Browsing by Author "Ahonen, Sari Kristiina"

Tässä tutkielmassa etsitään vastausta kysymykseen, mitä vaikeuksia soveltava eetikko kohtaa yrittäessään soveltaa Immanuel Kantin moraaliteoriaa. Soveltavassa etiikassa pyritään ensisijaisesti löytämään vastaus kysymykseen, miten normatiivisen etiikan teorioista päästään sellaisiin periaatteisiin ja sääntöihin, joita voi käyttää hyväksi tosielämän moraalisissa valintatilanteissa. Immanuel Kantin moraaliteoria on tunnetuimpia normatiivisen etiikan teorioista, mutta soveltavassa etiikassa sitä on tutkittu vähän. Viime aikoina kiinnostus itse Kantin teoriaa kohtaan on ollut nousussa. Uuden tutkimuksen myötä on ryhdytty pohtimaan Kantin teorian tarjoamia mahdollisuuksia toimia apuna eettisessä päätöksenteossa. Nykytutkijat uskovat, että mikäli Kantin deontologisen teorian puitteissa kyetään onnistuneesti ratkaisemaan moraalisia ongelmatilanteita, se muodostaa varteenotettavan vaihtoehdon utilitarismille, joka on pitkään dominoinut soveltavan etiikan tutkimusta. Tutkimuksen metodisena viitekehyksenä toimii Matti Häyryn näkemys soveltavasta etiikasta. Häyryn mukaan soveltavan etiikan ydinkysymys kuuluu, mitä ihmisen tulee tehdä tilanteessa x, y ja z. Tutkielman puitteissa pyritään selvittämään, pystyykö Kant vastaamaan tähän kysymykseen. Kantin moraaliteorian ja siihen liittyvän uuden tutkimuksen esittely on keskeisellä sijalla tässä työssä. Velvollisuus on Kantin teorian ydinkäsite, ja sen analysointiin kiinnitetään paljon huomiota. Kantin teorian puitteissa on kyettävä vastaamaan kysymyksiin, mikä ihmistä tietyssä tilanteessa velvoittaa ja miten velvollisuuksien väliset konfliktit ratkaistaan. Ilman vastauksia näihin kysymyksiin Kantin moraaliteoriaa on vaikea soveltaa. Nykytutkimuksen valossa näyttää siltä, että tutkijat eivät ole lähelläkään yksimielisyyttä siitä, miten velvollisuuksien väliset konfliktit tulisi ratkaista. Velvollisuuksien välisten konfliktien ratkaiseminen edellyttää Kantin moraaliteorian modifioimista. Se, mihin suuntaan Kantin teoriaa tulisi kehittää, on nykytutkijoiden mielestä epäselvää. Tutkimuksen lopputulema on se, että erityisesti epätäydellisiin velvollisuuksiin ja moraalidilemmoihin kiinnittyvät kiistat muodostavat melkoisen ongelman sekä itse Kantin teorian että sen soveltamisen näkökulmasta. Tulkintakiistat osoittavat, ettei Kant kykene riittävällä tarkkuudella kertomaan, mitä ihmisen tulee tehdä tilanteessa x, y ja z.