Browsing by Author "Eronen, Satu"

Suomea pidetään tasa-arvoisena yhteiskuntana: naiset osallistuvat koulutukseen, työelämään ja poliittiseen päätöksentekoon melkein siinä missä miehetkin. Kuitenkin erityisesti naiset kokevat haittaa sukupuolestaan, eikä tasa-arvoa ole barometrien mukaan edelleenkään saavutettu. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on perinteisten tasa-arvotoimien rinnalle otettu sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Sen tarkoituksena on ottaa sukupuoli huomioon kaikessa suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa. Laki velvoittaa kaikki yli 30 työntekijän työpaikat tasa-arvosuunnitteluun. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta tasa-arvosuunnitelmasta tai -ohjelmasta sekä kolmesta tasa-arvoasiantuntijan teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin vertailemalla sitä eurooppalaisiin ja suomalaisiin poliittisiin asiakirjoihin sekä tasa-arvolakiin. Tekstianalyysin tavoitteena oli arvioida tasa-arvo-ajattelua, sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen ja tasa-arvotavoitteiden toteutumista sekä tasa-arvotyön käytäntöjä. Tutkielman aineistona olevissa asiakirjoissa tasa-arvoajattelu ja tasa-arvotyö nojaavat sukupuolineutraaliuden ideaan. Sukupuolen ei ajatella vaikuttavan työ- tai järjestöelämässä. Tasa-arvoa pidetään hyvänä ja tavoiteltavana asiana, mutta omassa yhteisössä riittää tasa-arvon toteutuminen muodollisella tai retorisella tasolla, esimerkiksi palkkauksen ja rekrytointien kohdalla. Tasa-arvolain täyttäminen ja muodollisuus korostuivat myös tasa-arvotyön avainhenkilöiden haastatteluissa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tasa-arvotyökaluna on ristiriitaisessa suhteessa tai vastakkainen perinteiselle tasa-arvotyölle. Valtavirtaistaminen edellyttää tahtoa ja kykyä keskustella sukupuolesta. Sukupuolesta keskusteleminen on tasa-arvoasiantuntijoillekin vaikeaa, minkä seurauksena valtavirtaistamisen käsite jää usein etäiseksi ja abstraktiksi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista toteutetaan työpaikoilla ja yhteisöissä satunnaisesti lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Valtavirtaistaminen on mahdollista silloin, kun tasa-arvotyön pohjalla on joko feministinen teoria tai naisnäkökulma.