Browsing by Author "Bergman, Julia"

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteellinen uudistus, eli sote-uudistus, on ollut yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista Suomen historiassa. Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteista on ollut palvelujen yhdenmukaistaminen ja hoitoketjujen sujuvoittaminen. Tästä on myös käytetty termiä integraatio. Palveluintegraatioon vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon ja johtajien välistä yhteistyötä on korostettu sen onnistumisessa. Vielä ei ole kuitenkaan tehty tutkimusta siitä, mitkä tekijät vaikuttavat johtajien väliseen yhteistyöhön. Tutkielma käsittelee sote-uudistuksen valmisteluvaiheen aikaista johtajien välistä yhteistyötä palveluintegraatiossa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä johtajayhteistyöhön vaikuttavista tekijöistä, mahdollistaen samalla samankaltaisuuksien ja erojen tunnistamisen palveluintegraatioon vaikuttavien tekijöiden kanssa. Tutkielman tutkimuskysymyksenä oli: Millaisten tekijöiden keskijohto koki edistävän ja estävän johtajayhteistyötä? Johtopäätöksissä tutkielman tuloksia johtajayhteistyötä edistävistä ja estävistä tekijöistä verrataan Sinervon ja Keskimäen (2019) toteamiin palveluintegraatiota edistäviin ja estäviin tekijöihin. Aineisto koostui nykyisen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen keskijohdon haastatteluista (n=11). Keskijohdon jäsenet olivat olleet osana valmisteluvaihetta sote-uudistukseen liittyen integroimassa kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluita yhden organisaation ja hallinnon alle. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja muodostunut aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelemalla. Tulokset jakautuivat neljään eri johtajayhteistyötä edistävää ja estävää tekijää kuvaavaan teemaan, jotka olivat organisaatiorakenteet, resurssit, johtajaroolit ja vuorovaikutus. Tulosten mukaan keskijohto korosti vuorovaikutuksellisia tekijöitä johtajayhteistyön onnistumisessa. Johtajayhteistyötä ajateltiin edistävän selkeät organisaatiorakenteet ja kehittämistä tukeva valmistelujohtaja. Rajallinen aika ja henkilöresurssit sekä työtehtävien moninaisuus valmisteluvaiheessa veivät fokusta yhteistyöltä ja yhteisen tulevan hyvinvointialueen palvelujen suunnittelulta. Johtajayhteistyön sekä palveluintegraation edistävistä ja estävistä tekijöistä löytyi sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Molemmissa edistävänä tekijänä havaittiin olevan vuorovaikutukselliset tekijät, kuten yhteinen sanasto, kollegoiden tunteminen ja luottamus. Riittävät taloudelliset resurssit ja vaikutusmahdollisuudet taloudelliseen päätöksentekoon nähtiin edistävinä tekijöinä sekä palveluintegraatiolle että johtajayhteistyölle. Tutkielman tuloksista organisaatiorakenteet- ja johtajaroolit -teemoista ei löytynyt samankaltaisuuksia.