Browsing by Author "Grön, Jonna"

Maisterintutkielmani tarkoituksena on tuottaa tietoa sijaishuollon muutoksista, jotka ovat tapahtuneet perhehoitajista lähtöisin olevista syistä. Tutkimukseni keskeisenä tehtävänä on tutkia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kuvauksia sijaishuollon muutoksista tilanteissa, joissa lapsi on jouduttu siirtämään perhehoidosta pois perhehoitajaan liittyvien syiden vuoksi. Tutkin sijaishuollon muutokseen johtaneita syitä sosiaalityöntekijöiden päätöksenteon ja pysyvyyden näkökulmat huomioiden. Perhehoito on Suomessa ensisijainen sijaishuollon muoto, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Sijaishuollossa asuvilla lapsilla on oikeus pysyvyyteen. On tärkeää tutkia niitä syitä, jotka aiheuttavat pysyvyyden rikkoutumista. Nykyisellään Suomen lastensuojelujärjestelmä ei tue riittävästi sijoitettujen lasten hyvinvointia, koska pysyvyyttä ei kyetä turvaamaan sijaishuollossa. Lasten elämää saatetaan siirtää useaan kertaan sijaishuollon aikana sijaishuoltopaikasta toiseen, jolloin järjestelmä tuottaa lapsille kasvuympäristön muutoksia ja ihmisten vaihtumisia. Tämä tutkimus on laadullinen ja se on toteutettu teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimushaastattelut tehtiin seitsemälle (N=7) lastensuojelun työntekijälle. Tutkimusluvat haettiin kolmelle eri hyvinvointialueelle, joista kahden sosiaalityöntekijöitä osallistui tutkimushaastatteluun. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teemahaastatteluaineisto sisältää kaksikymmentä tapauskuvausta sijaishuollon muutoksista ja niihin johtaneista syistä. Tulokset osoittivat, että perhehoitajiin liittyviä sijaishuollon muutoksien syitä olivat keinottomuus, elämäntilanteiden muutokset, toimeksiantosopimuksen irtisanominen osapuolen aloitteesta sekä lainvastainen toiminta. Keinottomuus liittyi lapsen psyykkiseen oireiluun, arjen haasteisiin sekä lapsen ja sijaisperheen vuorovaikutuksen haasteisiin, tai tilanteisiin, joissa perhehoitajat eivät kyenneet turvaamaan oireilevan lapsen arkea riittävästi. Keinottomuus tuli esille myös tapahtumakuvauksissa, joissa perhehoitaja ei ole ymmärtänyt, mitä sijoittava hyvinvointialue häneltä edellyttää tai millaisia vastuita ja velvollisuuksia perhehoitajuuteen sisältyy. Muutokset perhehoitajien elämäntilanteissa liittyivät eroon, sairastumiseen tai muuttoon toiselle paikkakunnalle. Hyvinvointialueet irtisanoivat toimeksiantosopimukset, koska kasvuolosuhteet olivat lapselle vaaralliset tai yhteistyö perhehoitajan kanssa oli haasteellista. Perhehoitajat irtisanoivat toimeksiantosuhteita taloudellisista tai muista omista syistä johtuen. Perhehoitajan lainvastainen toiminta oli muutamassa tapauksessa syynä sijaishuollon muutokselle.