Browsing by Author "Ekdahl, Emma"

Tutkimus on laadullinen sisällönanalyysi, joka tarkastelee seksuaalivähemmistöille suunnattujen Berliinin-matkaoppaiden konstruoimaa kuvaa seksuaalisuudesta ja identiteeteistä sekä käsittelee lisäksi niissä esiintyvää etnistä, kehollista, sukupuolista ja ikään liittyvää toiseuttamista ja syrjintää. Matkaoppaita on tarkasteltu poikkileikkausvuosittain koko sen ajanjakson ajalta, kun niitä on julkaistu, eli vuosien 1970–2010 välillä. Berliinin historia on kauttaaltaan värikäs ja monilta osin ympäri maailman tunnettu – usein keskityttäessä kaupungin historiaan, keskitytään siihen liittyviin poliittisiin hirmutekoihin. Berliinissä on kuitenkin viimeisen vuosisadan aikana tapahtunut myös paljon muuta, ja erityisen kiinnostavan kaupungista tekeekin sen väestön ja kulttuurin monivivahteisuus, joka poikkeaa muista Euroopan pääkaupungeista sekä rakenteeltaan, elinkeinoelämältään, varakkuudeltaan että vapaamielisyydeltään. Nämä ovat kaikki osasyitä siihen, että Berliinistä on jo yli vuosisata sitten tullut yksi maailman suosituimmista homomatkakohteista, johon seksuaalivähemmistöjen edustajien oli helppo paeta karkuun heteroseksististä arkea, varsinkin aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikollista. Ensimmäinen Berliiniä seksuaalivähemmistöille esittelevä matkaopas ilmestyi pian ensimmäisen berliiniläisen Pride -kulkueen jälkeen, 1970-luvun alussa. Kuten monessa muussakin aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa, myös tässä pro gradussa tärkein huomio liittyy aiheen sukupuolittuneisuuteen: ensimmäinen kirja homoseksuaaleille naisille ilmestyi vasta vuonna 1989, ja sen jälkeenkin teoksia on ilmestynyt ainoastaan kaksi. Homoseksuaaleille miehille oppaita on kuitenkin julkaistu monien eri tahojen toimesta vuosittain. Ainoat maininnat homoseksuaaleista naisista matkailijoina löytyvät kaikille naisille suunnatuista Berliinin-matkaoppaista, joita onkin siten tutkimuksessa käytetty vertailukohtana miesten oppaille. Näiden opaskirjasten sukupuolittuneita eroja siis tarkastellaan mainittuja kolmea eri näkökulmaa lähtökohtina käyttäen: etsien seksuaalisuuden, ryhmäidentiteettien sekä toiseuttamisen representaatioita. Oppaiden sisällöt kuvaillaan ensin yksittäin ja tämän jälkeen niitä eritellään lyhyesti kvantitatiivisesti. Analyysivaiheessa esitellään kategorisoinnissa apuna käytetyt tunnisteet ja koodit, jotka muodostavat lopulta tutkimustulosten pääryhmien sisällöt ja vastaavat näin suoraan tutkimuskysymyksiin. Yhdistäen laadullista sisällönanalyysia sekä queer-feminististä tutkimusperinnettä sosiaalisen konstruktionismin teorian kanssa, saadaan rakennettua selkeä kuva siitä, minkälaisia itseään toteuttavia ennusteita ja omaan ryhmään kohdistuvia stereotypioita seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavien järjestöjen julkaisemat oppaat luovat. Miesten oppaista kumpuavat yliseksuaalisuus, selkeät alakulttuurit ja homogeeninen henkilökuvasto luovat selkeän vastakkainasetelman naisten oppaiden feministiselle ja yhteisölliselle ilmapiirille sekä sallivammalle kehonkuvalle ja etniselle monimuotoisuudelle. Näin tutkimus käsittelee siis myös syrjityn ryhmän sisälle syntyviä syrjittyjä ryhmiä. Oppaissa esiintyvien erojen syitä haetaan useista eri lähtökohdista kyseenalaistaen vallalla olevia käsityksiä maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä sekä tuoden esiin ongelmia, jotka aiheutuvat seksuaalisuuden, ryhmäänkuulumisen ja toimijuuden liittämisestä estetiikkaan.