Browsing by Author "Glad, Jukka"

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella Rajavartiolaitoksessa 1990-luvulta nykypäivään käytyä muutosprosessia avoimuuden näkökulmasta laadullisen tutkimuksen metodein. Vaikka Suomessa onkin pitkä lainsäädännöllinen historia viranomaisten toiminnan julkisuusperiaatteen osalta, avoimuus on kuitenkin noussut nykyisessä muodossaan keskeiseksi yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi juurikin 90-luvulta eteenpäin. Rajavartiolaitos taas osaltaan profiloitui kylmän sodan aikana erittäin hiljaiseksi organisaatioksi, jonka prioriteettina oli pitää hiljaisuuden linjaa toiminnastaan mm. ulkopoliittisten paineiden vuoksi – tutkimuksen tarkoitus on avata muutosprosessia tuosta tilasta nykypäivään institutionalismin keinoin, selvittäen syitä ja mekanismeja avoimempaan linjaan siirtymisen taustalta. Avoimuus hahmotetaan usein eräänlaisena universaalina hyveenä, joka tekee organisaatioista tehokkaampia, tulosvastuullisempia ja luotettavampia. Toisaalta avoimuuden implementoinnissa on myös omat riskinsä ja haasteensa, jotka ovat erityisen relevantteja valtiollisen turvallisuusorganisaation toimintaa tarkastellessa. Tutkimus avaa teoriaosiossaan avoimuuden käsitteen historiaa ja teoreettisia havaintoja pyrkiessään selventämään, mitä odotuksia ja tavoitteita avoimuuteen liittyviin kysymyksiin liittyy. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on 6 teemahaastattelua, joissa on keskusteltu organisaation kokemista muutoksista 90-luvulta eteenpäin Rajavartiolaitoksen sotilas- ja siviilihenkilöstön kanssa. Aineiston analysointi suoritettiin teoriasidonnaisen analyysin metodein, tulkiten aineistoa ja sen kautta esiin nousevia teemoja institutionalististen teorioiden, kuten isomorfismin ja soveliaisuuden logiikan kautta. Isomorfian teoria selventää syitä sille, miksi organisaatiot päätyvät muistuttamaan toisiaan pidemmällä aikavälillä, siinä missä soveliaisuuden logiikka taas selittää toimijoiden käyttäytymistä opittujen roolien ja sääntöjen kautta. Analyysi nostaa esiin kolme pääasiallista tapaa avoimuuden tarkasteluun: julkisen, sidosryhmällisen ja sisäisen avoimuuden, joiden kaikkien osalta oli havaittavissa muutoksia Rajavartiolaitoksen toimintamalleissa. Aikaisempi ”salavartiolaitoksen” kutsumanimellä tunnettu, hiljaisuuteen pyrkivä linja on korvautunut aktiiviseen viestintään kannustavilla linjauksilla, viranomaisyhteistyö on tehostunut ja muuttunut luottavaisemmaksi sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla ja organisaation sisällä on tunnistettu tarve myös sisäisen tiedottamisen tehostamiseksi. Merkittävänä havaintona voidaan pitää, että vaikka moni muutoksen taustalla vaikuttava tekijä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, käytännössä konkreettiset muutokset ovat syntyneet hyvin orgaanisesti Rajavartiolaitoksen itsensä sisällä. Soveliaisuuden logiikan ja isomorfismin teoriamallit osoittautuvat tehokkaiksi linsseiksi organisaatiomuutoksen tarkasteluun ja auttavat selventämään yksilöiden roolia muutoksen toteuttamisessa ja sen juurisyiden ymmärtämisessä.