Browsing by Author "Östman, Anne"

Tutkielmassa tarkastellaan pakolaistaustaisten asiakkaiden integraatioprosessin tukemista osallisuuden näkökulmasta. Tutkielma sijoittuu integraatioprosessin alkuvaiheessa tehtävään sosiaalityöhön. Suomalaisessa kotouttamispolitiikassa kunnat vastaavat yhdessä työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa integraation tukemisesta. Pääkaupunkiseudun kunnissa sosiaalitoimen maahanmuuttajapalveluiden alaiset erityisyksiköt keskittyvät työskentelyyn pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa ensimmäisen oleskeluluvan saamisen jälkeen. Kotoutumisen edistämistä koskevan lain mukaan työn tavoitteena on pakoalaistaustaisten asiakkaiden integraation tukeminen ja edistäminen sekä aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistaminen. Teoreettisesti tutkielma kiinnittyy monitieteelliseen keskusteluun pakolaisuudesta, integraatiosta ja osallisuudesta. Osallisuudella tarkoitetaan tunnetta yhteisöön kuulumisesta, hyväksytyksi tulemisesta ja toimintamahdollisuuksista. Osallisuus näyttäytyy keskeisenä hyvinvoinnin sekä psyykkisen ja sosiaalisen integroitumisen kannalta. Integraatioprosessin alkuvaiheessa asiakkailla ei ole heidän tarvitsemiaan tietoja ja taitoja uudessa yhteiskunnassa toimimiseksi, minkä seurauksena he voivat olla riippuvaisia erityisyksiköissä saamistaan palveluista. Tämän lisäksi kohtaamiset palvelujärjestelmät voivat olla ainoa kontakti valtaväestöön. Sosiaalityössä rakennetaan muodollisen osallisuuden ohella perustaa pitkäkestoiselle integraatiolle. Tutkielman tavoitteena on tarkastella millaisena asiakkaiden osallisuus ja sosiaalityöntekijöiden mahdollisuudet osallisuuden tukemiseen näyttäytyvät. Tutkielman aineisto koostuu viiden sosiaalityöntekijän yksilöhaastattelusta, jotka on toteutettu kahdessa pääkaupunkiseudun kunnassa vuoden 2015 keväällä. Haastattelut on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Konkreettiset tutkimuskysymykset ovat: - Millaisena pakolaistaustaisten asiakkaiden osallisuus näyttäytyy sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta? - Millaisena sosiaalityössä integraatioprosessiin tarjottava tuki näyttäytyy osallisuuden näkökulmasta? Tutkielmassa yhteiskunnallisen osallisuuden vajeet määrittyvät tilapäisiksi ja liittyvät pakolaistaustaan, uudessa yhteiskunnassa alussa olemiseen sekä psyykkisen ja sosiaalisen integraatioprosessin verkkaisuuteen. Pakolaistaustaisten asiakkaiden osallisuus näyttäytyy jännitteisenä. Asiakkaalla on osallisuutta mahdollistavia ominaisuuksia, mutta samalla hänen elämäntilannettaan leimaa uudessa asuinmaassa elämiseen ja pakolaistaustaan kiinnittyvien tietojen ja taitojen puuttumiseen ja psyykkisen huonovointisuuden myötä riippuvuutta palveluista. Integraatioprosessin tuki osallisuuden näkökulmasta rakentuu mikro-, meso- ja makrotasoilla tapahtuvan vaikuttamisen kautta. Asiakkaiden osallisuutta tuetaan tilanteen vakauttamisen, palveluohjauksen ja psykososiaalisen tuen keinoin. Kokonaisvaltainen kohtaaminen ja avustaminen osaamisen ja voimavarojen käyttöön saamisessa vahvistavat osallisuuden mahdollisuuksia. Asiakkaiden erityisen haavoittuvaksi tulkittu yhteiskunnallinen asema korostaa asianajotehtävän merkitystä erityisesti suhteessa palvelujärjestelmään. Osallisuuden näkökulmasta syrjintä, rasismi, palvelujärjestelmän puutteet ja byrokratian vaikeus vaikeuttavat integraatioprosessin etenemistä. Sosiaalityöntekijöiden kokemus työn sisällön kapeutumisesta kiireen vuoksi muodostaa esteen kokonaisvaltaiselle integraatioprosessin tukemiselle.