Browsing by Author "Björkroth, Krista"

Työvoiman ulkopuolella on suuri joukko osatyökykyisiä, joiden työllistyminen on osoittautunut haasteelliseksi niin työmarkkinoilla vallitsevien asenteiden ja ennakkoluulojen kuin palvelujärjestelmän toimimattomuuden sekä työvoiman tarjontaan liittyvien tekijöiden painottamisen vuoksi. Työvoiman kysyntään liittyvät tekijät ovat jääneet tutkimuksissa vähemmälle huomiolle, jonka johdosta tässä pro gradu -tutkielmassa huomion keskipisteenä ovatkin työvoiman kysyntään liittyvät tekijät eli työnantajat ja heidän näkemykset osatyökykyisten työllisyyskysymyksen ratkaisemiseksi. Työnantajien näkemyksiä tarkastellaan teorialähtöisesti George Akerlofin ja Robert Shillerin viiden taloudellisen perusvaiston kautta, jotka vaikuttavat yritysten taloudellisiin päätöksiin markkinoilla. Markku Lehto on myös kuvannut perusvaistojen avulla osatyökykyisten tilannetta, ja tätä näkemystä hyödynnetään tutkielmassa. Taloudellisten perusvaistojen avulla pyritään ymmärtämään paremmin osatyökykyisten työllistymiseen liittyviä tekijöitä työmarkkinoiden näkökulmasta. Tutkielma koostuu kahdesta eri aineistosta, jotka yhdistettiin ja joita tarkasteltiin yhdessä. Ensimmäinen aineisto koostuu Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa -julkaisun 314 työnantajan avovastauksista kysymykseen: Mitä konkreettisesti pitäisi tehdä, jotta osatyökykyisten työllistyvyyttä yrityksissä voitaisiin edistää? Toinen aineisto muodostuu viidestätoista puhelinhaastattelusta, jotka tehtiin teemahaastatteluina kymenlaaksolaisille työnantajille osana Yhdessä Hyvä OTE -osahanketta. Kumpikin aineisto analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen, jossa teoriapohjana toimi viisi taloudellista perusvaistoa. Vastauksissa oli huomioitavissa, että työnantajat tunsivat epäluottamusta osatyökykyisten työkykyä ja -motivaatiota sekä osaamista kohtaan. Kuitenkin osa työnantajista tunsi luottamusta heitä kohtaan ja kykeni näkemään työkyvyn moninaisuuden. Työnantajien oikeudenmukaisuuskäsitykset näkyivät tutkielman tuloksissa huolena osatyökykyisten toimeentulon riittävyydestä, työnantajien kiinnostuksena osatyökykyisten palkkaamista kohtaan ja osatyökykyisen soveltuvuudesta työyhteisöön. Tästä huolimatta, oikeudenmukaisuuskäsitykset näyttivät toteutuvan käytännön tasolla ennemmin jo olemassa olevien osatyökykyisten työntekijöiden piirissä kuin ulkopuolisten osatyökykyisten kohdalla, ja osa työnantajista ei kokenut osatyökykyisen sopivan työyhteisöön. Puolestaan työnantajien taipumusta moraalittomuuteen, etenkään tukien väärinkäytön kautta, ei ollut havaittavissa aineistosta. Suurinta osaa työnantajista kuitenkin varjostivat erilaiset riskit eli rahailluusion osaoptimointi, jonka vuoksi osatyökykyisten työllistämisestä ei haluttu ottaa vastuuta. Työnantajat kaipasivatkin riskien tueksi kompensaatiota valtiolta. Työnantajien kertomuksia eli näkemyksiä osatyökykyisistä varjostivat paljolti tietämättömyys käytännön asioista sekä kokemusten puute. Vastauksissa oli myös huomioitavissa enemmissä määrin ennakkoluuloja, mutta myös hyviä asenteita osatyökykyisiä kohtaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että joidenkin työnantajien käsitykset osatyökykyisistä muodostuivat tietämyksen, kokemusten ja hyvien asenteiden kautta, ja heillä ilmenee luottamusta ja uskoa osatyökykyisiin. Kuitenkin suurinta osaa työnantajien palkkaamispäätöksistä varjostivat tietämättömyys osatyökykyisistä ja heidän työllistämiseen liittyvistä tekijöistä sekä kokemusten puute. Sen sijaan näiden työnantajien palkkaamispäätöstä ohjaavat enemmän ennakkoluulot, asenteet ja muiden kokemukset. Työnantajien tietämystä ja asenteita tulee parantaa, jotta heidän käsityksensä osatyökykyisistä olisivat positiivisempia, jolloin myös mahdollisesti osatyökykyisiä palkattaisiin enemmän