
    The turnover of heterogeneous firms has been shown to behave differently at business cycle frequencies. Traditionally it has been noted that the turnover of small firms is more procyclical. The evidence is however less unambiguous when it comes to more recent business cycle contractions, such as the financial crisis. Majority of the literature considers access to credit to be the driving force behind the differences in cyclicality. Due to asymmetrical information banks intermediating credit consider small firms to be riskier than large. During an economic downturn, safe investments are favored and thus the wedge in access to credit between large and small firms increases. The thesis consequently focuses on the impact of supply of credit on firms. More specifically, the study looks at the responses of firms of different size in Finland to unconventional monetary policy shocks by the European Central Bank (ECB). Unconventional monetary policy shocks are identified in several ways in the thesis. All approaches are based on a six-variate vector autoregressive (VAR) model. The euro wide variables are the gross domestic product (GDP), consumer prices, ECB’s balance sheet, financial stress measured by the Composite Indicator of Systemic Stress (CISS), the spread between the EONIA (Euro OverNight Index Average) and main refinancing operations (MRO) rates and the MRO rate. All variables are provided by either the ECB or Eurostat. The series were aggregated or interpolated to a monthly frequency and seasonally adjusted if needed. The turnover data for Finnish firms is from Statistics Finland. Sales inquiry data collected by Statistics Finland is used as the series for large firms. On the other hand, the series for small firms is based on value added tax data, which covers nearly the entire economy. The turnovers of large and small firms enter the baseline model one at a time. The thesis concentrates on a time period during which the unconventional measures have been in place, that is between January 2010 up until December 2018. In the thesis, the impact of unconventional monetary policy measures such as the targeted longer-term refinancing operations and the asset purchase programme is studied through the balance sheet of the ECB. Zero and sign restrictions are used to uncover the structural shocks. In the baseline identification, a shock to the central bank’s balance sheet is assumed to increase the size of the ECB’s balance sheet and decrease financial stress as well as the EONIA-MRO spread for two months. It is additionally assumed that the shock does not have affect GDP, prices and the MRO rate upon impact. The restrictions are implemented through a Bayesian rejection algorithm. The algorithm draws a variance-covariance decomposition from the posterior distribution of the model and checks whether is produces impulse responses that fulfill the restrictions. The results are represented as the median response of the accepted draws. The results indicate that a shock to the balance sheet of the ECB increases the turnovers of both small and large Finnish firms. The positive impact manifests in two stages; it peaks some three months after the shock for the first time and later again. The impact on small firms is at its highest within 12 months of the innovation. The response of the turnover of large firms is less pronounced directly after the shock but lasts for longer. In summary, the results suggest that the impact is stronger for small firms but more persistent for large. Therefore, the thesis concludes that unconventional monetary policy measures have not benefited small Finnish firms disproportionately.
  • Impact of Immigration on the Task Specialization of Natives 
    Annala, Emmi (2019)
    The topic of this thesis is to explore the impact of immigration on the task specialization of natives. According to the literature, immigration does not have a significant negative impact on the employment nor the wages of natives. A one possible reason for this can be imperfect substitutability which means that natives and immigrants with similar education are not perfect substitutes and thus, they do not compete for the same jobs. Natives may have a comparative advantage in interactive tasks and immigrants in manual tasks. An exact research question is to investigate if less educated natives locate to less manual and more interactive jobs as the shares of similarly educated foreign-born people rise. This is implemented by constructing variables which describe the manual and interactive task intensities of different occupation classes. Peri and Sparber (2009) and Amuedo-Dorantes and de la Rica (2011) have investigated similar questions and therefore, their studies are the main references of this thesis. The data of this study is provided by Ipums International and O*Net data from the US Department of Labor. The first of these two is census microdata from France and it includes eight samples between the years 1962 and 2011. The second dataset contains numerical values which describe the importance of different abilities of different occupations. The analysis is made by applying the method of ordinary least squares and the method of instrumental variables. The instrumental variable for the shares of foreign-born workers is formed by imputing the shares of immigrants from several source countries, based on the distribution of immigrant groups across regions in the year 1962. The results support the hypothesis rather well. A one percentage point increase in the foreign-born share of less educated labour force lowers the manual-to-interactive task ratio of natives by approximately two percentages on average. However, the results regarding to different demographic groups are varied. The most unexpected observation is that the share of female immigrants affects the task specialization of both male and female natives much more than share of male immigrants does. In addition, education, age, the industry of occupation, and the business cycle of an economy seem to have impact on the possibilities of natives to shift to less manual and more interactive tasks. The results suggest that inflows of less educated immigrants indeed push less educated natives towards less manual and more interactive jobs. Nonetheless, because the estimates of previous studies have been smaller, it is likely that the estimates of this thesis are biased upward and the real impact of immigration on the task specialization of natives is more moderate.
  • Income Dynamics of Covid-19 Sensitive Occupations in Finland 
    Pohjanpää, Heini (2023)
    This thesis studies differences in income dynamics over the life cycle in Covid-19 sensitive occupations. Analysing life cycle incomes, its distributions and its different components can show significant differences in income dynamics between different genders and education levels. This research used a rich Finnish administrative dataset on incomes and other socioeconomic variables. The selected sample contained data from ages 28-60. A parametric estimation was applied to divide income dynamics into persistent and temporary parameters. Using the equally weighted minimum distance estimation, these parameters were solved on second moments of logarithmic incomes. The income processes were allowed to differ between genders and education. Within each gender and level of education, non-stationary in age and time and shocks of varying persistence were allowed. This thesis presents evidence of notable differences in income dynamics experienced by women and men in Covid-19 sensitive occupations in Finland. Men’s income paths are more persistent than those of women. Temporary shocks can affect incomes of women more than men, which for women is especially apparent amongst lower educated individuals and women aged 28-40. Moreover, both permanent and transitory parameters show heterogeneity by age and education levels. The results resemble the results of previous literature with different data and from different countries. When analysing the effects of Covid-19 pandemic, the results of this thesis do not provide unambiguous results. Income dynamics are similar between those working in all occupations and those working in Covid-19 sensitive occupations.
  • Individual Subsidy Effects on Electric Vehicle Uptake : A case study of ten countries 
    Lundqvist, Aleksi (2023)
    The thesis aims to analyse the individual subsidy effects on electric vehicle uptake by a unique case study of ten countries. The sample countries analysed in the thesis are Norway, Finland, Denmark, Sweden, China, France, Germany, Italy, Spain, and the United Kingdom. Together these countries represent most of the electric vehicle market share in the world and are thus potent for analysing different subsidy effect. The electric vehicle market has grown considerably in the past decade, and the markets’ role in reaching climate objectives set out by governments and other institutions is pivotal. The role of government initiatives in shaping the electric vehicle market is reviewed and the standard characteristics are discussed. The literature review outlines the importance of purchase subsidies, infrastructure subsidies and governmental institutions in increasing the electric vehicle share globally. Purchase subsidies that are designed to decrease the upfront costs of purchasing a vehicle are agreed to be most important in increasing uptake. Charging infrastructure subsidies are pivotal for increasing the number of electric vehicles in any country. However, the role of subsidising charging stations is less apparent in increasing electric vehicle sales shares. Researchers mostly identify charging infrastructure provisioning as a support function for uptake, but some evidence exists for direct influence on increased sales shares. Government institutions are paramount in increasing the market share for electric vehicles. Governments can design effective long-term policies that account for important societal factors, which private incentive designs might not consider. The empirical strategy set out in the thesis utilises a panel dataset from the sample countries to estimate the individual subsidy effects on electric vehicle uptake. Firstly, the dataset is analysed by a pooled ordinary least squares method to identify the relationship of purchase, ownership tax, infrastructure subsidies and other post-purchase subsidies on electric vehicle sales share. Secondly, a difference-in-differences estimation is conducted to analyse more predictive outcomes of ownership tax- and other subsidies on sales share. Finally, a fixed effects model is utilised to account for unobserved time-invariant heterogeneity. The results are limited by a relatively small sample size due to data availability, and the consequent limitations in the empirical models. The results suggest that the role of post-purchase subsidies should be better understood for accurate policy designs, especially when the market is past its infancy phase. Finally, suggestions for future research are provided.
  • Inflaation ennustaminen neuroverkkomallilla taloudellisen taantuman aikana 
    Korhonen, Markus (2019)
    Hintavakauden saavuttamisesta on tullut keskuspankkien tärkeimpiä tehtäviä kaikkialla maailmassa, ja useat keskuspankit pyrkivät tiettyyn, hyvin määriteltyyn inflaatiotavoitteeseen. Samoin Euroopan keskuspankki pyrkii rahapolitiikallaan pitämään inflaation kahden prosentin tuntumassa. Inflaatiotavoite kuitenkin vaatii sen, että inflaatiota voidaan ennustaa mahdollisimman tarkasti. Koneoppimismetodeihin kuuluvat neuroverkkomallit ovat osoittautuneet olemaan monilla aloilla hyviä ennustemalleja. Inflaation ennustamisessa neuroverkkomallien tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Aiempi tutkimus inflaation ennustamisesta on myös keskittynyt lähinnä Yhdysvaltojen ja muiden yksittäisten maiden inflaatioon. Tutkimusta ei ole myöskään tehty inflaation ennustamisesta eri suhdannetilanteissa neuroverkkomallien avulla. Tässä tutkielmassa tutkittiinkin neuroverkkomallin kykyä ennustaa inflaatiota koko euroalueella vuosien 2008-2009 taantuman aikana. Tutkielman aineistona käytettiin euroalueen harmonisoidusta kuluttajahintaindeksistä muodostettua inflaatioaikasarjaa vuosilta 1997-2010. Tutkielmassa epälineaarinen neuroverkko rakennettiin aiemmasta kirjallisuudesta vakiintuneella metodilla, jossa mallin valinta suoritettiin käyttämällä erillistä aineistoa. Valitulla mallilla simuloitiin aitoa ennustetilannetta käyttämällä euroalueen taantuman aikaista testiaineistoa. Ennusteet tehtiin myös taantuman jälkeiselle noususuhdanteelle, jotta eri suhdannetilanteita voitiin vertailla. Lisäksi samat ennusteet tehtiin ekonometriassa vakiintuneella lineaarisella mallilla, johon neuroverkkomallia verrattiin käyttämällä aiemmasta kirjallisuudesta tuttuja arviointikriteerejä ja tilastollisia testejä. Tutkielmassa selvisi, että neuroverkkomalli tuottaa hyvin tarkkoja ennusteita inflaatiolle kaikilla tutkielmassa käytetyillä ennusteväleillä. Neuroverkkomallin ennusteet ovat myös parempia, jos käytettävä aineisto on kausitasoitettu. Neuroverkkomalli tekee pienempiä ennustevirheitä noususuhdanteen aikana kuin taantumassa, mutta erot eri suhdannetilanteissa eivät ole kovin suuria. Neuroverkkomallin ennusteet eivät kuitenkaan poikkea yksinkertaisen lineaarisen mallin tekemistä ennusteista tilastollisesti merkitsevästi kummassakaan suhdannetilanteessa. Näin ollen neuroverkkomallin ei voida päätellä toimivan eri tavalla taloudellisessa taantumassa kuin muissa suhdannetilanteissa. Tutkielman tulosten perusteella neuroverkkomallia ei voida suositella keskuspankkien inflaatioennustemalliksi, koska mallin valinta ja testaaminen vievät yksinkertaista lineaarista mallia enemmän aikaa, mutta ennustetulokset eivät ole lineaarista mallia parempia. Tulokset antavatkin todisteita siitä, että inflaatio on euroalueella lineaarinen prosessi, jolloin epälineaariset mallit eivät tuota ennusteisiin lisähyötyä. Neuroverkkomallit voivat kuitenkin antaa hyvän työkalun keskuspankkien toiminnan arvioimiseen, koska niiden tuottamat ennusteet ovat tarkkoja pitemmillekin aikaväleille.
  • Instrumental Variables as Tools of Identification : Evidence From a Replication Study 
    Hakula, Olli (2022)
    The research question that my thesis is based on is two-fold: on one hand, my goal is to investigate using instrumental variables in identifying the shocks in a structural vector autoregressive model, while on the other hand my goal is to replicate an already existing paper by Antolin-Diaz and Rubio-Ramirez, which uses narrative sign restrictions in identifying the shocks. Both methods are new, which makes the contributions that I am making relevant and interesting. The use of instrumental variables in economics has been hindered by the fact that one must be careful about the instruments that they use. Strong instruments have all the desired properties and present no issues when using them in identification, but if the instruments are weak, most of the inference measures are wrong and cannot be used in drawing conclusions. This is the contribution that the method proposed by Olea, Stock and Watson present, and I am using. Their method is robust to weak instruments as well, which enables a freer usage of instruments in identification of models. I am using two different instruments and the data that Antolin-Diaz and Rubio-Ramirez use in their paper. The main result of the comparison that I do is that the methods provide results that are distributed in a similar way, which indicates that the two methods are similar. The one difference was the existence of a price puzzle when using one of the instruments, and this is something that is investigated in detail, discussing about whether the existence of a price puzzle can be a feature of the model or if it is always an indication of the model in question being misspecified. I believe that my thesis provides support for both methods being used as they are confirming the results that they arrive at. I also conclude that my evidence can provide some more information about the price puzzle, specifically suggesting that in some cases the price puzzle can appear due to the monetary policy decisions of the decision-making authorities rather than due to the model being misspecified.
  • Interaction of shadow economy and corruption in India 
    Stonig, Stefanie (2024)
    India’s economic liberalisation has helped the country in various ways, paving the way for a more market-oriented economy, which is highlighted by high growth rates in recent years. Although the level of the shadow economy and corruption rates have shrunk over the past, they still remain at significant levels, which particularly slows down the country’s economic progress across multiple fronts. The aim of this thesis lies in examining the nature of both shadow economy and corruption and investigate how they relate to each other. This investigation is conducted by looking into different aspects of shadow economy and corruption in general, but also provides a focused look at how both phenomena play out in the Indian context.
  • Katsaus työn taitovaatimusten tutkimukseen ja taitovaatimusten muutokseen Suomessa 2000-luvulla 
    Näätänen, Sara (2019)
    Tutkielmassa tehdään katsaus taitovaatimuksen tutkimukseen ja työn taitovaatimuksissa tapahtuneisiin muutoksiin Suomessa 2000-luvulla. Katsauksen tarkoituksena on ymmärtää, miten työn taitovaatimukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä teknologian kehityksen seurauksena ja miksi. Työn taitovaatimusten muutosta ja teknologian kehityksen roolia tässä muutoksessa on tärkeä ymmärtää, jotta muuttuvat taitovaatimukset voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon yhteiskunnan päätöksenteossa nyt ja tulevaisuudessa. Tarkastelen tutkielmassa kolmea eri työn taitovaatimusten muutosta kuvaavaa mallia. Nämä mallit ovat osaamista suosivan teknologian muutoksen malli, tehtäväpohjainen malli ja sosiaalisia taitoja korostava malli. Tutkielman rakenne on rakennettu tutkimuksen historian ympärille siten, että kussakin luvussa esitellään kronologisessa järjestyksessä kunakin ajanjaksona vallalla ollut malli työn taitovaatimusten muutoksesta ja sen taustatekijöistä. Teoreettisen osuuden lisäksi kussakin luvussa tarkastellaan taitovaatimusten muutosta myös empiiristen tulosten kautta. Ensimmäinen tutkielmassa esiteltävä malli on osaamista suosivan teknologian muutoksen malli. Mallissa teknologian muutoksen oletetaan olevan luonteeltaan osaamista suosivaa, mikä tarkoittaa, että se täydentää korkeataitoisten työntekijöiden työtä. Empiiriset havainnot näyttivät tukevan havaintoa, sillä koulutetun työvoiman kysynnän kasvu osui samaan aikaan teknologian nopean kehityksen kanssa. Mallin puutteena on, että se tarkastelee taitojen muutosta liian kapeasta näkökulmasta, eikä mallin avulla ole mahdollista tarkastella työllisyysvaikutuksia saman koulutustaustan omaavien välillä tai polarisaation ilmiötä. Osaamista suosivan teknologian muutoksen jälkeen vallalle nousi tehtäväpohjainen malli, jossa taitovaatimusten muutosta tarkastellaan työtehtävien kautta jaottelemalla työtehtävät rutiininomaisiin ja ei rutiininomaisiin tehtäviin ja fyysisiin ja analyyttisiin tai interaktiivisiin työtehtäviin. Tämän uuden jaottelun avulla huomattiin, että teknologian muutos näytti korvaavan etenkin rutiininomaisia työtehtäviä ja täydentävän analyyttisia ja ei rutiininomaisia työtehtäviä. Fyysisiin ja ei rutiininomaisiin työtehtäviin teknologian muutoksella ei näyttänyt juuri olevan vaikutusta. Teknologian nopea kehitys näyttää tuoreiden havaintojen valossa ajaneen myös tehtäväpohjaisen mallin ohi, sillä teknologian kykenee kasvavissa määrin automatisoimaan myös ei rutiininomaisia työtehtäviä. Tuoreimmassa tutkimuksessa onkin kasvavissa määrin korostettu sosiaalisten taitojen kasvavaa merkitystä työelämässä, sillä teknologia ei vielä tällä hetkellä kykene korvaamaan ihmistä monitahoisen sosiaalisen kanssakäymisen tilanteissa.
  • Kaupankäynnin ylijäämän jakautuminen suunnatun etsinnän malleissa 
    Ahonen, Juha (2023)
    Taloustieteessä markkinoita kuvataan perinteisesti aggregoidun kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon avulla. Todellisuudessa vuorovaikutus markkinoilla on tätä yksinkertaistettua mallia monimutkaisempaa, koska markkinoilla on kaupankäynnin osapuolten vuorovaikutusta haittaavia kitkatekijöitä: tietyn hyödykkeen ostaja ja myyjä eivät esimerkiksi aina löydä toisiaan tai heidän keskinäinen välimatkansa voi olla esteenä kaupankäynnille. Tällaisia kitkaisia markkinoita kuvataan usein niin sanottujen etsintäteorioiden avulla. Näissä myyjän ja ostajan käyttäytyminen ja vuorovaikutus mallinnetaan peliksi. Suunnatun etsinnän malleissa kaupankäynnin osapuolet tunnistavat muiden osapuolten ominaisuuksia ja hyödyntävät informaatiota, jolloin he voivat kohdistaa etsinnän juuri tietynlaisiin kauppakumppaneihin. Näissä malleissa kaupankäyntipeliä pyritään suunnittelemaan niin sanottujen kaupankäynnin mekanismien avulla niin, että saadaan aikaan jokin haluttu kaupankäynnin lopputulos, esimerkiksi myyjän ylijäämän maksimointi. Tässä tutkielmassa esitellään Gábor Virágin kehittämä suunnatun etsinnän malli, jossa yksinkertaista kaupankäynnin mekanismia käyttäen löytyy Nash-tasapaino, jossa myyjä saa kaiken kauppaan liittyvän ylijäämän. Aiemmin näin yksinkertaisella mekanismilla ei tällaista pelin lopputulosta ole esitetty. Tutkielmassa kuvataan asiaan liittyvien peruskäsitteiden jälkeen etsintäteorioiden kehitystä päätyen Virágin malliin, joka esitellään alkuperäisen artikkelin esitystapaa seuraten. Tämän jälkeen tarkastellaan mallin toteutumista yksinkertaisessa tapauksessa (2 x 2 -malli) ja tutkitaan mallin parametrien käyttäytymistä, kun ostajien, myyjien tai molempien määrä kasvaa. Lopuksi vielä näytetään, että Virágin mallissa esitettyä ylijäämän päätymistä pelkästään myyjälle voidaan yleistää niin, että ylijäämän jakautuminen ostajan ja myyjän välillä voidaan valita vapaasti.
  • Koronapandemian vaikutukset asuntomarkkinoihin 
    Uotila, Olli (2023)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on näyttää, miten koronapandemia vaikutti asuntomarkkinoihin vuosien 2019–2021 aikana. Asuntomarkkinoilla tapahtuneita muutoksia tarkastellaan sekä globaalisti, että paikallisesti Suomen näkökulmasta. Tutkimuksessa arvioidaan miten eri mekanismien kautta koronapandemian vaikutukset levisivät asuntomarkkinoille ja tätä kautta kotitalouksiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet koronapandemian aiheuttaneen hyvin moniulotteisia vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Tämä tutkimus keskittyy käsittelemään näitä vaikutuksia pääasiassa asuntorahoittamisen näkökulmasta. Tämän lisäksi koronapandemian vaikutuksia tarkastellaan asuntojen hintojen, etätyön, muuttoliikkeen sekä taloudellisen epätasa-arvon tasolla. Tutkimuksen teoreettinen osuus pohjautuu elinkaarimalliin, jota sovelletaan asuntomarkkinoille. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä laajasti kirjallisuutta liittyen koronapandemian vaikutuksiin Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla. Kansainvälistä tutkimusta täydennettiin Suomen Tilastokeskuksen datalla, sekä Helsingin Seudun Osuuspankin tarjoamalla asuntorahoituksen aineistolla. Aineisto kerättiin yhteystyössä Helsingin Seudun Osuuspankin edustajien kanssa niin, että yksittäisen henkilön tunnistaminen aineiston perusteella oli mahdotonta. Asuntorahoituksen laajasta aineistosta oli mahdollista nähdä kattavasti päivämäärän tarkkuudella Suomen pääkaupunkiseudun asuntomarkkinan yleinen kehitys sekä trendit. Aineisto tarjosi tiedon liittyen lainan kokoon, takaisinmaksuaikaan sekä asunnon tyyppiin. Tilastokeskuksen data-aineistoja käytettiin vahvistamaan tuloksia ja tuomaan esille sellaista tietoa Suomen asuntomarkkinoista, johon asuntorahoituksen aineisto ei vastannut. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin aikasarja-analyysiä, jota sovellettiin tutkimuksen kaikkiin aineistoihin. Analyysin tarkoituksena oli näyttää miten asuntomarkkinat ovat Suomessa kehittyneet ennen koronapandemiaa ja sen aikana. Tutkimuksen aikajanaksi valikoituivat vuodet 2016–2021. Analyysin tuloksia verrattiin kansainvälisiin tutkimuksiin ja pyrittiin löytämään yhteisiä koronapandemian laukaisemia mekanismeja, jotka vaikuttivat asuntomarkkinoihin. Tutkimuksen tulokset Suomen asuntomarkkinasta ovat pääasiassa linjassa globaalin asuntomarkkinan kanssa, mutta myös eroavaisuuksia pystyttiin löytämään. Yhteistä Suomalaisessa ja globaalissa asuntomarkkinassa on asuntojen hintojen kasvu pandemian aikana. Mekanismit hintojen nousussa kuitenkin erosivat sillä Yhdysvalloissa kasvua tuki halventuneet rahoitusolosuhteet, kun taas Suomessa voitiin nähdä etenkin ensiasunnon ostajien kasvaneen kysynnän vaikuttaneen positiivisesti hintoihin. Lisäksi Suomessa hintoja tuki kasvanut kysyntä asuntolainoissa, joiden määrät sekä laina-ajat kasvoivat koronapandemian aikana. Keskeinen ero hintojen nousussa liittyi alueelliseen kehitykseen. Suomen pääkaupunkiseudulla hinnat kasvoivat eniten aivan Helsingin keskustassa, kun taas Yhdysvalloissa hintojen kasvu esikaupunkialueilla oli keskustoja nopeampaa. Keskeisenä tuloksena tutkimuksesta löytyi lisäksi se, että Suomessa sekä Yhdysvalloissa pandemia kiihdytti varallisuuseroja kasvattaen näin taloudellista epätasa-arvoa asuntovelallisten kotitalouksien välillä. Asuntomarkkinoilla tapahtuneet muutokset koronapandemian aikana olivat hyvin laajat ja koskettivat niin matala- kuin korkeatuloisia asuntovelallisia. Keskeiset mekanismit liittyivät makrovakaus– ja rahapolitiikan tekemiin muutoksiin, jotka tukivat asuntomarkkinoiden kasvua etenkin Yhdysvalloissa. Suomessa pandemian aiheuttamat vaikutukset eivät näkyneet yhtä vahvoina kuin Yhdysvalloissa. Koronapandemia kuitenkin muokkasi merkittävästi asuntomarkkinoita maailmanlaajuisesti. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään etenkin kotitalouksien velkaantuneisuudessa sekä taloudellisessa tilanteessa vielä pitkän aikaa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO