Browsing by Author "Ahlberg, Aino"

Länsimaissa kaloripitoisten ruokien helppo saatavuus ja erilaisten vaihtoehtojen runsaus vaikuttavat väestön ruokatottumusten terveellisyyteen. Koska ruokavalio on yksi terveyteen vaikuttavista tekijöistä, on tärkeää pyrkiä ymmärtämään ruokavalintojen terveellisyyttä selittäviä tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sosioekonominen asema ja erilaiset psykososiaaliset tekijät. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten terveellisten syömistottumusten noudattamiseen liittyvä pystyvyys ja sosiaalinen tuki ovat yhteydessä kasvisten ja hedelmien sekä makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien kulutukseen. Lisäksi tutkittiin, ovatko pystyvyyden ja sosiaalisen tuen yhteydet ruokatottumuksiin erilaiset eri sosioekonomisissa ryhmissä. Sosioekonomisen aseman kuvastajana tarkasteltiin koulutusta. Sosiaalisen tuen osalta tutkittiin sekä myönteistä että kielteistä sosiaalista tukea. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat olivat pystyvyysteoria, sosioekonomiseen asemaan sekä sosiaaliseen tukeen liittyvä tutkimuskirjallisuus ja vertaisarvioidut tutkimusartikkelit. Tutkielman aineistona oli osittaisella satunnaisotannalla kerätyn FINRISKI 2007 -terveystutkimuksen DILGOM -alatutkimus (N = 5024), jossa selvitettiin poikkileikkausasetelmalla ravitsemuksen, elämäntapojen ja perintötekijöiden yhteyttä lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään. Tutkittavat olivat 25–74-vuotiaita suomalaisia naisia (N = 2699) ja miehiä (N = 2325). Pystyvyyden ja sosiaalisen tuen mittareiden faktorirakenteita tarkasteltiin eksploratiivisella faktorianalyysillä. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin Pearsonin osittaiskorrelaatioanalyysillä ja lineaarisella regressioanalyysillä. Myös tutkielman psykososiaalisten tekijöiden ja koulutuksen välisiä interaktioita suhteessa ruokatottumuksiin tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä. Tutkielmassa havaittiin, että pystyvyys oli yhteydessä suurempaan kasvisten ja hedelmien kulutukseen ja vähäisempään makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien kulutukseen. Myönteinen sosiaalinen tuki oli yhteydessä vain suurempaan kasvisten ja hedelmien kulutukseen. Pystyvyyden ja myönteisen sosiaalisen tuen yhteydet ruokatottumuksiin olivat samanlaisia eri koulutustasoilla. Lisäksi havaittiin, että kielteinen sosiaalinen tuki oli yhteydessä suurempaan kasvisten ja hedelmien kulutukseen kaikilla koulutustasoilla. Kuitenkin kielteisen sosiaalisen tuen yhteys makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien kulutukseen erosi koulutustasoittain. Kielteinen sosiaalinen tuki oli yhteydessä suurempaan makeiden ruokien kulutukseen vain keskimmäisellä koulutustasolla ja suurempaan suolaisten ruokien kulutukseen alimmalla sekä keskimmäisellä koulutustasolla. Tutkielman perusteella näyttää siltä, että pystyvyys ja myönteinen sosiaalinen tuki ovat yhteydessä ruokatottumusten terveellisyyteen kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi näyttää siltä, että kielteinen sosiaalinen tuki saattaa lisätä energiapitoisten ruokien kulutusta vain alemmilla koulutustasoilla. Tämä olisi hyvä huomioida erityisesti sellaisten interventioiden suunnittelussa, joissa tarkoituksena on vaikuttaa ruokatottumusten terveellisyyteen sosiaalisen tuen kautta. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, miten sosioekonominen asema vaikuttaa psykososiaalisten tekijöiden ja terveyskäyttäytymisen väliseen yhteyteen.