Browsing by Author "Ahola, Antti"

Ympäristöinnovaatiot, eli cleantech, on viime vuosina noussut ajankohtaiseksi teemaksi Suomessa. Se on saanut runsaasti tilaa mediassa ja siihen liittyen on asetettu paljon tavoitteina myös poliittisella tasolla. Vuoden 2009 tulevaisuusselonteossa ympäristöinnovaatiot nostettiin keskeiseen asemaan valtion tulevaisuuden kannalta. Tulevaisuusselonteon linjauksien mukaan cleantechillä on tarkoitus vastata sekä ympäristöhaasteisiin että luoda jopa uusi pohja Suomen taloudelle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää cleantech-innovaatioiden mahdollisuuksia ja haasteita suhteessa yhteiskunnalliseen siirtymään kohti yhteiskuntaa, jossa cleantech-teknologiat nousevat yhteiskunnan keskiöön. Erityisenä mielenkiinnonkohteena on energiasektori. Cleantech-innovaatioden yleistymiselle on kuitenkin useita esteitä. Ympäristöinnovaatiot ovat jo lähtökohtaisesti huonossa asemassa, koska ne nähdään helposti pelkkänä kustannustekijänä. Tästä syystä innovaatiotutkimuksen kentällä on siirrytty yksittäisten innovaatioiden tutkimisesta kohti systeemi-innovaatioiden tutkimista, jossa huomioidaan teknologiaan nähden ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat tarkasteltavan innovaation yleistymismahdollisuuksiin. Kun tietty innovaatio, kuten cleantech, onnistuu yleistymään ja samalla muuttamaan siihen liittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia tekijöitä, puhutaan sosiaalis-teknisestä siirtymästä. Cleantech-innovaatioihin liittyvän sosiaalis-teknisen siirtymän mahdollisuutta on päädytty tarkastelemaan pääasiassa Multi-level perspective –mallin kautta. Sosiaalis-teknistä siirtymää lähestytään Multi-level perspective –mallissa kolmen eri tason välisen dynamiikan kautta. Tasoista päällimmäisin on sosiaalis-tekninen maasto, joka tarkoittaa yhteiskunnassa vaikuttavia makrotason ilmiöitä, jotka vaikuttavat kaikkien tehtävien päätöksien taustalla. Tutkitussa yhteydessä ilmastonmuutos sekä pyrkimys talouskasvuun ovat vahvasti läsnä, kun tehdään teknologian kehittämiseen ja yleistymiseen liittyviä ratkaisuja. Mallin keskimmäinen taso on sosiaalis-tekninen järjestelmä, joka kuvaa vallitsevan teknologian ympärille rakentunutta yhteiskuntajärjestelmää. Alimmaisena tasona mallissa on niche, jossa uusia teknologioita pyritään kehittämään suojattuna markkinamekanismeilta. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkittiin, miten niche-tasolta nousevia cleantech-innovaatioita pyritään tukemaan ja mitkä ovat niiden suurimmat esteet, kun ne pyrkivät saavuttamaan aseman yhteiskunnan sosiaalis-teknisessä järjestelmässä, joka kuvastaa vallitsevaa teknologista järjestelmää. Sopivimmaksi tutkimusmenetelmäksi valittiin strukturoimaton haastattelu, jonka pohjalta syntyneistä keskusteluista tehtiin sisällönanalyysit. Aineistoksi kertyi 81 sivua litteroitua tekstiä, jotka pohjautuivat 9 asiantuntijahaastatteluun. Kaikki haastateltavat toimivat jossakin roolissa cleantech-sektorilla. Mukana oli virkamiehiä, osaamiskeskusjohtajia, yrityksien edustajia sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Merkittävin havainto aineiston pohjalta on se, että Suomessa ei tällä hetkellä pyritä aktiivisesti systeemitason muutokseen, jonka seurauksena cleantech-innovaatiot kykenisivät yleistymään merkittävästi. Cleantechiin suunnatut panostukset niin valtion kuin yritysten taholta tähtäävätkin vientimahdollisuuksien hyödyntämiseen. Uusia innovaatioita kehitetään lähinnä kasvavien talouksien tarpeisiin ja Suomen omat markkinat toimivat lähinnä referenssinalustana ennen maailmanmarkkinoille siirtymistä. Muutoksista, jotka vaaditaan sosiaalis-teknisen siirtymän toteutumiselle ei syntynyt selkeää näkemystä. Cleantech-innovaatioihin liittyviä yksityiskohtaisia haasteita ja kehitysehdotuksia lähestyttiin olosuhteissa, jossa tavoitteena oli liiketoiminnan kasvattaminen. Mikäli Suomessa halutaan toteuttaa cleantech-innovaatioiden ympärille rakentuva sosiaalis-tekninen siirtymä, tulisi laatia systeemitason muutosta koskeva yhtenäinen ohjelma sen sijaan, että meillä on joukko yksittäisiä tavoitteita ja tuki-instrumentteja.