Browsing by Author "Ahponen, Hannele"

Ympäristö- ja eläinkysymykset ovat keskeinen osa yhteiskuntapolitiikkaa ja julkista keskustelua. Luonnontieteellisissä kysymyksissä korostuu yhteiskuntamme riippuvuus asiantuntijoista; monimutkaiset ongelmat vaativat perusteltua tietoa päätöksenteon tueksi. Työssä tarkastellaan sutta käsittelevää yhteiskunnallista konfliktia mediatutkimuksen keinoin asiantuntijuuden näkökulmasta. Työssä selvitetään keitä susikeskustelussa nostetaan asiantuntijan rooliin, minkälaisia nuo roolit ja niiden merkitykset ovat. Lisäksi selvitetään minkälaiseen tietoon asiantuntijat nojaavat ja minkälaisia näkökulmia heidän myötään nousee määrittämään susikeskustelua. Tarkastelun kohteena on perinteinen sanomalehtimedia, koska sillä on edelleen vahva asema etenkin paikallisessa ja alueellisessa uutisoinnissa. Tutkimus kohdistetaan eräille alueille, joilla susikonfliktit ovat erityisen ajankohtaisia. Aineistona ovat Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan aluelehdet Keskipohjanmaa, Satakunnan Kansa ja Perhonjokilaakso. Valtakunnallista näkymää tutkimukseen tuo Helsingin Sanomat. Tutkimusmenetelminä käytetään sisällönanalyysiä sekä kehysanalyysiä. Susiaihetta käsitellään vahvasti suden määrään ja sen säätelyyn keskittyvästä näkökulmasta. Keskustelua leimaa ammattimaisten asiantuntijoiden laaja joukko viranomaisista metsästäjiin. Ammattimaisia asiantuntijoita esiintyy aineistossa selvästi enemmän verrattuna tieteellisiin ja kokemusasiantuntijoihin. He myös käyttävät monipuolisimmin erilaisia tietolähteitä esiintyessään artikkeleissa. Tieteellistä asiantuntemusta edustaa pieni joukko yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoita, mikä korostaa heidän näkemystensä painoarvoa. Kokemusasiantuntijat ovat keskustelussa keskeisessä asemassa, sillä sudet tulevat ikään kuin näkyviksi tavallisille ihmisille susireviireillä asuvien ihmisten myötä. Metsästäjillä ja heitä edustavilla tahoilla on vahva asemaa susikeskustelussa niin ammatti- kuin kokemusasiantuntijoina. Susikeskustelua määrittäviksi kehyksiksi nousevat pelon kehys, epäluottamuksen kehys, maaseutuelämäntavan muutoksen/uhkan kehys sekä heikkoina kehyksinä yhteistyötä painottava ja suden itseisarvon kehys. Pelko ei nouse niinkään konkreettisesta suden uhkasta tai suden aiheuttamista haitoista, vaan huhuista, uuden tilanteen aiheuttamasta muutoksesta, arjen rutiinien rikkoutumisesta ja omien vaikutusmahdollisuuksien kokemisesta kapeiksi. Epäluottamus ilmenee vahvasti susiasiaa hoitavien viranomaisten ja paikallisten sekä EU-viranomaisten välillä. Susipolitiikka koetaan uhkana elämäntavalle, jossa metsästys nähdään keskeisenä osana maaseudun kulttuuria. Kaikkia edellä mainittuja näkökulmia leimaa vastakkainasettelu ja kamppailu tiedosta ja asiantuntijuudesta. Yhteistyön ja suden itseisarvon kehyksissä pyritään kuitenkin hakemaan vastakkainasetteluihin ratkaisuja: yhteistyötä laskentoihin, parempia kotieläinten suojaus- ja korvauskäytäntöjä sekä tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä. Susikeskustelu pysyy tiiviisti kotimaassa, sillä kansainvälinen näkökulma puuttuu aineistosta lähes täysin. Laajempi ekosysteeminäkökulma ja etenkään eläinten oikeudet eivät nouse aineistossa esille. Susikeskusteluun kaivattaisiinkin monipuolisempia näkökulmia ja yhteyksiä laajempiin eläinoikeus- ja luonnonsuojelukysymyksiin.