Browsing by Author "Aarnio, Suvi"
Now showing items 1-2 of 2
-
Aarnio, Suvi (2016)Tutkielmassa tarkastellaan keskustelunanalyyttisellä lähestymistavalla narratiivista haastattelua Lyhytterapia itsemurhaa yrittäneille - eli LINITY-interventiossa, jota toteuttaa Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskus. Intervention tavoitteena on, että asiakas tunnistaa itsemurhayritykseen johtavan tilan riskitekijät voidakseen välttää uudet itsemurhayritykset jatkossa. Aineistona on kuusi tekstimuotoon litteroitua keskustelua työntekijän ja asiakkaan ensimmäisessä tapaamisessa videoidusta narratiivisesta haastattelusta, jossa asiakas kertoo itsemurhayritykseensä johtaneista tekijöistä. Teoriataustana on keskustelunanalyyttinen tutkimus, joka korostaa keskustelun tilanteessa rakentuvaa luonnetta. Lähemmin tarkastellaan keskustelun sekvenssejä sekä vuorovaikutuksessa tehtäviä kannanottoja ja positiointia. Tutkielmaa taustoitetaan myös terapiakeskusteluista, narratiivisesta haastattelusta ja terapeuttisesta allianssista tehdyllä tutkimuksella. LINITY-interventio perustuu sveitsiläiseen manualisoituun ASSIP-malliin, jonka taustateorioina ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia, toiminnan teoria ja kiintymyssuhdeteoria. Niiden näkökulmaa yhdistetään tutkimuksen tuloksiin. Ensimmäinen tutkimuskysymys on, mitkä ovat LINITY-interventiossa toteutettavan narratiivisen haastattelun keskeisiä rakenteita. Tutkielmassa kuvataan narratiivisen haastattelun vaiheittaista etenemistä huomioiden eroja ja yhtäläisyyksiä eri asiakkaiden ja työntekijöiden keskusteluissa huomioidaan. Toisena tutkimuskysymyksenä on, millaiset vuorovaikutuksen rakenteet edistävät kertomuksen tuottamista ja itsemurhayritykseen johtaneiden tilanteiden ymmärtämistä. Ymmärtäminen ilmenee kummankin osapuolen hyväksyntää osoittavana vuorona ja siirtymisenä eteenpäin keskustelussa. Keskeinen keskustelusta toiseen toistuva rakenne on kysymys-vastaus-vastaanotto-sekvenssi, joka muodostuu työntekijän kysymyksestä, asiakkaan vastauksesta ja työntekijän vastaanottavasta vuorosta. Joka keskustelussa on aloitus- ja lopetusjakso. Muita keskustelusta toiseen samantapaisina toistuvia jaksoja ovat pyynnöt kertoa viimeisimmästä ja aiemmista itsemurhayrityksistä sekä itsemurhayritykseen liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Tyypillisiä ovat myös kysymykset siitä, minkä ongelman itsemurha olisi ratkaissut ja mitä asiakkaan tilanteessa pitäisi muuttua, jotta hän alkaisi voida paremmin. Nämä ovat narratiivisen haastattelun institutionaalista tehtävää toteuttavia kysymyksiä, jotka auttavat asiakasta jäsentämään itsemurhayritykseensä liittyviä asioita koherentiksi kokonaiskuvaksi. Työntekijä tekee asiakkaalle tarkentavia kysymyksiä, asiakkaan kertomuksesta nousevia uudelleenmuotoiluja, tulkintoja ja täydennyksiä. Näillä tavoin työntekijä varmistaa ymmärtäneensä, mistä asiakas on kertonut, ja auttaa tätä siirtymään eteenpäin tarinassaan. Paikoin työntekijä ohjaa ja neuvoo asiakasta, ottaa kantaa asiakkaan kertomaan sekä rohkaisee ja kannustaa asiakasta. Nämä jaksot suuntaavat asiakasta näkemään tilanteensa uudesta näkökulmasta, motivoivat asiakasta käsittelemään ongelmiaan ja luovat toiveikkuutta tulevaisuuteen.
-
Aarnio, Suvi (2015)Vapaaehtoisturismi on yhdistelmä kehitysyhteistyötä, opetusta ja turismia. Globaaliin etelään suuntautuva vapaaehtoisturismi on matkailualan nopeiten kasvavia sektoreita, ja myös Suomessa kiinnostus vapaaehtoisturismia kohtaan on kasvussa. Vapaaehtoisturismia ei ole kuitenkaan tutkittu aiemmin Suomessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä motivoi vapaaehtoisia osallistumaan kansainväliseen vapaaehtoistyöhön ja minkälaisia vaikutuksia kokemuksella on vapaaehtoisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on lisäksi selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat vapaaehtoisturismin vastuullisuuteen. Vapaaehtoisturismisektorin kasvaessa ja kaupallistuessa on tärkeää, että vapaaehtoisturismia voidaan rakentaa vastuulliselle pohjalle. Ilman syvempää ymmärrystä ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä voi vapaaehtoisturismi kääntyä tulovirtojen kasvun ohjatessa toimintaa pahimmillaan jopa täysin alkuperäistä tarkoitustaan vastaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli Kapua 2013 Guatemala -hankkeen vapaaehtoiset. Vapaaehtoiset keräsivät varoja ja tiedottivat kehitysyhteistyöstä Suomessa, jonka jälkeen ryhmä matkusti Guatemalaan tutustumaan avustuskohteeseen, jota tuettiin keräysvaroin. Tutkimuksen aineisto koostuu teemahaastatteluista, matkapäiväkirjoista, osallistuvasta havainnoinnista ja videomateriaalista. Vapaaehtoiskokemuksen pysyvien vaikutusten kartoittamiseksi vapaaehtoisille tehtiin seurantakysely vuosi ja kolme kuukautta matkan jälkeen. Tutkimusmenetelmiä yhdistämällä ja tutkimuksen pidemmällä aikajänteellä saatiin kattava otos vapaaehtoisturismin motiiveista ja vaikutuksista. Tutkielman osaksi koostettiin videodokumentti 'Askel kerrallaan – vapaaehtoisena Kapuan matkassa'. Tutkimuksen pohjalta käy ilmi, että vapaaehtoisia motivoi vapaaehtoisturismin alkuperäiseen ideologiaan sisältyvä halu auttaa ja tehdä hyvää. Epäitsekkääseen motiiviin on lähes aina kietoutunut itsekäs motiivi, kuten halu oppia ja kehittyä ihmisenä. Osallistumispäätöksen takaa voi löytyä myös muita, kuten kulttuurisia tai sosiaalisia motiiveja. Tutkimuksen mukaan vapaaehtoiskokemus on osallistujille vaikuttava kokemus. Vapaaehtoisturismin välitön vaikutus osallistujiin voidaan jakaa kolmeen luokkaan, joita ovat itseluottamuksen vahvistuminen, kulutustottumusten ja köyhyyskäsitysten haastaminen sekä elämän suunnan selkeytyminen. Vapaaehtoiskokemuksen pysyviksi vaikutuksiksi jäivät tutkimuksen mukaan henkilökohtainen kasvu ja oppiminen, kulutuskäyttäytymisen muutos ja kehitysyhteistyöhön sitoutuminen. Vapaaehtoisturismin vastuullisuutta voidaan edistää tutkimuksen mukaan neljän tekijän avulla. Ensimmäinen on toiminnan rakentuminen vastaanottavan paikallisyhteisön lähtökohdista ja tarpeista käsin, joka on vapaaehtoisturismin ydin. Toinen tekijä on toiminnan ja vapaaehtoisten sitouttaminen osaksi järjestön pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, jolloin vapaaehtoisturismi palvelee kehitysyhteistyön pitkäaikaisia päämääriä ja rakentuu kestävälle pohjalle. Kolmas vastuullisuuteen vaikuttava tekijä on vapaaehtoisten koulutus osana vapaaehtoisohjelmaa, jolloin turismi voi toimia siltana sosiaaliselle muutokselle ja globaalien valtarakenteiden muuttamiselle. Neljäntenä tekijänä on toiminnan evaluointi ja monitorointi, joiden avulla varmistetaan toiminnan vastuullisuus ja oikea suunta myös vastaisuudessa.
Now showing items 1-2 of 2