Browsing by Author "Ahonen, Antti"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella informaatiosodankäynnin käsitettä ja sen toteutumista käytännössä vuosina 1190-2015. Käsite avataan lukijalle kultakin vuosikymmeneltä poimitun esimerkkikonfliktin kautta, kuitenkin huomioiden myös kullekin vuosikymmenelle ominaiset teknologiset ja kulttuuriset ominaisuudet. 2010-luvun informaatiosodankäyntiä tarkastellaan myös Krimin miehittämistä käsitelleiden Helsingin Sanomien pääkirjoitusten kautta kehysanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksen aluksi määritellään informaatiosodankäynti. Todetaan informaatiosodankäynnin tarkoittavan sotatekniseltä kannalta esimerkiksi hyökkäyksiä vastustajan komentoketjua tai tietojärjestelmiä vastaan. Julkiseen mielipiteeseen vaikuttamaan pyrkivät toimenpiteet kuvataan myös informaatiosodankäyntiin kuuluviksi ja rajataan tämä tutkimus koskemaan tätä informaatiosodankäynnin ulottuvuutta. Tästä näkökulmasta informaatiosodankäynti määritellään informaation hyödyntämiseksi osana suoraa sodankäyntiä sekä konfliktin osapuolten pyrkimykseksi vaikuttaa mediaan ja julkisuuteen itselleen suotuisalla tavalla. Informaatiosodankäyntiä kuvataan myös perinteisen teollisen sodankäynnin vastakohdaksi ja todetaan sen vaativan resursseja. Käsitteen määrittely pohjautuu Libickin, Rodgersin, Thussun ja Freedmanin näkemyksiin. 1990-luvun esimerkkikonfliktina käytetään Persianlahden sotaa, josta informaatiosodankäynnin menetelmien hyödyntämisenä mainitaan Yhdysvaltojen johtaman liittouman luoma pool-järjestelmä, jonka avulla kontrolloitiin konfliktista julkisuuteen päätyvää tietoa. 2000-luvun esimerkkinä käytetään toista Irakin sotaa, jossa todetaan Yhdysvaltojen organisoineen laajentaneen pool-järjestelmää ja ottaneen avukseen myös viestintä- ja PR-toimistoja sekä mediaorganisaatioita julkisen mielipiteen saamiseksi Irakissa operointinsa kannalle. 2010-luvun esimerkkinä käytetään arabikevään tapahtumia ja erityishuomiota kiinnitetään internetin ja sosiaalisen median tärkeään rooliin hallituksien kontrolloiman valtamedian sensuurin osittaisessa murtamisessa. Helsingin Sanomien Krimin miehitystä käsitteleviä pääkirjoituksia on tutkimuksen aineistona 11 kappaletta, joista löydetään viisi pääkehystä sekä kaksi toissijaista kehystä. Pääkehykset nimetään tulevaisuuden peloksi, Venäjän kontrolliksi, heikoksi Euroopan Unioniksi, historiaan vetoamisen mahdottomuudeksi ja taloudellisiksi pakotteiksi. Nämä viisi Krimin miehitystä tarkastelevaa kehystä eli näkökulmaa todetaan löytyvän Helsingin Sanomien pääkirjoituksista ajalta 1.2.2014-28.2.2015. Toissijaisena löydetään kaksi kehystä, jotka nimetään Venäjän toiminnan tuomitsemiseksi ja Venäjän propagandan vaarallisuudeksi. Johtopäätöksissä todetaan informaatiosodankäynnin käsitteen olevan jatkuvassa muutoksessa ja että se kehittyy yhdessä teknologian ja kulttuurin kanssa. Informaatiosodankäynnin nähdään myös muuttuneen yhä hienovaraisemmaksi ja ammattimaisemmaksi vuosikymmenten kuluessa. Käsitteen muuttuessa nopeasti nähdään viestintä- ja sotatieteiden yhteistyö jatkossa entistä tärkeämmäksi.