Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Digert, Axel"

Sort by: Order: Results:

  • Digert, Axel (2021)
    Poliittisten puolueiden kantojen vaikutusta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tutkivassa tieteellisessä kirjallisuudessa on tähän asti pitkälti keskitytty Yhdysvaltoihin, muiden toimijoiden jäädessä tarkastelun ulkopuolelle. Tämä tutkielma pyrkii täyttämään tätä tyhjiötä analysoimalla Euroopan seitsemännen ja kahdeksannen parlamentin puolueryhmien poliittisten kantojen näyttäytymistä parlamentin harjoittamassa Venäjä-politiikassa, Venäjän miehitettyä Krimin ja ryhdyttyä tukemaan Itä-Ukrainassa toimivia venäjämielisiä ryhmittymiä. Tutkielma ottaa kantaa siihen, onko poikkeuksellista yhtenäisyyttä kuvaava ”rally around the flag” -efekti havaittavissa puolueryhmien käyttäytymisessä. Peilaamalla analyysin tuloksiin tutkielma arvioi myös ilmausten ’tavalliseen tapaan’ (engl. ”business as usual”) ja ’politiikka päättyy rantaviivalla’ (engl. ”politics stops at the water’s edge”) paikkansapitävyyttä. Euroopan parlamentti muodostaa erityisen kiinnostavan tutkimuskohteen, koska se antaa kattavan kuvan eurooppalaisissa yhteiskunnissa esiintyvistä poliittisista näkemyksistä. Analysoimalla parlamentin käyttäytymistä suhteessa Venäjään voidaan ennustaa Euroopan unionin ja Venäjän välisten suhteiden kehittymistä. Ukrainan kriisin kontekstissa Euroopan parlamentin ulkopolitiikka koostuu europarlamentaarikoiden puheenvuoroista, parlamentin nimenhuutoäänestyksistä, sekä päätöslauselmista. Tutkielmassa puolueryhmien kannat määritellään tarkastelemalla puolueryhmien argumentaatiota ryhmäpuheenvuoroissa. Puolueryhmien yhtenäisyyttä ja koalitioitumista arvioidaan analysoimalla parlamentissa suoritettuja nimenhuutoäänestyksiä. Yhtenäisyyden ja koalitioitumisen mittaamiseen sovelletaan Simon Hixin kehittämää AI-indeksiä. Analyysin teoreettinen viitekehys koostuu sosioekonomisesta vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudesta ja atlanttis–eurooppalaisesta-ulottuvuudesta. Analyysin tulokset vahvistavat, että puolueryhmien äänestyskäyttäytyminen noudattaa vasemmisto–oikeisto-ulottuvuutta ja koalitiomalleja. Puolueryhmien äänestyskäyttäytyminen Ukrainan tilanteen ja Venäjän toimien suhteen ei merkittävästi eroa muusta ulkopolitiikasta, ja puoluejäsenyys vaikuttaa europarlamentaarikon äänestyskäyttäytymiseen enemmän kuin kansalaisuus. Puolueryhmät ovat poikkeuksellisen yhtenäisiä ryhmäpuheenvuoroissa, eli ”rally around the flag”-efekti on havaittavissa. Eli puheenvuorojen suhteen ’politiikka päättyy rantaviivalla’ -ilmaus pitää paikkansa. Toisin sanoen Ukrainan tilanteen ja Venäjän toimien käsittely on puheenvuorojen poikkeuksellista yhtenäisyyttä lukuun ottamatta edennyt parlamentissa ’tavalliseen tapaan’.