Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Glad, Rea"

Sort by: Order: Results:

  • Glad, Rea (2021)
    Suomessa äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä tavoittaa lähes kaikki raskaana olevat vanhemmat ja vauvaperheet. Neuvolan jakamalla materiaalilla on suuri merkitys kulttuurisen perhemallin tuottajana ja välittäjänä. Vaikka suuntaus perheiden monimuotoisuuden ja tasa-arvoisen vanhemmuuden tukemiseen on ollut poliittisena päämääränä perheille tarjotuissa palveluissa ja tukimuodoissa, aiempi tutkimus osoittaa, että suomalaista perheymmärrystä jäsentää ydinperhenormatiivinen ajattelu. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, millainen kulttuurinen perhemalli neuvolan kautta vauvaperheille jaettavissa opaskirjoissa rakentuu. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii D. E. Smithin ajattelu ideologisista koodeista, jotka jäsentävät julkisia tekstidiskursseja, sekä ydinperheideologiaa käsittelevä sosiaalitieteellinen perhetutkimus. Tutkielmassa analyysimenetelmänä käytettiin jäsenkategoria-analyysia. Aineisto koostettiin raskaana oleville ja lapsiperheille suunnatuista raskautta, vauvanhoitoa ja vanhemmuutta käsittelevistä oppaista, joita jaetaan perheille ilmaiseksi neuvolan välityksellä. Tutkimusaineistoksi valikoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisemia oppaita, jotka ovat saatavissa valtakunnallisesti paitsi neuvoloista, myös toimijoiden internet-sivuilta. Analyysin avulla pyrittiin selvittämään, millaisena aineistossa näyttäytyy normaali perhe, keitä perheeseen kuuluu ja millaisia suhteita näiden välillä on. Aineiston normaaliin vauvaperheeseen kuuluu äiti, isä, vauva ja mahdollisesti muita lapsia. Aineistossa esiintyy myös sukupuoleltaan määrittelemätön vanhempi, joka kuitenkin usein sukupuolitetaan äidiksi tai isäksi. Äidille rakentuu ensisijaisen vanhemman rooli, johon kuuluu luonnolliseksi ymmärretty suhde vauvaan. Isä saa merkityksen toissijaisena vanhempana, jonka suhde vauvaan rakentuu valintana. Perheiden monimuotoisuus tuodaan aineistossa esiin positiivisesti, mutta normaalista poikkeavana ilmiönä. Vauvaperheiden opaskirjoja jäsentää ydinperheideologinen koodi. Se määrittää eri sukupuolta oleville vanhemmille tarjottavia rooleja, toimintoja, velvollisuuksia sekä muita ominaisuuksia sekä perheen sisäistä työnjakoa. Se myös rakentaa kuvan ydinperheestä normaalina perhemallina. Tämän rinnalla aineistosta nousee esiin myös poliittinen tavoite edistää monimuotoisempaa perhekäsitystä ja tasa-arvoista vanhemmuutta, joka kuitenkaan ei ole ydinperheideologian kaltaisen kulttuurisen mallin asemassa. Tutkielmassa rakentuva kuva vauvaperheen kulttuurisesta mallista tarjoaa hyödyllisen näkökulman uusien, entistä inklusiivisempien perhettä käsittelevien julkisten materiaalien tuottamiseen.