Browsing by Author "Bergman, Fanny"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Itä-Helsingissä sijaitsevan Roihuvuoren kaupunginosan kehitystä 2000-luvulla. Roihuvuori on 2000-luvulla tullut tunnetuksi aktiivisesta kaupunginosayhdistyksestä, ja noussut mediassakin otsikoihin nopeasti nousseista asuntojen hinnoista. Tutkielmassa kuvataan Roihuvuoren asukasyhteisön syntymiseen ja kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä, ja selvitetään, onko Roihuvuoressa nähtävissä keskiluokkaistumiskehitystä. Tutkielmassa pohditaan myös aktiivisen asukasyhteisön merkitystä alueen kehitykselle. Tutkielman aihe liittyy kaupunkien alueellisen eriytymisen tutkimusperinteeseen. Tutkielman aineistoina toimivat suullista muistitietoa hyödyntävät haastattelut neljän Roihuvuori-aktiivin ja kolmen pitkäaikaisen, ei aktiiviyhteisöön kuuluvan asukkaan kanssa, sekä tilastoaineistot, joilla tarkastellaan alueen keskiluokkaistumista. Haastatteluaineiston analyysissä käytetään apuna laadullisen sisällönanalyysin keinoja, erityisesti teemoittelua, jonka avulla aineistosta nostetaan esiin olennaisia ja usein toistuvia asiakokonaisuuksia. Tilastoaineiston analyysi on deskriptiivistä, eli tilastojen avulla kuvataan alueen kehitystä eri keskiluokkaistumista kuvaavilla mittareilla. Roihuvuoren asukasyhteisö syntyi orgaanisesti tiettyjen aktiivisten henkilöiden ympärille, joita yhdistivät lapsiperhearki ja halu viettää yhteisöllistä lähiöelämää. Yhteisön järjestäytyminen Roihuvuori-seuran ympärille ja alueen paikallisaktivismi saivat alkunsa, kun aluetta kohtasivat muutaman vuoden sisällä kirjaston, ala-asteen ja asukaspuiston purku-uhat, kiista asunnottomien tukiasuntojen rakennuttamisesta, ja kirsikkapuiston istuttaminen sekä siihen liittyvät vuotuiset Hanami-juhlat. Aktiivit kokivat erityisesti vasemmistolaisten arvojen olleen aktiiveja yhdistänyt voima, ja korostivat yhteisten kohtaamispaikkojen merkitystä yhteisöllisyyden jatkuvuudelle. Roihuvuoren keskiluokkaistumiseen viittaavat erityisesti asuntojen hintojen nopea nousu ja korkeasti koulutettujen osuuden kasvu alueella. Toisaalta pienituloisten ja työttömien osuuden kasvu kertovat myös alueen huono-osaistumisesta. Tilastojen perusteella Roihuvuoren kehitys näyttäytyykin ristiriitaisena prosessina, joka viittaa alueen sisäiseen eriytymiseen. Roihuvuoren aktiiviyhteisöllä on ollut tärkeä rooli alueen palveluiden säilymisessä ja alueen maineen kehityksessä. Roihuvuoren aktiiviyhteisössä korostuu kuitenkin arvoliberaalien, usein kulttuuri- ja taidealoilla työskentelevien ja korkeasti koulutettujen ääni, jolloin aktiiviyhteisö ei aina näyttäydy asukkaille yhtä inklusiivisena kuin mihin aktiivit itse pyrkivät.