Browsing by Author "Aalto, Liisa"

Tämä tutkielma käsittelee työyhteisöviestintää strategiaprosessin kontekstissa. Tarkastelun kohteena on erityisesti osallistavuus ja dialogisuus. Lähtökohtana on oletus, että sekä toimiva työyhteisöviestintä että onnistunut strategiaprosessi vaatii avointa vuorovaikutusta ja yhteisön aktiivista osallistumista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia käsitykset osallistavasta työyhteisöviestinnästä ovat aidossa, tämän päivän työyhteisössä ja sen käynnissä olevassa strategiaprosessissa. Tapausorganisaationa toimii kirja-alan yritys. Teoreettinen viitekehys koostuu pääasiassa Elisa Juholinin määrittelemästä työyhteisöviestinnästä ja Saku Mantereen ym. erittelemistä strategiaprosessin vaiheista. Työyhteisöviestinnän ja strategiaprosessin määritelmissä korostetaan sitä, että toiminnan ydin on siellä, missä ihmiset työskentelevät ja missä he itse tuottavat ja vaihtavat tietoa ja kokemuksia. Aineisto pohjautuu kymmeneen narratiiviseen haastatteluun. Informanteista kaksi edustaa ylintä johtoa, kaksi esimiestasoa ja kuusi operatiivisen tason työntekijöitä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teorialähtöistä, laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Analyysi perustuu pitkälti matriisiin, joka yhdistää strategiaprosessin vaiheet ja työyhteisöviestinnän tämän tutkielman kannalta relevantit ulottuvuudet. Tutkielman tulokset osittavat, että käsitykset osallistavasta työyhteisöviestinnästä vaihtelevat työyhteisön sisällä. Tapausorganisaatiossa johtotason edustajat pitivät osallistamista ensisijaisesti työläänä strategiaprosessin kontekstissa. Esimiesten ja operatiivisen tason työntekijöiden edustajista pieni osa piti sitä turhana, mutta enemmistö näki sillä arvon muun muassa päätöksenteon, sitoutumisen ja strategiatyön uskottavuuden ja onnistumisen kannalta. Toimiakseen osallistavan viestinnän tulisi olla strategiaprosessissa henkilöityä, kohdennettua ja johdonmukaista. Siksi johdolla on lopulta päävastuu työyhteisöviestinnän toimivuudesta: sen tulisi varmistaa, että dialogiselle viestinnälle löytyy aikaa ja foorumeja. Tapausorganisaatiossa työyhteisöviestintä ei ollut osallistavaa strategiaprosessin alussa, eikä keskusteluja johdon ja alaisten välillä pidetty ominaisina työyhteisön kulttuurille. Vaikka organisaatioon toivottiin avointa keskustelua ja yhdessä tekemistä, kaikkien osallistamista jokaiseen strategiatyön vaiheeseen ei pidetty tarpeellisena. Johtopäätöksenä on ensinnäkin, että organisaation kulttuurilla on vaikutusta siihen, kuinka osallistavaa viestintä on. Kulttuurin muuttaminen ei ole helposti ja nopeasti toteutettavissa oleva prosessi, mutta jo pienillä osallistavilla teoilla voi olla positiivinen vaikutus strategiaprosessissa tapahtuvaan viestintään. Toiseksi osallistavassa viestinnässä on huomioitava työyhteisön koko ja koostumus sekä strategiaprosessin vaiheet. Koko organisaation osallistamista parempi tavoite on tunnistaa erilaiset viestinnälliset ja strategiset roolit: keillä on kiinnostusta aktiiviseen osallistumiseen ja ketkä toivovat vain oman työnsä kannalta merkityksellisen tiedon saamista organisaation strategiasta.