Browsing by Author "Driksna, Jasmiina"

Tutkielmassa tarkastellaan postsosialistisia perintöjä osana venäjänkielisten maahanmuuttajataustaisten naisten rooliodotuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Pyrkimyksenä on selvittää miten postsosialistinen hierarkia sekä historialliset prosessit yhdistyvät venäjänkielisten maahanmuuttajataustaisten naisten rooliodotuksiin. Huomion kohteena on Suomi postsosialististen perintöjen kohtaamispaikkana sekä sellaisten postsosialististen teemojen tarkastelu, joiden voidaan katsoa periytyneen ylisukupolvisesti. Rodullistavien rakenteiden tarkastelussa hyödynnetään Suomessa vielä vähemmän tunnettua dekoloniaalia lähestymistapaa. Tutkielma on luonteeltaan aineistolähtöinen. Tutkimusaineistoni koostuu 18 eri ikäisen venäjänkielisen maahanmuuttajataustaisen naisen haastattelusta, jotka ovat kaikki yhtä lukuun ottamatta syntyneet entisen Neuvostoliiton alueella. Informanttien erilaiset elämänpolun vaiheet ja kokemukset Neuvostoliitossa sekä toisaalta muuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan eri elämänvaiheissa, mahdollistavat monipuolisen viitekehyksen, josta tarkastella erilaisia postsosialistisia perintöjä, jotka edelleen vaikuttavat heidän elämässään. Analyysiosuudessa tarkastellaan naisten erilaisia rooliodotuksia ja niiden suhdetta neuvostonaisen kaksoistaakkaan. Esiin nousee neljä keskeistä naisiin kohdistuvaa rooliodotusta, jotka toistuivat kaikkien informanttien kertomuksissa. Tarkastelussa syvennytään neuvostoidentiteetin ja neuvostonostalgian ristiriitaan osana postsosialismin perintöä sekä niiden vaikutusta naisten henkilökohtaisiin ja kollektiivisiin toimintakehyksiin. Lopuksi pohdin suomalaisen yhteiskunnan rodullistavien ja rasististen rakenteiden vaikutusta venäjänkielisten naisten toiseuden kokemuksiin. Kaiken kaikkiaan neuvostoidentiteetin ja neuvostonostalgian välinen suhde näyttäytyi varsin ristiriitaisena. Naisen rooliodotukset käsitetään hyvin hoivakeskeisinä ja siinä on havaittavissa vahvaa ylisukupolvisuutta. Ansiotyö, uutteruus kodin ulkopuolella ja koulutuksen korkea arvostus korostuivat naisten vastauksissa, mikä ilmentää neuvostoliittolaisten perintöjen jatkuvuutta. Naisten kokemat rooliodotukset ovat tulosta vakiintuneista normeista, jotka juontuvat neuvostoliittolaisesta sukupuolijärjestelmästä ja joiden voidaan nähdä vaikuttavan ylisukupolvisesti suomalaisessa yhteiskunnassa.