Browsing by Author "Aaremäe, Mari-Liis"

Tutkielmassa tarkastellaan asioimistulkkausta äitiys- ja lastenneuvolassa. Tavoitteena on selvittää, milloin ja miten terveydenhoitaja käyttää harkintavaltaansa neuvolassa asioimistulkkauksesta päättäessään ja asiakkaan kanssa siitä neuvotellessaan. Lisäksi tarkastellaan, millaisia jännitteitä asioimistulkin kanssa työskentelyyn liittyy neuvolavastaanotolla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Michael Lipskyn katutason byrokratiateoria, jota täydennettiin Nira Yuval-Davisin arjen rajakäytäntöjen käsitteellä. Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Tutkielmaa varten haastateltiin pääkaupunkiseudulla toimivia neuvolaterveydenhoitajia. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkielman tuloksina esitetään, että terveydenhoitajat päättävät ammattitulkin käytöstä oman harkintansa mukaan, jolloin he toimivat samalla tulkkauspalvelun portinvartijana. Terveydenhoitaja harkitsee ja arvioi tulkkaustarpeen tilannesidonnaisesti käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja ne huomioiden. Riittävä kielitaito rakentui tilannesidonnaisesti. Terveydenhoitajien asioimistulkille asetetut odotukset olivat ristiriitaisia ja terveydenhoitajakohtaisia tulkin näkyvyyteen ja osallisuuteen liittyen. Johtopäätöksinä todetaan, että tulkkauksesta päättäminen, siitä neuvottelu ja sen käyttäminen näyttävät olevan täynnä harkintavallan paikkoja, joihin on mahdotonta antaa yksiselitteistä kattavaa ohjeistusta ja joita terveydenhoitajat työssään ratkovat. He ovat samanaikaisesti vastuussa raskaana olevan seurannasta ja hoidosta sekä asiakkaan autonomiasta. Tulkin käyttöön liittyvissä ristiriita- tai neuvottelutilanteissa terveydenhoitajat pyrkivät hienovaraisesti ohjailemaan ja suostuttelemaan tulkin käyttöön, mutta huoli tai epäilys oikeutti rikkomaan asiakkaan autonomian. Neuvola pyrkii tuottamaan äitejä, jotka ovat itsenäisiä. Paradoksaalisesti autonomiaa tavoiteltiin hallinnan kautta. Aineiston perusteella tulkkauskäytäntö on asiakas- ja terveydenhoitajakohtaista, mutta neuvolalähtöistä. Tulkin kanssa työskentelyn jännitteet kumpuavat tulkille asetettujen rooliodotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta.