Browsing by Author "Bäck, Mira"

Tässä tutkielmassa selvitetään mitä diskursseja Ylen uutisartikkeleissa käytetään neljästä eri joukkosurmasta, miten diskurssit rakentuvat ja miten ne eroavat toisistaan. Aiempi tutkimus on osoittanut että joukkosurmia ja -surmaajia käsitellään mediassa hyvin eri lailla riippuen heidän etnisistä taustoistaan. Tavoitteena on selvittää miten joukkosurmaajan ihonväri tai uskonto näkyvät Ylen artikkeleissa tekojen tulkinnassa ja kuvauksessa, varsinkin miten se linkittyy uutisointiin joukkosurmasta terrorismina. Tutkielma perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka mukaan se miten asioista puhutaan tai kirjoitetaan vaikuttaa siihen miten niistä ajatellaan. Metodiksi on valittu van Dijkistä ja Faircloughista inspiroitunut kriittinen diskurssianalyysi joka on tapa tutkia sosiaalisen todellisuuden rakentumista kielen avulla ja asettaa tekstien tuottamisessa läsnä oleva vallankäyttö näkyväksi. Tutkielman aineistona toimii Yle uutisten nettisivuilla julkaistut uutisartikkelit neljästä eri joukkosurmasta: Tukholman kuorma-autoisku 7.4.2017, Turun puukotus 18.8.2017, Las Vegasin ampuminen 1.10.2017 sekä Kuopion koulusurma 1.10.2019. Aineistoon on valittu ainoastaan tekstit jotka julkaistiin vuorokauden sisällä ensimmäisen tapauksesta kertovan artikkelin ilmestymisen jälkeen. Tämä jotta päästäisiin käsiksi tapoihin hahmottaa tekijää ja tapahtunutta kun tietoa on vasta vähän. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Kaksi terrorismiksi luokiteltua joukkosurmaa saivat runsaasti enemmän mediatilaa kuin kaksi muuta surmaa. Artikkeleista on eroteltavissa erillinen terrorismidiskurssi, koulusurmadiskurssi sekä joukkoampumisdiskurssi. Terrorismidiskurssissa terrorismista puhutaan jo aikaisessa vaiheessa ja tekijän ulkomaalaisuutta korostetaan kun taas koulusurma- ja joukkoampumisdiskursseissa korostetaan tekijän tavallisuutta. Uhan torjumiseksi tulevaisuudessa esitetään diskurssista riippuen erilaisia tapoja. Terrorismidiskurssissa ehdotetaan torjuntaa ulkoisin keinoin tiedustelulakia muuttamalla kun taas muissa tapauksissa halutaan muuttaa yhteiskuntaa sisältä parantamalla mielenterveyspalveluita tai muuttamalla aselakeja. Las Vegasin tapauksessa huomio kiinnittyi aseisiin kun taas Kuopion koulusurmassa koulumaailma ja siinä näkyvät vaikutukset olivat jatkuvasti läsnä. Terrorismidiskurssissa sekä tekijän tausta että hyökkäyksen tekotapa toimivat ikään kuin vihjeinä jihadistisesta terrorismista, ja niitä korostetaan. Tämä vastaa Kimberly Powellin (2018) tutkimuksen tuloksia siitä että tekijän tausta selvitetään ensin, jonka jälkeen tekoa tulkitaan taustaa vasten. Ulkonäkö ja uskonto liitetään Ylen uutisoinnissa vahvasti jihadistisen terrorismin mahdollisuuteen. Tästä tutkimuksesta voi vetää johtopäätöksen että tapa uutisoida joukkosurmista vahvistaa ennakkoluuloja muslimeja kohtaan sekä ei-länsimaisen näköisiä henkilöitä kohtaan. Heistä annetaan ulkopuolisempi kuva ja heidät eriytetään länsimaisesta yhteiskunnasta. Aineistosta löytyi artikkeleita joissa ulkomaalaistaustaiset silminnäkijät pääsivät kertomaan kokemastaan ja tuomitsemaan terroriteon, mutta ne jäivät vähemmistöön.